Rapport om statens gjennomføring av minoritetsspråkpakten fra Europarådet: Ytterligere forbedring er nødvendig for å revitalisere og utvikle de mest truede minoritetsspråkene

Den europeiske pakten for regions- eller minoritetsspråk ble ratifisert av Norge i 1993 og har vært i kraft siden 1998. Norge er forpliktet til å jevnlig rapportere til Europarådet om arbeidet som blir gjort for å oppfylle paktens forpliktelser. Pakten omfatter seks minoritetsspråk: nordsamisk, lulesamisk, sørsamisk, kvensk, romanes og romani. Alle disse språkene er  beskyttet av språkloven, som ble vedtatt i mai 2021.

I rapporten peker Ekspertkomiteen spesielt på at selv om Norge er et av de fire OECD-landene med størst offentlig finansiering av utdanning, så er det et tydelig behov for forbedret undervisningsmateriell, inkludert digitalt materiell. Ekspertkomiteen påpeker også den lave etterspørselen etter undervisning i samiske språk på alle utdanningsnivåer. I den sammenheng bes Norge om å spesielt styrke rekruttering til kvensk og samisk lærerutdanning.

Ekspertkomiteen uttrykker bekymring for at både de samiske språkene lulesamisk og sørsamisk og minoritetsspråkene kvensk, romanes og romani er i ferd med å gå tapt som morsmål av de yngre generasjonene. Norge har et behov for en mer effektiv bevisstgjøring av kvensk, lulesamisk, sørsamisk, romanes og romani som minoritetsspråk. Ekspertkomiteen understreker spesielt at kunnskap om språkene og kulturene de representerer bør være en del av læremålene og praksisen for barnehage, grunnskole, videregående opplæring og relevant høyere utdanning, og media i alle deler av Norge.

Originalversjonen av rapporten ligger nå ute på regjeringens hjemmeside. En norsk oversettelse blir publisert om kort tid.

Ekspertkomiteens rapport (pfd)

Raportti siitä kunka staatti oon vieny läpi Euroopparaatin minoriteettikielisopimuksen: Lissää parantamista tarvithaan niin ette elästyttäät ja eistäät uhatuimat minoriteettikielet

Tällä viikolla Norja sai kaheksennen evalueerinkiraportin siitä, kunka staatti oon vieny läpi minoriteettikielisopimuksen. Eksperttikomiteen evalueerinkiraportin perustanna oon se jälläävä poliittinen ja juriidinen tila joka oli silloin ko Eksperttikomitee kävi Norjassa aukustikuussa vuona 2021, ja lisäksi Norjan esivalttoin kommentaarit.

Norja ratifiseeras eurooppalaisen rekiuuni- tahi minoriteettikielisopimuksen vuona 1993, ja sopimus oon ollu voimassa vuoesta 1998. Norja oon velvolinen ette raporteerata Euroopparaatile siitä työstä minkä tehhään niin ette täyttäät sopimuksen velvolisuuet. Sopimuksessa oon myötä kuusi minoriteettikieltä: pohjaissaame, luulajansaame, eteläsaame, kvääni, romanes ja romani. Kaikkii näitä kielii suojelee kielilaki josta tehthiin päätöksen maikuussa vuona 2021.

Raportissa Eksperttikomitee peekkaa olletikki sen pääle, ette vaikka Norja oon yksi niistä neljestä OECD-maasta jokka annethaan enniimitten viralista ökonomista kuurttoo koulutusta varten, niin selvästi tarvithaan paranettuu opetusmateriaalii, kans digitaalista materiaalii. Eksperttikomitee osoittaa kans, ette kysythään tyhä vähäsen opetusta saamen kielessä kaikila koulutustasoila. Tässä yhtheyessä pyyethään, ette Norja pittää rekrytteerata lissää studenttiita olletikki kväänin ja saamen opettaajakoulutuksheen.

Eksperttikomitee oon huolissa siitä, ette niin saamen kielet luulajansaame ja eteläsaame ko minoriteettikielet kvääni, romanes ja romani oon hävviimässä äitinkielinä nuorila sukupolvila. Norjassa oon tarvet ette lisätä tietoisuutta kväänin, luulajansaamen, eteläsaamen, romanesin ja romanin kielistä minoriteettikielinä. Eksperttikomitee painottaa olletikki sitä, ette tieto kielistä ja kulttuuriista, jota het representeerathaan, pittää olla osa oppimamooliista ja praksiksesta lastentarhoissa, peruskouluissa, jatkokouluissa ja relevantissa korkkeemassa koulutuksessa, ja meedioissa joka paikassa Norjassa.

Raportin originaaliversuuni oon nyt rejeeringin kotilaiala. Norjan käänöksen publiseerathaan heti.

Ekspertkomiteens rapport (pfd)