Det er en stor glede for meg å kunne delta på Paaskiviikko og jeg har også fått æren av å tale ved åpningen! Jeg har fulgt utviklingen av festivalen fra dens spede begynnelse og jeg må si det gleder mitt hjerte å se at man i år har utvidet rammene for festivalen til en hel uke – og med mye bredere deltakelse enn tidligere. Jeg er trygg på at dette vil være til berikelse for denne regionen. Gjennom å åpne for arrangementer i et større geografisk område gis flere muligheten til å få ta del i feiringen av kvensk språk og kultur!

Vi kan se fram til ei uke med aktiviteter som ikke bare vil være til stor glede for de med kvensk tilhørighet i lokalmiljøene i Troms, men også for alle andre som får anledning til å få et innblikk i hva det kvenske handler om – her får vi musikk og mattradisjoner, eventyrstund, idolprogram og til og med badstu! Eller Sauna som det egentlig heter. Vi har mye å glede oss til! Kanskje gir denne uka også bedre grunnlag for å forstå egen bakgrunn og til å markere hvem dere er?

Som statssekretær med ansvar for nasjonale minoriteter, har jeg en spesiell interesse for det som skjer innen kvenske/finskspråklige miljøer. Det er spennende å følge utviklingen i denne regionen.Lokale og regionale krefter jobber iherdig for å ivareta, gjenreise og videreutvikle kvensk kultur. At så mange kommuner samarbeider for å sette sammen et fullspekket program som strekker seg over ei hel uke, skal dere virkelig være stolte av! Jeg er overbevist om at kommunenes rolle i revitaliseringsarbeidet vil være avgjørende for en fortsatt positiv utvikling. Nordreisa og Storfjord kommune har så langt utmerket seg og tjener som inspirasjon for omkringliggende kommuner. Også Troms fylkeskommune er en viktig støttespiller.

Det arbeidet som har vært gjort, særlig de siste fem årene siden kvensk ble anerkjent som eget språk, har bidratt til å snu den ensidig negative trenden hvor språket og kulturen var i ferd med å forsvinne. Stor aktivitet og innsats fra både enkeltmennesker, organisasjoner og institusjoner og lokale,regionale og nasjonale myndigheter har bidratt til at nye generasjoner gis muligheter for å ta i bruk sine foreldres og besteforeldres språklige og kulturelle arv.. De kreftene dere har vist, levner ingen tvil om at her er vilje til livskraftige og levedyktig språkmiljø! Vi ser at når enkeltmennesker går i bresjen og skritt for skritt rydder veien, skapes et solid fundament som vi sammen kan bygge videre på. Dette fundamentet styrkes når også myndigheter på ulike nivå drar lasset sammen med dere.

Konferansen som avholdes her i Storfjord i dag og i morgen er et ledd i statens arbeid for å revitalisere kvensk språk. Vi håper at vi gjennom disse møtene mellom sentrale, regionale og lokale aktører, skal klare å finne den mest fruktbare retningen for videre arbeid med utviklingen av kvensk som et levende språk i Norge. Tre departementer samarbeider om konferansen, og det betyr at også kulturfeltet og utdanningsfeltet er representert – områder vi vet er avgjørende for språkutvikling.

Det språklige og kulturelle mangfoldet dere har i denne regionen, er en ressurs som bør tas godt vare på. Det handler om framtidsmulighetene for både hvert enkelt individ og for den kvenske kulturen som helhet. Fortsatt har vi en lang vei å gå, og vi er avhengig av alle små og store bidrag.

Det dere viser gjennom denne årlige festivalen, er at synliggjøring og stolthet over egen bakgrunn er viktige ingredienser for revitalisering av språk og kultur. Som nasjonal minoritet er deres kultur en likeverdig del av den norske kulturarven, og Paaskiviiko bidrar ikke bare med å vise deres spesielle særegenheter, men også med å understreke at de kulturtrekkene deres forfedre hadde med seg, har vært med og formet deler av norsk kultur i denne regionen. Festivalen er et eksempel til etterfølgelse for andre minoriteter, og dere skal være stolte av at dere har noe å lære videre av den prosessen dere står midt oppe i. Del gjerne av deres erfaringer i møtet med andre som står i fare for å miste språk eller kultur!

Først på programmet denne uka, står sang ved kulturskoleelevene her i Storfjord. Jeg synes det er et symbolsk riktig valg; å starte med barna, for det er de som skal bære språket og kulturen videre og som skal ha visjoner for kvensk fremtid. Jeg gleder meg til å se kulturinnslagene her i kveld og ønsker dere alle lykke til med årets Paaskiviikko!

Kvensk oversettelse:

Staatinsekretäärin Raimo Vallen puhet Paaskiviikola 2010 

Minule oon suuri ilo olla myötä Paaskiviikola, ja mie olenki saanu kunnian aukasta tämän tapattuman! Mie olen nähny, kunka tämä festivaali oon kasunu pienestä tapattumasta koko viikon festivaaliksi,  ja se lämmittää minun syäntä. Nyt saatethaan enämen ihmiset osalistua tähään tapattumhaan , ja mie voin hyvälä mielelä sanoa, ette tämä tullee olheen rikkhaus koko alale. Nyt ko festivaali oon laajentunnu geografisesti, saatethaan useammat olla myötä juhlimassa kväänin kieltä ja kulttuuria.

Viikon aikana tapattuu paljon, ja siitä päästhään iloittemhaan paikalisten kväänitten lisäksi monet muutki. Kaikila oon maholisuus tutustua ja osalistua kväänikulttuurhiin: musikkhiin, ruokaperintheesheen, muistelukshiin, idolprogramhiin ja vieläpä saunomisheen! Tätä kaikkea met ootama innola! Piian tämä viikko auttaa ihmisiä ymmärtämhään oman alkuhistoorian ja tuomhaan sen rohkeasti esile?

Staatinsekretäärinä minula oon vastuu kansalisista minoriteeteistä. Eriliikaisesti mie perustan siitä, mitä kväänin- ja suomenkielisissä miljöissä tapattuu. Se oon mielenkiintosta kuorata, kunka tämä ala kehittyy. Paikaliset ja alaliset voimat haluthaan työtelä kväänin kielen etheen: pittää vaarin, nostaa ylös ja viä etheenpäin sitä. Tet voitta olla ylpeät siitä, ette niin monet komuunit haluthaan työtelä yhessä, ja järjestää tämmöisen koko viikon kestäävän valtavan programin! Mie piän, ette komuuniitten rooli tullee olheen tärkeä myös revitaliseeraamistyössä, jotta tämä positiivinen kehitys saattaa jatkua. Raisin ja Isovuonon komuunit oonki jo kunnostautunheet tässä työssä, ja net saatethaan olla esimerkkinä toisile krannikomuuneile. Tromssan fylkinkomuuni tukkee kans tätä työtä.

Se työ, mitä oon tehty eriliikaisesti viien viimi vuoen aikana ja sen jälkhiin ko kväänin kielestä tuli oma kieli, oon vaikuttannu paljon: se negatiivinen suunta, missä kieli ja kulttuuri olthiin jo aikheissa kaota, oon nyt kääntymässä. Yksittäisten ihmisten, organisašuuniitten ja institušuuniitten suuri aktiivisuus, sekä paikalisten ja alalalisten hallitusherroitten osalistuminen oon vaikuttannu siihen, ette uusila sukupolvila oon nyt maholisuus ottaa käytthöön heän vanhempien ja isovanhempien kielelisen ja kulttuurillisen perinön. Ko mie näen tämän voiman, millä täälä työtelhään,  niin ei jää eppäilystäkhään, etteikö täälä olis halu elämänvoimasheen ja elävhään kielenkäytthöön! Ja ko yksittäiset ihmiset työtelhään jonku asian etheen ja askel askelheelta aukasthaan tien, niin silloin siitä syntyy hyvä pohja, minkä pääle met yhessä saatama rakentaa lissää. Ja tämä työ vielä vahvistuu, jos hallitusherrat oon myötä teän kans vetämässä tätä lastia.

Konferansi, mikä järjestethään täälä Isovuonossa tääpänä ja huomena, kuuluu staatin  kväänin kielen revitaliseeraamistyöhön. Met toivoma, ette met yhessä keskeisten, alalisten ja paikalisten aktööritten kans löyvämä parhaiman tavan kehittää kväänin kielen eläväksi kieleksi Norjassa. Kolme departtimenttiä työtelhään yhessä konferansin etheen, ja se meinaa sitä, ette myös kulttuuri ja opetus oon työssä myötä – alat, jokka oon elämäntärkeät kielen kehittymiselle.
Monet kielet ja kulttuurit oon suuri resurssi, mistä häytyy hyvin pittää vaarin. Nyt oon kyse sekä jokhaisen omasta ja koko kväänikulttuurin tulevaisuuesta ja maholisuuksista. Meilä oon vielä suuri työ eessä, ja met tarttema kaiken avun – sekä pienen ja suuren.

Se, ette tet ilola tuotta esile oman alkuhistoorian, oon tärkeä kielen ja kulttuurin revitaliseeraamisessa. Ja sen tet näytättä tämän festivaalin avula. Tet oletta kansalinen minoriteetti Norjassa, ja teän kulttuuri oon yhtä tärkeä ko norjalainen kulttuuriperintö. Paaskiviikon avula tet näytättä, ette se kulttuuri, minkä teän esivanhemat oon tuonheet tänne, ei ole tyhä erikoinen, mutta se oon kans osin vaikuttannu tämän alan norjalaisheen kulttuurhiin. Tämä festivaali oon kans hyvä esimerkki toisile minoriteeteile. Tet voitta olla iloset, ette teilä oon kokemuksia, mitä tet saatatta opettaa etheenpäin muile. Jakakaa ainaki näitä teän kokemuksia niitten kans, jokka oon vaarassa menettää kielen ja kulttuurin!

Täälä Isovuonossa, festivaalin ensimäisenä päivänä, met saama aluksi kuula, ko kulttuurikoulun oppilhaat laulethaan. Mie piän se oon symbolisesti oikhein, ette alethaan lapsista; sillä nethään oon lapset ko kuljetethaan kielen ja kulttuurin etheenpäin ja vaikutethaan kväänin kielen tulevaisuutheen. Mie ootan ilola tämän illan kulttuuriesityksiä ja toivon sekä tämän vuoen Paaskiviikole ja teile kaikile lykkyä tykö!