Bioenergiija
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 09.04.2024 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Norggas vuoruhit nannosit bioenergiija stuorát buvttadeami ja geavaheami. Bioenergiija oažžut iešguđetlágan biomássain – ovdamearkka dihte vuovddi roavaávdnasiin.
Vuovdi lea Norgga stuorámus gáldu, mas buvttadit bioenergiija. Dábáleamos vuohki lea boaldit muoraid, smáhkuid ja pelletsaid – jogo dábálaš muorrauvnnain, guovddášliggenrusttegiin dahje gáiddusliggenrusttegiin.
Muora sáhtášii geavahit sakka eanet bioenergiijabuvttadeapmái. Dán áigge šaddá oainnat mealgat eanet muorra, go mii čullojuvvo. Dasa lassin guđđet dán áigge vuovdái ollu čuollanbázahusaid, nu go gierragiid ja ovssiid, mat eai geavahuvvo.
Leat rehkenastán, ahte dušše dálá čuollamiid ovssiin ja gierragiin sáhtášedje buvttadit 6 TWh energiija. Oktiibuot livččii norgga vuvddiiguin, main lea vuovdedoallopotentiála, vejolaš buvttadit 29 TWh energiija.
Eanaš bioboaldámuš, maid dán áigge vuvdet Norggas, buktojuvvo eará riikkain, main dan ráhkadit eanandoallošattuin, nu mo rápsas, máissas ja sohkarruohttasis.
Borregaard-fitnodat Sarpsborgas doaimmaha maid muhtun veardde sellulosas ráhkaduvvon etanola Oslo bussiide. Oslo lea jáhkkimis vuosttaš gávpot máilmmis, mas geavahit sellulosas gávppálaččat ráhkaduvvon etanola.
Dál leat dutkamin ollu sierralágan teknologiijaid, maiguin buvttadit bioboaldámušaid vuovddi roavaávdnasiin ja sellulosas, maiddái bioboaldámuša girdiide.
Muorravuđot bioenergiija stuorát buvttadeapmi ja doaimmaheapmi ii leat dušše buorre dálkkádahkii, dat ovddida maid ealáhusovdáneami ja stuorát árvoráhkadeami.
Bioenergiijaprográmma, maid Innovasjon Norge hálddaša, lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta mávssoleamos gaskaoapmi, mainna ovddidit smávva skála bioenergiijabuvttadeami. Prográmmain movttiidahttet boanddaid ja vuovdeeaiggádiid buvttadit, geavahit ja doaimmahit eanet bioenergiija.