Buorre beaivi!

Giittán bovdehusa ovddas dán miellagiddevaš konferánsii, mii erenoamážit deattuha sámi dutkama jagi 2010 rádjái.

Ráđđehusas lea sámi oahpahus ja dutkan okta deháleamos nannensurggiin. Dan dihte ovddidii ráđđehus 2002 giđa sierra stuoradiggedieđáhusa alit sámi oahpahusa ja dutkama birra 1St.dieđ. nr. 34 (2001-2002) sámi alit oahpahusa ja dutkama birra. dainna mihttomearrin ahte sámi dutkan galgá leat mielde nanneme, seailluheame ja ovdánahttime sámi kultuvrra, giela, ealáhusaid ja servodateallima. Dutkan lea maid dehálaš resursahálddašeami ja ealáhusovddideami okktavuođas.

Dálá servodagas lea nu ahte dat diehto- ja dutkanpolitihkka mii fievrriduvvo áigges áigái, lea dat mii mearrida boahttevaš servodatovdáneami. Dát guoská maiddái sámi dutkamii ja servodahkii. Internašunáliseren ja globaliseren, buktá ovdánanvejolašvuođaid, muhto buktá seammás álgoálbmogiidda stuorát gáibádusaid mo ovddaldit hástalusaid.

Dutkanbirrasiid nannen

Ráđđehusa politihkalaš vuđđosis, Sem-julggáštusas, lea nannejuvvon ahte ráđđehus áigu doarjut sámi kultruvrra, earret eará dan bokte ahte nannet sámi dutkanbirrasiid. Dát lea vuoruhuvvon mihttomearri dieđáhusas, masa Stuoradikkis lei viiddis politihkalaš doarjja. Dat lea juo čuovvoluvvon dán jagi stáhtabušeahtas.

Dieđáhusas lea Ráđđehus mielas rievdadit Sámi allaskuvlla dieđalaš allaskuvlan ja viiddidit skuvlla oahppofálaldagaid. Bealistan lean hui duhtavaš go allaskuvla beassá joatkit journalistaoahpahusa ja álggahit oahppofálaldaga servodatfágas, mas boazodoallu lea čiekŋudeapmin. Dat mearkkaša maiddái ahte ođđa oahppofálaldagaid olis lassána dutkan. Ráđđehus dáhttu ahte allaskuvllas galgá leat nášovnnalaš ovddasvástádus fuolahit ja ovdánahttit sámegiela dieđalaš giellan. Ulbmilin lea nannet fágabirrasa nu ahte sámegiella sáhttá ásahuvvot alit dásis (mastergrádan). Allaskuvla galgá áiggi mielde sáhttit čađahit doavttirgráda sámegielas. Lea maid mihttomearrin ahte fágabiras galgá nannejuvvot nu ahte maiddái duodji sáhttá ásahuvvot alit dási oahppun.

Romssa universihtehta galgá, lagas ovttasbarggus guoskevaš ásahusaiguin, atnit nášovnnalaš ovddasvástadusa álgoálbmotguoskevaš ja máiddái sámi dutkamis, oahpahusas, gaskkusteamisRáđđehus atná universitehta strategiijaplána dehálaš vuolggasadjin ja vuođđun.

Davviriikkaid ministtarráđi bokte addo doarjja Sámi Instituhttii. Maiddái eará oahpahus- ja dutkanásahusain čađahuvvo mávssolaš sámi dutkan. Čujuhan erenoamážit doaimmaide Bodø ja Davvi-Trøndelága allaskuvllaid olis main lea nášovnnalaš ovddasvástádus julev- ja oarjelsámi giela ja kultuvrra dáfus.

Dasa lassin addá ráđđehus jahkásaččat su. 4 miljovnna kruvnno Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážii. Muđui addo doaibmadoarjja Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa ovdánahttinguovddážii ovdánahttin- ja dutkandoaimmaide máŋggagielat ja máŋggakultuvrrat servodagain. Dasto lea addon doarjja sámi riektevieruid ja riekteipmárdusaid dutkanprošektii olggobealde Finnmárkku. Namuhan maiddái jahkásaš 5 miljovnna juolludeami boazodoallodutkamii boazodoallošiehtadusa olis. Dán bokte ráđđehus vuoruha boazodoallodutkama ja sihkkarastá boazodolliid iežaset vejolašvuođa earret eará čujuhit ja vuoruhit dutkandárbbuid.

Rekrutteren

Ráđđehus áigu nannet rekrutterema sámi dutkamii vuosttažettiin Dutkanráđi stipeandiáhttavirggiid juolludemiid bokte. Internášonáliseren ja ja giellaoahpaheapmi leat maiddái rekrutterendoaimmat. Norgga dutkanráđi sámi dutkanprográmma lea vuoruhan dutkiid rekrutterema. Lea hui dehálaš dán prográmma ovdánahttit viidáseappot. Jagis 2003 rájes lasihii ráđđehus juolludeami dán prográmmii 3,6 miljovnnas 8,2 miljovdnii. Mii leat deattuhan 2004 jagi St. prp. nr. 1:s ahte Dutkanráđđi maiddái lea geatnegas árvvoštallat lea go relevántá dutkat sámi gažaldagaid eará dutkanprográmmaid oktavuođas. Dát lea hui dehálaš signala sámi dutkamii. Dutkit ja dutkanbirrasat vurdujuvvojit čuovvolahttit dán ja čájehit sámi dárbbuid sihke dutkamii ja dutkanrekrutteremii.

Erenoamáš dehálaš lea rekrrutteret eanet sámegielat dutkiid. Dan dihte lea ge dehálaš rekrutteret sámegielat studeanttaid. Seammás ferte movttiidahttit eanet sámiid čađahit joatkkaoahpu.

Oktasaš organiseren ja oktasaš viessu

Ráđđehus áigu nannet sámi dutkanbirrasiid go leat plánat hukset sámi dieđaviesu Guovdageidnui, gosa earret eará Sámi allaskuvla ja Sámi Instituhtta biddjojuvvojit. Statsbygg lea bivdojuvvon ráhkkanit huksemiidda. Lean ilus go gulan ahte Statsbygg dál lea almmuhan arkiteaktagilvvu tennjet oktasaš viesu ja mun sávan ahte huksemat álggahuvvojit moatti jagi sisa.

Ráđđehus lea dieđáhusas dovddahan ahte galgá álggahuvvot bargu čielggadit Romssa universitethta, Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta vejolaš fágalaš ovttasbargovugiid ja hálddahuslaš ovttasorganiserema. Bargu lea veahá maŋiduvvon dan dihte go Davviriikkaid ministtarráđis lea áigumuš sirdit Sámi Instituhta ásahusovddasvástádusa Norgii. Dál leat ságastallamat ministtarráđiin viidáset proseassaid dán áššis.

Go Stuoradiggi gieđahalai dieđáhusa, de celkkii stuoradiggelávdegoddi ahte boazo- ja boazodoallodutkama ovddasvástádus berre čohkkejuvvot Romssa ja Guovdageainnu dutkanbirrasiidda. Romssa universitehtas galgá lea nášovnnalaš ovddasvástádus luonddudieđalaš boazodoallodutkamis, ja Guovdageainnu dutkanbirrasiin ges galgá leat nášovnnalaš ovddasvástádus dokumenteret árbevirolaš boazodoallomáhtu ja boazonomádismma servodatdieđalaš beliid. Lávdegoddi celkkii viidáseappot ahte boazodoallodutkan galgá váikkuhit dasa ahte šaddá eanet árvoháhkan ealáhusas ja galgá čađahit vuođđodukama ja ulbmillaš čađahandutkama mii deattuha ealáhuslaš ovdáneami ja ođđahutkamiid.

Mii áigut čielggadanbarggu mandáhtas vuhtii váldit Stuoradikki deahtalaš signálaid. Sámi dutkanbirrasat besset dainna lágiin ieža leat mielde konkrehtalaččat čielggadeame sihke ásahusaid oktasaš organiserema ja boazo- ja boazodoallodutkama organiserema.

Sámi allaskuvlla ja Sámi Instituhta oktasaš viessu ja oktasaš organiseren buktá vuordámuššan ahte ásahusat buoremus lági mielde ovttastahttet gelbbolašvuođaideaset. Lagat ovttasbargu ja oktasaš hálddahuslaš doaimmat addet ásahusaide buoret vuođu nannet oahpahusfálaldagaid ja dutkangelbbolašvuođa, maiddái boazodoallofágalaš. Dasa lassin lea goappaš ásahusain nanu davviriikkalaš miehtásámi profiila, mii lea leamaš ja ain lea ovdamunni davvirikkalaš ja riikkaidgaskasaš dutkanbarggus.

Davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Lea dehálaš ahte sámi dutkit ja dutkanásahusat atnet lagas ovttasbarggu davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš birrasiiguin mat doaimmahit álgoálbmotdutkama. Ráđđehus áigu bargat dan badjelii ahte álgoálbmotfierpmádat jotkojuvvo, man Romssa universitehta, Sámi allaskuvla ja Sámi Instituhtta leat ovttas doaimmahan. Ráđđehus áigu maiddái leat mielde doarjume dutkiid ja váldofágastudeanttaid lonohallama, nannen dihte oktavuođa eará álgoálbmogiiguin.

Suohkanlávdegoddi oaivvilda ahte boazodutkan berre internášunáliserejuvvot ja ahte dutkan berre leat sirkumpolára perspektiivvas. Dan mii doarjut. Ráđđehus lea juo máŋga jagi addán doaibmadoarjaga máilmmi boazoolbmuid organisašuvdnii (WRH) 2World Reindeerhurders Assosiation nannen dihte árktalaš boazodoalloálbmogiid gaskasaš ovttasbarggu. Boazodoalloálbmogiin lea áiggiid mielde čoahkkanan eatnat máhttu ja dieđut dáid guovlluid birra, maid lea veara duođaštit boahttevaš ovdánahttima ja dutkama várás. Leat maiddái ruđalaččat dorjon Árktalaš Ráđi prošeavtta ”Sustainable Reindeer Husbandry”.

Suohkanlávdegoddi 3Evtt. nr. 110 (2002-2003) sámepolitihka birra bivddii árvvoštallat ásahit riikkaidgaskasaš fága- ja diehtojuohkinguovddáža boazodoalloálbmogiidda. Maiddái Davviguovlluid lávdegoddi (Nordområdeutvalget) 4NOU 2003:32 Mot nord árvala diekkár guovddáža ásaheami. Ráđđehus lea čállime stuoradiggedieđáhusa davviguovlluid lávdegotti árvalusa čuovvoleapmin. Dál eat sáhte vuos dadjat maide dan sisdoalu birra.

Árbevirolaš máhttu ja akademalaš máhttu

Ráđđehus lea dieđáhusas 51. kap. deattuhan ahte árbevirolaš máhttu ja diehtu lea dehálaš gelbbolašvuohta, ja mávssolaš lassin dábálaš akademalaš dutkamii. Dát diehtu lea dehálaš vuođđun boahttevaš ovdáneapmái ja ođasteapmái.

Ealáhusdoaimmain mat leat čadnon lundui, leat olbmot áiggiid mielde háhkan alcceseaset dieđuid ja mávssolaš máhtuid ee. doaibmavugiid, dálkkádagaid, birrasa, šaddodaga, elliid, guliid, lottiid, ja luonddu hálddašeami ja ávkkástallama birra. Dutkamii livččii dehálaš dokumenteret ja atnui váldit dan erenoamáš máhtu mii lea čohkkejuvvon álgoálbmogiid ja sámiid oktasaš muitui, ja mii lea njálmmálaččat sirdojuvvon buolvvas bulvii. Vaikko lea ge čielga ášši, de almmotge namuhan ahte dát guoská seamma olu nissonolbmuid go dievdoolbmuid árbevirolaš máhttui. Nissonolbmuid diehtu lea muhttimin deahaleabbo go dievdoolbmuid.

Dát máhttu lea dássožii unnán adnon dutkamis, ovdánahttinbarggus ja almmolaš biras- ja luondduhálddašeamis. Dan dihte berrejit dutkan, ealáhusat ieža, hálddašaneiseválddit, ja sii geat dutkanbohtosiid bokte lágidit positiiva ealáhusovdáneami, nagodit čatnat akademalaš máhtu oktii dáinna máhtuin ja dieđuin, mii ii gávdno čállojuvvon hámis. Servodat dárbbaha iešguđetlágán virggiide ja ámmáhiidda eanebuid geain lea dákkár máhttu. Allaoahppofálaldagat fertejit čielgaseappot heivehuvvot daidda dárbbuide mat leat ealáhusain. Dutkan ferte leat mielde lasiheame árvoháhkama, ođasteami ja ođđahutkamiid ealáhusain ja servodagas. Oahpahusásahusaide ja sámi dutkamii leat dákko stuora ja miellagiddevaš hástalusat.

Sámegiella dutkangiellan

Ráđđehus háliida sámegiela geavahuvvot aktiivvalaččabut. Dat guoská maiddái sámegillii dutkama oktavuođas. Eanas sámi dutkan lea dássožii leamaš eará gielaid go sámegiela bokte. Lea máŋggat fágalaš áššit maid lea váttis dutkat jus ii ane originála giela, erenomážit boazodoalus.

Lea dehálaš ahte dutkojuvvo eanet sámegillii. Máhttu mii lea háhkkojuvvon sámegiela bokte, lea nannosit čadnon lundui. Lagasvuohta lea ovdánan árbevirolaš sámi ealáhusaid máŋgga čuođi jagi dáppe davvin main birasperspektiiva, dálkkádagat ja guoddi ovdáneapmi leat dehálaš bealit.

Sámi dutkanásahusaide lea ge váldohástalussan ovdánahttit fágabirrasiid main lea buorre sámegielmáhttu ja árbevirolaš máhttu. Ulbmilin berre leat rekrutteret eanet dutkiid geai lea iešguđet ealáhusaid birra máhttu ja geat ipmirdit iešguđet ealáhusaid fágagiela. Hástalussan lea atnit sámegiela dutkamis ja seammás dokumenteret ja geavahit árbevirolaš máhtu, terminologiijaovdánahttimiin ja vurkemiin daid dieđuid mat otne gávdnojit. Lea dehálaš ahte dutkan giela bokte, háhká lagasvuođa olbmuide ja servodagaide maidda dutkan guoská, ja maid dutkan galgá bálvalit.

Ii leat báljo eará go gielladutkan mii lea sámegillii almmuhuvvon, ja dat lea maid oalle unna oasáš dutkamis. Dutkan ja čielggadeamit mat gusket sámi dilálašvuođaide leat gal dábálaččat jorgaluvvon sámegillii. Mu oaivila mielde berre ásahuvvon eanet dihtomielalašvuohta sámegiela geavaheami birra, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dat guoská maiddái barggaheddjiide ja ruhtadeaddjiide. Dutkanbohtosiid berre almmustahttit ođđa vugiid mielde ođđa geavaheddjiide sámegielat birrasiin. Gaskkusteapmi mii lea eanet heivehuvvon sáhttá omd. leat filbma, video, seminárat ja čoahkkimat gos sámegiella lea váldogiellan.

Berre leat čielggas ahte dat olbmot, ealáhusat ja servodat maidda dutkan guoská, besset searvat dutkamii iežaset gillii. Muhto seammás lea deahálaš olggosguvlui almmustit dutkama eará dutkiide ja birrasiidda nu ahte kritihkalaččat besset dárkkistit duktanvugiid ja bohtosiid. Erenoamážit minoritehtaservodagas, nugo sámi servodagas, gáibiduvvo rabasvuohta dutkanvugiid ja ollislaš almmuheapmi dutkanbargguin. Ii dáidde leat álki dárkkistit dakkár dutkama mas dušše oasážat leat almmuhuvvon. Go dákkár váilevaš almmuheapmi vuos dáhpáhuvvá, de lea balahahtti ahte go vuos boastoipmárdusat čuožžilit, de dat eai leat njulgemis guhkit áigái. Dutkamis lea dakko erenoamáš ovddasvástadus smávit servodagaid ektui.

Dutkama infrastruktuvra

Sámi dutkamis vurdojuvvojit leat seamma buori eavttut ja infrastruktuvrralaš dilálašvuohta go eará dutkamis lea iežaset dutkandoaimmain.

Ráđđehus háliida sihkkarastit ahte maiddái sámegiella sáhttá čuovvut ođđaáigásaš teknologiija. Lea erenoamaš dehálaš ahte sámegiella aniha IT-oktavuođas, mas maiddái lea mearkkašupmi dutkamii. Dutkanráđđi lea álggahan dutkanprográmma, Kunnskapsutvikling om norsk språkteknologi (KUNSTI – ”Norgga giellateknologiija diehtoovdánahttin”), mas okta ulbmilin lea ovdánahttit giellateknologalaš resurssaid ja veahkkeávdnasiid njálmmálaš ja čálálaš dárogiela váste, muhto dan seammás maiddái sámegiela váste. Mii leat duhtavaččat dutkanráđi vuoruhemiin ja doaimmain dán dáfus.

Maŋimuš áiggiid lea lassánan beroštupmi dasa ahte váilot kvantitatiivvalaš dieđut sámi servodatdilálašvuođaid birra, ja ahte lea dárbbašlaš buorit vejolašvuođa ávkkástallat daid dieđuid mat almmotge leat čohkkejuvvon. Ráđđehus lea 2002 rájes vuoruhan ruđaid stuora ovttasbargoprošektii, man ulbmil lea organiseret ja ordnet primára- ja vuođđodieđuid sámi servodatdilálašvuođaid birra, ávkin servodatplánemii ja dutkanulbmiliidda.

Dat dieđut maid universitehta dán konferánssas almmuha sámi dutkama ja álgoálbmotdutkama birra, leat dehálaš oassin dán oktavuođas. Vai diehtočoakkáldat šattalii dievaslaš ja dohkálaš, de lea hui dehálaš ahte buot dutkit registrerehit prošeavttaideaset dán čoakkáldahkii. Lean vissis ahte bargu mii lea dahkkon, lea hui dehálaš lávki buoridit dutkama eavttuid ja infrastuktuvrra dás duohko.

Illudan čuovvut dán konferánssa.

Giitu mu oasis!