Media addá dávjá negatiivvalaš gova Finnmárkkus ja finnmárkolaččain. Dát lea sihke boasttu ja ovttageardán govva. Hálidan duodaštit ahte go giđđat fitnen Finnmárkkus, de ožžon áibbas eará gova.

Mun vuhtten olbmuin lei hirbmat beroštupmi ja doaivva boahtteáigái. Mu mielas ledje oallut suohkaniin ja olbmuin gelddolaš ja ođasmahtti jurdagat ja prošeavttat. Lean maid sihkkar ahte sihke suohkanat, fitnodagat ja ovttaskas olbmot atnet ovddasvástádusa iežaset ovdáneames. Dat leat áibbas dárbbaslaš, vai lihkostuvaše álggahuvvon barggut mat galget addit ođđa bargosajiid.

Stuorradiggi lea juolludan 75 miljovnna ruvnno doaimmaide, maiguin galgá ásahit ođđa bargosajiid Várggáide ja eará báikegottiide Finnmárkkus. Ráđđehus lea mearridan oktanuppelot Finnmárkku suohkana masa ruđat galget mannat. Ráđđehusa bealis leat mii juo bargan máŋggalahkái vai ásahuvvojit ođđa bargosajiid, mii leage min ulbmil.

Regiovnnalas ja báikkálaš aktevrrat dihtet iežaset hástalusaid ja vejolašvuođaid fylkkas. Sii geaidda ášši guoská galget ieža evttohit doaimmaid vai dilli buoriduvvo. Danne leage min váldostrategiija čohkket báikkálaš árjaniid.

Ulbmil ja ulbmiljoavku

Čuovvovaš oktanuppelot suohkana gullet doarjaga ulbmiljovkui: Várggát, Ákŋoluokta, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Lahppi, Muosát, Davvesiida, Gáŋgaviika, Báhcavuotna, Bearalváhki ja Davvikáhppa. Dát leat nuppástuhttinsuohkanat ja/dahje lea stuora bargguhisvuohta. Váldoulbmil lea ásahit ođđa bargosajiid dáidda suohkaniidda.

Doaimmat

Finnmárkku regiovnnalaš ja báikkálaš aktevrrat sávvet buresboahtima ovttaskas olbmuid doaimmaide maid sáhttá álggahit jođánit, nu lea Gielda- ja guovlodepartemeantta vásihan čoahkkimiin mat leat leamaš. Eanas evttohusat árvalit dattetge doaimmaid mat guhkit áigái deattuhit nuppástuhttima, innovašuvnna ja ođđahutkamiid. Dákkár proseassat ádjánit. Departemeanta hálida ahte doaimmat mat álggahuvvojit, ovddidit ealáhusaid ja árvoháhkama. Ulbmil lea oažžut guovllu ealáhusstruktuvrra nanosnuvvat ja viidut.

75 miljovnna kruvnno juohkimis várret sullii vihtta miljovnna lasihit bargohárjehallama ja gelbbolašvuođaloktema Aetáhta olis. Viđain miljovnnain ruvnnuin nannet suohkaniid ealáhusfoanddaid. Sullii 47 miljovnna ruvnno bidjat Innovasjon Norge geavahussii guhkesáiggi doaimmaid ollašuhttimii. Ruđat guhkesáiggi doaimmaide galget earret eará geavahuvvot prošeavttaide golmma nannensuorggis; mariidna suorgái, mátkeealáhussii ja gelbbolašvuođa vuođđostruktuvrii. Go dát doaimmat leat álggahuvvon, de departemeanta árvvoštallá mo geavahit loahpparuđaid (váile 20 miljovnna ruvnno). Ruđaid ii sáhte geavahit báikegottiid guolástanvuoigatvuođaid sihkkarastimii.

Mun luohtán finnmárkkulaččaid iežaset návccaide. Go čohkke báikkálaš árjaniid mat buktet nuppástuhttima, innovašuvnna ja ođđahutkamiid, de šaddet bohtosat ođđa, bistevaš bargosajiid hámis.