Man olu geavahit mii oljo- ja gássadietnasiin?
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 12.01.2024 | Ruhtadandepartemeanta
Maŋŋel go doaibmanjuolggadus bođii atnui 2002:s, de leat stáhta ollislaš petroleumsisaboađut fievrriduvvon Stáhta olgoriikka penšunfondii. Foandaruđaid sáhttá dušše sirdit stáhtabušehttii Stuorradikki mearrádusa vuođul. Foandaruđaid geavaheapmi galgá áiggi badjel čuovvut foandda vurdojuvvon reálavuoittu. Nappo mii eat geavat njuolga petroleumdietnasiid, nugo lei ovdal go foanda ásahuvvui 1990-logus.
Ovdal doaibmanjuolggadusa
Oljodietnasat boahtigohte stáhtakássii 1970-logu álggogeahčen. Vuosttaš logenáre jagiid geavahedje dáid dietnasiid eanaš dađistaga jahkásaš stáhtabušeahtaid ruhtadeapmái. Stáhta olgoriikka penšunfoanda ásahuvvui 1990:s, muhto go Norgga ekonomiijas ledje heajos áiggit ja go stáhtabušeahtain lei vuolláibáza, de várrejuvvojedje ruđat fondii vuosttaš geardde 1996:s. Čuovvovaš jagiid sirdojuvvojedje stuorra badjebáhcagat stáhtabušeahtas fondii. 2002 álggus foanddas lei badjel 600 mrd. ruvnno.
Stáhtabušeahta struktuvrralaš oljonjulgejuvvon vuollebáza geavahuvvo mihttun «foandaruđaid geavaheapmái». Struktuvrralaš bušeahttavuollebáza boahtá ovdan konjunktuvrralaš dilálašvuođaid njulgemiid bokte. Struktuvrralaš bušeahttavuolláibáhcaga mielde stivren láhčá dilálašvuođaid dasa ahte automáhtalaš dássemat beaiveruđaid ja vearuid ja divadiid rievdamiid bokte besset doaibmat.
Gaskamearálaččat dagai oljoruđaid geavaheapmi 3,3 proseantta nannán-Norgga BNB - treanddas, áigodagas 1973–2001. Stáhta gaskamearálaš netto reaidoruhtarávdnji petroleumdoaimmas lei seamma áigodagas 5,4 proseantta nannán-Norgga BNB - treandda mielde. Badjel 60 proseantta oljodietnasiin nappo geavahuvvui stáhtabušeahtaid bokte dán áigodagas. Reastta oljodietnasiid seste, ja 1996 rájes biddjoje Stáhta olgoriikka penšunfondii.
Maŋŋel doaibmanjuolggadusa
Doaibmanjuolggadusa deaŧalaš mihttomearri lea áimmahuššat petroleumopmodaga, vai dat boahtá buorrin nai boahttevaš buolvvaide. Dan lea vejolaš olahit go foandaruđaid geavaheapmi áiggi mielde čuovvu foandda vurdojuvvon reálavuoittu.
Stuoradiggedieđáhusa 29 (2016-2017) Perspektiivadieđáhusa 2017 mielde vurdojuvvui reálavuoitu Stáhta olgoriikka penšunfoanddas muddejuvvot vulos 3 prosentii, ovdal lei 4 proseantta. Olles Stuoradiggi doarjjui dán.
Foandaruđaid geavaheapmi lea váldoáššis oaivadusa čuvvon 2002 rájes. Jagiin 2020 ja 2021 lei foandaruđaid geavaheapmi alit go foandda vurdojuvvon reálavuoitu. Sivvan dasa leat vuosttažettiin viiddis ekonomalaš doaibmabijut koronapandemiija geažil.