Åpning av Storfjord språksenter
Historisk arkiv
Publisert under: Regjeringen Stoltenberg II
Utgiver: Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet
Skibotn, 15. februar 2010
Tale/innlegg | Dato: 15.02.2010
Hilsningstale ved statssekretær Raimo Valle
Det er med stor glede jeg deltar på åpningen av språksenteret her i Storfjord og jeg har også fått den ære å stå for den offisielle åpningen av Storfjord språksenter. Det er et spennende og nyskapende prosjekt dere har satt i gang. Med tanke på dette områdets, denne regionens, ja denne landsdelens historie, så er det et paradoks at vi for første gang i Norge skal åpne et flerspråklig språksenter. Ikke desto mindre så er det en historisk og viktig begivenhet. Språksenteret skal jobbe med både, kvensk, finsk, samisk og norsk språk. Jeg har stor tro på at dette språksenteret vil bidra til å bygge broer og at det er med på å peke fremover på den måten at det er et fellesprosjekt i tråd med slagordet ”Mangfold styrker”.
Den rødgrønne regjeringen og jeg som statssekretær, har satt et spesielt fokus på språkarbeid i forhold til de samiske språkene og i forhold til kvensk språk. Jeg mener at det å sikre framtida til disse språkene er avgjørende for å videreføre kulturelle verdier og kunnskap til de neste generasjonene. Samtidig vet vi at finsk språk er viktig i forhold til kontakten med vårt naboland Finland. Tap av språk og språklig mangfold er et tap av verdier, kontakter, muligheter og fellesskap.
I mange lokalsamfunn her i nord har samer, kvener og nordmenn levd side om side i lang tid. Mange slekter har både norsk, kvensk og samisk bakgrunn. Vi er derfor alle på ulikt vis et resultat av kulturmøter hvor flere tradisjoner og språk har levd side om side. Lenge var politikken at bare norsk språk skulle fremmes av myndighetene. Heldigvis har Norge som stat og samfunn tatt nye grep. Først i forhold til samiske språk. Det finnes for eksempel i dag 10 samiske språksentre i Norge. Erfaringen er at de samiske språksentrene blir viktige kraftsentre for de samiske språkene og viktige språkarenaer for den samiske befolkningen i lokalsamfunnet. Etter hvert har vi også sett positive tiltak på det kvenske området. Jeg vil nevne Kvensk institutt i Børselv og Halti kvenkultursenter i Nordreisa. Det pågår også arbeid med å utrede kvenske språksentra i Porsanger og i Vadsø. Vi skal heller ikke glemme at et betydelig antall elever får opplæring i kvensk/finsk i skoleverket.
Selv om vi har gjort mye står fortsatt mye ugjort. Her er vi avhengig av alle gode krefter, både nasjonalt, regionalt og lokalt. Jeg tror at mange samfunn her i nord vil bli mer hele om også samisk og kvensk språk og kultur får en viktig plass i samfunnsutviklingen. Arbeidet som gjøres her i Storfjord er svært viktig i denne sammenheng. Med dette språksenteret har Storfjord gjort en viktig jobb for å legge til rette for å styrke bruken av språkene i området, og sørge for at disse språkene blir levende språk i lokalsamfunnene her også i fremtiden. Jeg vil benytte anledningen til å oppfordre andre kommuner i nord til å se på muligheten for et tilsvarende arbeid.
Jeg har stor tro på framtiden for dette senteret. Regjeringen har bevilget midler til dette prosjektet sammen med Storfjord kommune, Troms fylkeskommune, Sametinget. Vi ser også finansielt at mangfold styrker. Det er min klare ambisjon at dette skal bli et permanent språksenter. Det er nå i stor grad opp til dere å vise at prosjektet er liv laga. Det betyr også at dere må tenke over om kortsiktige uenigheter og stridigheter kan legges til side for å oppnå langsiktige resultater.
Tillat meg til slutt å bli litt personlig. Jeg har selv en mangfoldig språklig bakgrunn, med norsk, samisk og finsk. Min språklige utvikling har ikke vært noen enkel og rettlinjet prosess. Det har kostet å lære og å bære tre språk, også i møte med skolevesenet og andre vesener. Jeg blir mange ganger lei meg når jeg møter piskeslagene fra uforstand eller språkpoliti. Den dag i dag kjenner jeg at jeg mange ganger kommer til kort når jeg bruker samisk og finsk. Jeg nekter likevel å la dette skygge over det positive jeg opplever ved å beherske disse språkene. Jeg vet også at jeg med mitt språkmangfold bærer mine forfedres arv videre. Det er jeg stolt av! Det vil jeg også at alle dere skal være, enten dere lærer eller bruker kvensk, samisk, norsk eller finsk. Dere har nu fått et redskap til hjelp i språkutvikling og jeg håper det er mange som fremover vil benytte seg av tjenestene til språksenteret. Husk at mangfold styrker!
Jeg erklærer herved Storfjord språksenter som åpnet og ønsker dere lykke til med det videre arbeidet!
Kvensk oversettelse:
Tervheispuhet Isovuonon kielisentterin aukaisemispäivänä
15. februaarii 2010 Yykeänperässä
Kruuunsekretääri Raimo Valle, Uuđistus-, administreeraus- og kirkkodepartementti
Minula oon iso ilo olla myötä kielisentterin aukaisemisessa täälä Isovuonossa, ja mie olenki saanu sen ison kunnion viralisesti aukaista Isovuonon kielisentterin. Se oon jännittäävä ja innovatiivinen prosjekti minkä tet oletta aloitanheet. Jos ajattelema tämän alan, tämän regioonin ja tämä maanosan histooriasta, se oon paradoksi ette met Ruijassa ensi kerran olema aukaisemassa monikielistä kielisentterii. Mutta se oon kuitenki histoorialinen ja tärkkee tapattuma. Kielisentterin työnä oon kainun, suomen, saamen ja ruijan kielet. Mie uskon ette tämä kielisentteri tullee rakentamhaan silttoi, ja ette se tullee näyttämhään tietä etheenpäin niin ko ”Moninaisuus lujenttaa”-slogani väittää.
Punavihrinen hallitus ja mie, kruununsekretäärinä, olema erikoisti fokuseeranheet kielityötä saamen kielten ja kainun kielen avuksi. Minun mielestä näitten kielten turvaaminen tulleevaisuuđessa oon kaikista tärkkein kulttuurin arvon ja tieđon antamisessa tulleevile sukupolvile. Samhaan aikhaan met tieđämä ette suomen kieli oon tärkkee meiđän krannimaan Suomen välisissä kontaktiissa. Kielen ja kielelisen moninaisuuđen menettäminen oon arvon, kontaktin, mahđolisuuđen ja yhtheisyyđen menetys.
Paljoissa täälä pohjasen kylissä oon saamelaiset, kainulaiset ja ruijalaiset asunheet vieritysten jo kauvon. Usheila suvuila oon jopa ruijalainen, kainulainen ja saamelainen tausta. Met olema monheen laihiin tulokset kulttuurikohtauksista missä monta tradisuunii ja kieltä oon elänheet vieritysten. Se viralinen politiikka ette ruijan kieli oli se ainua mitä piti eđistäät, eli kauvon. Onneksi Ruijala, valtakunnala ja yhtheiskuntana, oon uuđet näkökulmat. Ensisti saamen kielele. Esimerkiksi nykisin löyttyy 10 saamen kielisentterii Ruijassa. Kokemukset niistä saamen kielisentteriistä oon ette net tulhaan olemhaan tärkkeet saamen kielen voimasentterit ja tärkkeet kieliareenat yhtheiskunnan saamenkielisile. Jälkhiin sitä olema nähnheet positiivissii tekemissii kainulaisileki. Mie halluun mainita Kanun institutin Pyssyjovessa ja Haltin kainunsentterin Raisissa. Porsangissa ja Vesisaaressa oon kans selvittämässä kielisenterii. Emmä met piđä unheettaat sitä melkkeen issoo määrää koululaissii jokka saađhaan kainun/suomen opetusta kouluissa.
Vaikka olema tehneet paljon, paljon kuitenki oon tekemättä. Tässä met olema kiini kaikista hyvistä voimista, nasjunaalisista, regionaalisista ja lokaalisista. Mie uskon ette paljot pohjaset yhtheiskunnat tultais kokonaisuuđelisemaksi jos saamen ja kainun kieli ja kulttuuri olis saanheet tärkkeen osan yhtheiskunnan eđistyksessä. Työ mitä tehđhään täälä Isovuonossa, oon tässä assiissa oikheen tärkkee. Tämän kielisentterin kautta Isovuono oon tehny tärkkeen työn, silittäny pohjaa kielitten käytöle tällä alala ja tehny mahđoliseksi sen ette näistä kielistä tulis elläävät kielet tulleevaisuuđessaki. Mulla oon tässä tilaisuus pyyttäät toisilta komuuniilta pohjasessa ette netki mahđolisesti piđetäis tehđä samanlaista työtä.
Mie uskon hyvin tämän sentterin tulleevaisuutheen. Hallitus oon antanu resurssii tälle prosjektile yhđessä Isovuonon komuunin, Tromssan fylkinkomuunin ja Saametingan kansa. Met näjemä ette rahalinen moninaisuus lujenttaa. Minun selvä ambisjuuni oon ette tästä tulis pyssyyvä kielisentteri. Nyt se eniten kuuluu teile näyttäät oonko prosjekti pyssyyvä. Se merkittee kans sitä ette teilä oon pakko hunteerata panettako lyhykäiset erimielisyyđet ja taistelut poijes, ja sillä laila saatta pitkeaikaissii tuloksii.
Suokkaa minule lopuksi luvan olla vähäsen subjektiivinen. Minula oon moninkertainen kielitausta, ruija, saame ja suomi. Minun kielelinen eđistys ei ole ollu mikhään yksinkertainen ja suora prosessi. Kolmen kielen oppiminen ja kantaminen oonhan maksanu, ko kysheessä oon kouluvärkki ja muut värkit. Mie kyllästyn usheen siihen ko tyhmyyđen ja kielipolettiijan piiskat löyđhään. Täähäänäki päivhään asti tunnen ette epäonnistun usheen saamen ja suomen kielessä. En suo kuitenki sitä heittämhään varjoi yli niitä positiivissii kokemuksii miitä minula oon ko puhun näitä kielii. Mie tieđän kans ette minun kielimoninaisuus kanttaa minun esivanhimitten perinttöö etheenpäin. Siitä mie ole ylppee. Mie halluun ette tetki oletta ylppeitä siitä, opittako tahi puhuttako tet kainuu, saamee, ruijaa tahi suomee. Tet oletta nyt saanheet työkalun kieleneđistämisen avuksi, ja toivon ette monet tulevaisuuđessa tulhaan käyttämhään kielisentterin palveluksii. Muistakkaa, moninaisuus lujenttaa!
Mie julistan nyt ette Isovuonon kielisentterin oon aukaistu, ja toivon teile kaikile onnee tulleevale työle!
Finsk oversettelse:
Tervehdyssanat Storfjordin kielikeskuksen avajaisissa
Skibotnissa 15. helmikuuta 2010 Valtiosihteeri Raimo Valle - Norjan uudistus-, hallinto- ja kirkkoministeriö
Olen erittäin iloinen voidessani osallistua Storfjordin kielikeskuksen avajaisiin! Olen lisäksi saanut kunnian huolehtia Storfjordin kielikeskuksen virallisesta avaamisesta. Olette käynnistäneet täällä jännittävän ja luovan hankkeen. Tämän alueen ja seudun ja itse asiassa maan tämän osan historiaa ajatellen on tavallaan järjenvastaista, että avaamme Norjassa nyt ensimmäisen monikielisen kielikeskuksen. Tämä on joka tapauksessa historiallinen ja tärkeä tapahtuma. Kielikeskuksen työssään käyttämät kielet ovat kveenin kieli, suomi, saamen kieli ja norjan kieli. Minulla on vahva usko siihen, että tämä kielikeskus pystyy rakentamaan siltoja ja luomaan katseen tulevaisuuteen niin, että tämä yhteinen hanke vahvistaa visiotamme ”Moninaisuus vahvistaa” (”Mangfold styrker”).
Punavihreä hallitus ja minä valtiosihteerinä olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kielityöhön ja etenkin saamelaiskieliin ja kveenin kieleen. Mielestäni näiden kielten tulevaisuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta pystymme välittämään kulttuuriarvoja ja tietoa myös seuraaville sukupolville. Tiedämme myös, että suomen kieli on tärkeä ajatellen yhteydenpitoa naapurimaahamme Suomeen. Kielen ja kielellisen moninaisuuden menettäminen merkitsee arvojen, yhteyksien, mahdollisuuksien ja yhteenkuuluvuuden menettämistä.
Saamelaiset, kveenit ja norjalaiset ovat jo pitkään eläneet rinta rinnan täällä pohjoisen lukuisissa paikallisyhteisöissä. Monilla suvuilla on sekä norjalainen, kveeni- että saamelaistausta. Siksi meidän kaikkien olemassaolo perustuu eri tavoin kulttuurien kohtaamisiin, joissa useat perinteet ja kielet ovat eläneet vieri vieressä. Maassa oli pitkään käytäntönä se, että viranomaisten tuli edistää pelkästään norjan kielen asemaa. Onneksi Norja on valtiona ja yhteiskuntana ottanut käyttöön uudenlaiset keinot. Tarkastelkaamme ensiksi saamelaiskielten asemaa. Norjassa on nykyään kymmenen saamelaista kielikeskusta. Kokemus on osoittanut, että saamelaisista kielikeskuksista tulee saamelaiskielten tärkeitä osaamiskeskuksia ja paikallisyhteisön saamelaisväestön oman kielen tyyssija. Myönteisiä toimenpiteitä on vähitellen toteutettu myös kveenin kielen kohdalla. Haluan erityisesti mainita Pyssyjoella (Børselv) sijaitsevan Kainun instituttin (Kvensk institutt) ja Raisissa (Nordreisa) sijaitsevan Haltin kveenin kulttuurin keskuksen (Halti kvenkultursenter). Tällä hetkellä on käynnissä myös selvitystyö, jossa pohditaan mahdollisuuksia rakentaa kveeniläinen kielikeskus Porsankiin (Porsanger) sekä Vesisaareen (Vadsø). Emme saa myöskään unohtaa, että huomattava osa oppilaista saa kveenin kielen tai suomen kielen opetusta kouluissa.
Vaikka olemme tehneet paljon, on paljon edelleen tekemättä. Tässä suhteessa olemme riippuvaisia kaikesta saatavana olevasta kansallisesta, alueellisesta sekä paikallisesta tuesta. Uskoakseni monista täkäläisistä yhteisöistä tulee entistä eheämpiä, jos myös saamen kieli ja kveenin kieli saavat oman tärkeän sijan yhteiskunnallisessa kehityksessä. Täällä Storfjordissa tehtävä työ on tässä yhteydessä elintärkeää. Storfjord on tämän kielikeskuksen perustamisella tehnyt tärkeän työn, jonka avulla edistetään alueen kielten käyttöä ja huolehditaan siitä, että nämä kielet säilyvät täkäläisissä paikallisyhteisöissä elävinä myös tulevaisuudessa. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kehottaa pohjoisen muitakin kuntia harkitsemaan mahdollisuutta tehdä jotakin vastaavaa.
Uskon vahvasti tämän keskuksen tulevaisuuteen. Varoja tähän projektiin ovat hallituksen ohella myöntäneet Storfjordin kunta, Tromsin maakuntahallinto ja Saamelaiskäräjät. Myös rahoitusmielessä voimme siis todeta moninaisuuden vahvistavan. Minulla on selkeä ja kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan tästä kielikeskuksesta on tultava pysyvä. Nyt on varsin pitkälti teidän vastuullanne osoittaa toteen tämän hankkeen elinkelpoisuus. Se tarkoittaa myös, että ohimenevät erimielisyydet ja ristiriidat kannattaa työntää syrjään, jotta pystytään saavuttamaan hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä.
Sallinette, että esitän näin lopuksi muutaman henkilökohtaisen kommentin. Minulla itselläni on monipuolinen kielellinen tausta, eli osaan norjaa, saamen kieltä ja suomea. Kielellinen kehitykseni ei ole ollut mikään yksinkertainen ja suoraviivainen prosessi. Kolmen kielen oppiminen ja ylläpitäminen on ollut työlästä, mikä pätee myös kanssakäymiseen koululaitoksen ja muiden laitosten kanssa. Minua surettaa usein joutuessani todistamaan asiaa ymmärtämättömien tai kielipoliisien jakamia raipaniskuja. Vielä nykyäänkin tunnen usein epäonnistuvani käyttäessäni saamen kieltä ja suomea. En kuitenkaan anna tämän seikan varjostaa kaikkia niitä myönteisiä kokemuksia, joita näiden kielten osaaminen minulle tarjoaa. Tiedän myös, että tämä kielten moninaisuus auttaa minua viemään vanhempieni perintöä eteenpäin. Siitä olen ylpeä! Haluan myös teidän kaikkien olevan ylpeitä riippumatta siitä, opetatteko vai käytättekö te kveenin kieltä, saamea, norjaa tai suomea. Olette nyt saaneet oivan apuvälineen kielen kehittämiseksi, ja toivon, että hyvin monet käyttävät vastaisuudessa kielikeskuksen palveluja hyväkseen. Muistakaa, että moninaisuus vahvistaa!
Julistan täten Storfjordin kielikeskuksen avatuksi ja toivotan onnea tulevaan työhönne!