Sisaboahtovuogádaga birra

Sisaboahtovuogádat galgá veahkehit dahkat bálvalusfálaldaga ovttadássásažžan

Norgga gielddain lea iešguđetlágan geografiija, ahkečoahkkáibidju ja iešguđetlágan eallinlágit. Muhtin gielddain leat olu mánát skuvlaagis, eará gielddain fas leat guhkes mátkkoštangaskkat, bieđggus ássan, ja/dahje olu boarrásat mat dárbbašit fuolahusbálvalusaid. Dát dahká ahte gieldda bálvalusat, nugo vuođđoskuvla, mánáidgárdi, ja fuolahusbálvalusat, eai mávsse dan seamma fállat buot gielddain. Deaŧalaš ulbmil sisaboahtovuogádagain lea váikkuhit ahte gielddat ja fylkkagielddat sáhttet addit ovttadássásaš bálvalusfálaldaga ássiide dakkár eahpedáhtolaš gollovealat buhtadeami bokte.

Vearrosisaboađut rievddadit oalle olu gielddaid gaskka, ja dahká ahte gielddain leat ii leat seamma vuođđu fállat ovttaárvosaš bálvalusfálaldaga iežas sisaboađuide. Áimmahuššan dihte ulbmila ahte sisaboahtovuogádat galgá dásset gielddaid eavttuid, de leat maiddái (muhtun muddui) dássen vearrosisaboađuid gielddaid gaskkas, sisaboahtodássema čađa.

Sisaboahtovuogádagas leat iešguđetlágan elemeanttat

Friddja sisaboađut maid sisaboahtovuogádat juohká ođđasit dássen dihte erohusaid gaskal gielddaid ja fylkkagielddaid, sisttisdoallá vearrosisaboađuid ja rámmadoarjagiid.

Vearrosisaboađut mat gusket dássemii, leat sisaboahto- ja opmodatvearru peršovnnalaš vearromáksiin ja luondduvalljodatvearru fápmofitnodagain. Dát juhkkojuvvojit ođđasit sisaboahtodássema čađa.

Stuorámus oassi rámmadoarjagis lea ássidoarjja mii lea juhkkojuvvon ođđasit gollodássema bokte. Dasa lassin leat rámmadoarjagis regionálapolitihkalaš doarjja ja árvvoštusdoarjja.

Gollojevdemis juhkkojuvvojit eahpedáhtolaš gollohehttehusat ođđasit

Ássidoarjja lea rámmadoarjaga váldooassi, ja juhkkojuvvo álgoálggos ovttasturrosaš supmin juohke ássi várás. Danne go gielddat ja fylkkagielddat molsašuddet nugo geografiija ektui, ahkečoahkkehusa ja eallinlági dáfus, juhkkojuvvojit sisaboađut dainna lágiin ahte buohkat ožžot gokčat iežaset goluid. Gielddat ja fylkkagielddat ožžot buhtadusa eahpedáhtolaš gollo- ja jearroerohusaid ovddas, gollojevdema čađa. Gollojevdema lágideapmi gielddaide ja fylkkagielddaide lea huksejuvvon oalle ovtta láhkái.  

Gollojevden dahkkojuvvo golločoavdaga bokte. Golločoavdagis leat máŋggat objektiiva eavttut, mat čilgejit manne leat erohusat goluin gielddaid čálgobálvalusain. Ovdamearkkat dakkár eavttuide leat earret eará man galle máná leat skuvlageatnegas agis, boarrásiid lohku, ássanminsttar ja mátkkoštangaskkat gielddas. Golločoavdda fuolaha ahte oassi rámmadoarjagis gielddain mat leat hálbbibut doaimmahit go riikkagaskamearri, juhkkojuvvo ođđasit gielddaide mat leat divraseappot doaimmahit go riikka gaskamearri.

Guđet dáhtat adnojuvvojit gollojevdemis?

Mii bidjat eaktodáhtaid sisaboahtovuogádahkii meroštallan dihtii man divrasat gielddaid leat doaimmahit. Eaktodáhtat, ovttas golločoavdagiin, geavahuvvojit ráhkadit indeavssaid juohke gieldda gollodárbuidde. Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta viežžá dáhtaid Statistisk sentralbyrå:s, Máhttodepartemeanttas, Johtolatdepartemeanttas, Helsedirektorat:as (Dearvvašvuođadirektoráhtas) ja NAV:as. Dát leat vuosttažettiin huksejuvvon álbmotregistara dáhtaide ja dáhtaide maid gielddat dieđihit. Eavttut galget ođasmahttojuvvojit jahkásaččat, ja departemeanta dieđiha gielddaide guđet dáhtat geavahuvvojit sin gieldda várás ovdal go stáhtabušeahtta meroštallojuvvo.

Regionálapolitihkalaš doarjagat fuolahit soames gieldajoavkkuid

Rámmadoarjagis lea maiddái regionálapolitihkalaš ákkastuvvon doarjagat. Dát doarjagat galget fuolahit iešguđetlágan beroštumiid, nugo regionála- ja guovlopolitihkalaš mihttomeriid, alla álbmotstuorruma ja stuoragávpot- hástalusaid. Regionálapolitihkalaš doarjagat gielddaide leat guovlodoarjja Davvi-Norgii, guovlodoarjja Mátta-Norgii, stuoragávpotdoarjja, ja stuorrundoarjja.

Vuođđun Mátta-Norgga guovlodoarjagii ja Davvi-Norga guovlodoarjagii lea guovloindeaksa, mii muitala man stuorrát gieldda guovlohástalusat leat.

Áidna regionálapolitihkalaš  doarjja  fylkkagielddaide lea Davvi-Norga-doarjja.

Árvvoštallandoarjja buhtada earenoamáš báikkálaš dilálašvuođaid

Árvvoštallandoarjja lea oassi rámmadoarjagis ja geavahuvvo buhtadit earenomáš dilálašvuođaid gielddain ja fylkkagielddain maid dát bissovaš oassi sisaboahtovuogádagas ii fátmmas.

Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta juohká árvvoštallandoarjaga  fylkkagielddaid gaskkas ja mearrida árvvoštusdoarjaga juogu fylkkagielddaid mielde gielddaide. Stáhtahálddašeaddjit juhket fas fylkkarámmaid gielddaid gaskkas Gieldda- ja ođasmahttindepartemeantta njuolggadusaid mielde. Njuolggadusat galget sihkkarastit ahte gielddat meannuduvvojit ovttaárvosaččat buot riikka fylkkain.

Sisaboahtojevden juohká vearrosisaboađuid ođđasit

Vearrosisaboađut dahket sullii 40 proseantta gielddasuorggi obbalaš sisaboađuin ja badjelaš bealli suorggi friddja sisaboađuin. Vearrosisaboađuin leat danne stuorra mearkkašupmi juohke gieldda sisaboahtodássái. Leat stuora erohusat vearrosisaboađuin gielddaid gaskkas. Sierra sisaboahtojevdema čađa dássejuvvojit muhtun muddui erohusat gielddaid gaskka, dainna lágiin ahte vearrosisaboađut gielddain main vearrosisaboađut juohke ássis leat bajábealde riikka gaskameari gielddaide main vearrosisaboađut juohke ássis leat vulobealde riikka gaskameari.

Sisaboahtojevden mearkkaša ahte gielddat ja fylkkagielddat main vearrosisaboađut juohke ássis leat vulobealde dihto dási riikka gaskameari ("referánsadási") ožžot dihto oasi erohusas gaskal iežaset dási ja referánsadási. Oassi gaskal iežas dási ja referánsadási gohčoduvvo buhtadusgrádan. Seammás gessojuvvo gielddain ja fylkkagielddain main vearrosisaboađut juohke ássis leat badjel vissis dási badjel riikka gaskameari (”geasusdási”) vissis oassi vearrosisaboađuin mat leat bajábealde dán dási. Dát oassi vearrosisaboađuin maid gesset dáid gielddain ja fylkkagielddain, gohčoduvvo geasusgrádan. Sisaoboahtojevden lea iešguđetlágan gielddaide ja fylkkagielddaide.

Gielddat

Gielddaid vearrosisaboađut mat dássejuvvojit sisaboahtojevdemiin, leat persovnnalaš vearromáksiid sisaboahto- ja opmodatvearru ja fápmofitnodagaid luondduvalljodatvearru. Gielddain lea 2005 rájes leamaš symmetralaš sisaboahtojevden. Symmetralaš jevden mearkkaša ahte sisaboahtojevdema referánsadássi lea riikka gaskamearálaš vearru juohke ássis, mii mearkkaša 100 proseanta riikka gaskamearis, ja ahte buhtadus- ja geassingráda lea ovttalágan.

Otná vuogádagas lea 62 proseanta symmetralaš jevden. Dát mearkkaša ahte gielddain gos juohke ássi vearrosisaboahtu lea vuollel riikka gaskameari addo 62 % buhtadus erohusas gaskal iežaset vearrosisaboađus ja riikka gaskamearis. Geahča gieldda B figuvrras vuollelis. Gielddat main vearrosisaboađut juohke ássis leat bajábealde riikka gaskameari ožžot 62 proseantta gessosa erohusas gaskal iežaset vearrosisaboađus ja riikka gaskamearis. Dát lea gieldda A dilli figuvrras.

Fuolahan dihte gielddaid main leat vuollegis vearrosisaboađut, addojuvvo lassin symmetralaš oassái lassibuhtadus gielddaide main ássiid vearrosisaboađut juohke ássis lea vuollel 90 proseantta riikka gaskamearis. Dáid gielddaide addojuvvo lassibuhtadus symmetralaš jevdemii mii lea 35 proseantta erohus gaskal iežaset ássiid vearrosisaboađuid ja 90 proseantta riikka gaskamearis. Lassibuhtadeami ruhtadeapmi dahkkojuvvo dainna lágiin ahte juohke gielddas gessojuvvo luohtta supmi juohke ássi ovddas.

Stuorit gova

Lassibuhtadusortnet dagaha ahte buot gielddat main lea vearrosisaboahtu vuollel riikka gaskameari eai oaččo ruđa dienasjevdema bokte. Dušše dat gielddat mat leat ožžon buhtadusa mii lea allelis go dat maid fertejit leat mielde ruhtadeame lassibuhtadusas, ožžot netto vuoittu sisaboahtojevdemis.

Iešguhtege gieldda sisaboahtojevdema sáhttá rehkenastit ná:

Symmetralaš sisaboahtojevden
+ Lassibuhtadus
– Lassibuhtadusa ruhtadeapmi
= Netto sisaboahtojevden