Sámi álbmotbeaivi guovvamánu 6. beaivi lea virggálaš levgenbeaivi. Dat sáhttá gehččojuvvot dego oassin Ráđđehusa viidát strategiijas das ahte sámi kultuvrra eambbo oainnusin dahkat almmolašvuođas. Otná čalmmustahttin Stuoradikki olggobealde ja ráđđehuskvartálas šattai historjjálažžan danne go lea vuosttaš geardde go dán beaivvi leat čalmmustahttán almmolaš levgenbeaivin Ráđđehusa diimmá juovlamánu mearrádusa maŋŋel.

Gielda- ja guovlaministtar Erna Solberg muitalii iežas hálidit ahte čalmmustahttin Oslos galggašii addit váikkuhusaid maid eará guovlluide riikas. – Mihttomearrin lea ahte sámi historjá ja kulturárbi adnojuvvo árvvus ja dahkkojuvvo oainnusin buot báikkálaš servodagain gos sápmelaččat orrot ja gos lea sámi historjá.

Odne levgeje stádaleavggain ja sámi leavggain dii. 9.00 Løvebakkenis olggobealde Stuoradikki. Dan seammás gullui ”sámisoga lávlla” Ráđđehusa bielluiguin čuojahuvvon. Sártniid dolle stuoradikkipresideanta Jørgen Kosmo, sámedikkipresideanta Sven-Roald Nystø ja gieldaministtar geas lea ovddasvástádus koordineret sámi áššiid. Čalmmustahttin loahpahuvvui dainna ahte soprána Marianne Hirsti láidestii olbmuid lávlut ”Sámisoga lávlaga”.

Čalmmustahttin joatkahuvvui ráđđehuskvartálas. Dohko lei Erna Solberg bovden almmolaš Norgga ovddasteddjiid ja sámi organisašuvnnaid ovddasteddjiid iđitbibmui ja kulturguoimmuheapmái. Guossoheaddji ja láidesteaddji dán beaivvi lei stádačálli Anders J H Eira.

Doppe lei sámi dáidda- ja duodječájáhus, ja borranlanjas guossohedje sámi biepmuid. Áilluhačča, Nils Aslak Valkeapää govat leat skeaŋkan dáiddáris alddis Guovdageainnu suohkanii. Sámi duojit ledje luoikkahuvvon Guovdageainnu suohkana Duodjeinstituhtas.

Stádaráđđi Erna Solberg hálidii earenoamážit čalmmustahttit ahte dá lea vuosttaš geardde go guovvamánu 6. beaivi lea virggálaš levgenbeaivi. –Dás duohko galget buot stáda ásahusat levget norgga leavggain sámi álbmotbeaivvi. Ráđđehus ávžžuha maid levget sámi leavggain dán beaivvi, dajai gieldaministtar.

- Ráđđehusa mihttomearrin lea doaimmahit dakkár kultur- ja oahppopolitihka mii dahká juohkehačča oadjebassan iežas ja eará olbmuid peršuvnnalaš ja kultuvrralaš identitehtas. Ráđđehusa mearrádus das ahte sámi álbmotbeaivi galgá leat virggálaš levgenbeaivi sáhttá gehččojuvvot dainna lágiin ahte dál duođaštuvvo ja dohkkehuvvo sámi kultuvra oassin min oktasaš kulturárbbis Norggas. Sámi jearaldagaid ja sámi kultuvrra oktavuođas ii leat dás dušše sáhka das maid mii eiseválddit dahkat sámi vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid ektui, muhto maiddái lea sáhka das movt buohkat earát servodagas šaddet eambbo dihtomielalaččat das máid sámi kulturárbi mearkkaša maid sidjiide geat eai leat sápmelaččat, dajai son.

Maŋŋel Erna Solberga buresboahtindearvuođaid joatkahuvvui beaivi buohkaid lávlludettiin ”sámisoga lávalga”. Simmona Máhtte, Mathis Hætta, Josef Halse ja Oslo sámi mánát lávleste ja juoiggaste. Dat muittuhii midjiide ahte mánát leat Sámi ja sámi kultuvrra boahtteáigi. Marianne Hirsti ovdanbuvttii sámi románsaid maid Áilluhaš, Nils Aslak Valkeapää lea ráhkadan. Nils Mortensen čuojahii dasa klaverain. Románsain lea ođđa deaivvadeapmi gaskal klasihkkalaš musihka ja sámi musihkkavuogi.

Niko Valkeapää joavkkuin lei maŋemus guoimmuheapmi. Guossit serve ”Goahtoeanan” og “Boares muittut” lávlagiid lávlumii.

Stádačálli Anders J H Eira loahpahii dadjamiin dan ahte su mielas lei leamaš vuogas ja buorre lágideapmi. Son lei ieš oasseváldin 15. sámekonferánssas Helssegis 1992:s go sámi álbmotbeaivvi mearridedje ásahit.