Eanet áššit departemeanttas

Meld. St. 29 (2012-2013) - Boahtteáiggi fuolahus

Meld. St. 31 (2018–2019) - Sámi giella, kultuvra ja servodateallin

Oassálastinláhka

Láhka spesialistadearvvašvuođabálvalusa jna. birra

Sámegillii čielgaset dieđut rádjerasttideami birra

Ráđđehus háliida álkidahttit ealáhusdoaimmaid rádjerasttideami davviriikkain. Buoret diehtojuohkin galgá sihkkarastit nannoset ovttasbarggu Norgga, Ruoŧa ja Suoma davimus guovlluin.

Stádabušeahtta 2025: Historjjálaš vuoruheapmi min oktasaš dearvvašvuođabálvalussii

Dearvvašvuohta lea okta dain váldovuoruhemiin 2025 stádabušeahta árvalusas. Ráđđehus árvala earret eará nannet buohcciviesuid 5,5 miljárdda ruvnnuin, go buohtastahttá salderejuvvon bušeahtain 2024. Lagamus buohtastahtti lassáneapmi leai 2008

Ođđa ráddjehusat Norgii boahtima oktavuođas

Ráđđehus lea njoammundili geažil mearridan fas gáibidišgoahtit negatiiva iskosa ovdal riikii boahtima, ja viiddida dálá iskkahangáibádusa ja riikii boahtima registrerema Norgii boahtima oktavuođas.

Gram oaččui fágamilitearalaš rávvaga suodjalushoavddas

Suodjalusministtar Bjørn Arild Gram (Gb) oaččui geassemánu 7. beaivvi fágamilitearalaš rávvaga suodjalushoavddas Eirik Kristoffersenis.

Suodjalusa jagi 2024 riikkaidgaskasaš veahkkedoaibma

Suodjalus áigu jagi 2024 joatkit riikkaidgaskasaš veahkkedoaimmaidisguin, ja vuosttažettiin veahkkin nannet NATO kollektiiva suodjalusa. Norga lea addán mearkkašahtti doarjaga Ukrainai maŋŋel falleheami ja áigu joatkit dainna jagi 2024 ja boahttevaš

Fápmo- ja industriijalokten Finnmárkui

Váilevaš neahttakapasitehta ja váttis fápmodilli lea odne okta dain stuorámus hehttehusain stuorrumii ja ovdáneapmái Finnmárkkus. Seammás go ráđđehus odne dohkkeha Snøhvit Future-prošeavtta, de almmuhuvvo plána stuorát fápmobuvttadan- ja

Davvi-Norggas nannejuvvo politiijagearggusvuohta

Ráđđehus atná deaŧalažžan nannet dustehusa ja gearggusvuođa riikka davimus guovlluin. Olu jagiid lea leamaš váttis rekrutteret ja doalahit bargiid Finnmárkku politiijaguovllus. Erenoamáš hástaleaddjin lea leamaš rekrutteret sámi studeanttaid. Dan

Stáhtabušeahtta 2024: Lasihuvvon doarjja 1500 birrajándor fuolahussadjái

Ráđđehus árvala golbma miljárdda kruvnno juolludusrámman investerendoarjagiidda birrasiid 1500 birrajándor fuolahussadjái. Evttohus mearkkaša 300 miljovnna kruvnno doarjaga 2024:s gokčat árvaluvvon rámma vuosttaš jagi.

Stáhtabušeahtta 2024: Fágaolbmuid lokten min oktasaš dearvvašvuođabálvalusas

Ráđđehus áigu fuolahit almmolaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii eanet fágaolbmuid, ja rekrutteret ja doalahit fágaolbmuid dán suorggis.

Stáhtabušeahtta 2024: Eambbo oahppovirggit čoavdin dihte fástadoavtterkriisa

- Čoavdin dihte fástadoavtterkriisa dárbbašit mii eambbo doaktáriid geat spesialiserehit iežaset dábálašmedisiinnas. 66 ođđa virggi ásahemiin doaktáriid spesialiseremii, fállat mii eambbo virggiid go goassege ovdal, dadjá dearvvašvuođa- ja

Stáhtabušeahtta 2024: 2,2 miljárdda kruvnno eambbo buohcciviesuide - vuordináiggit galget oatnut

Ráđđehus árvala 2,2 miljárdda kruvnno juolluduslassáneami buohcciviesuide, earret hadde- ja bálkálassánemiid. Bušeahttaevttohusa ulbmil lea oanidit vuordináiggiid, nannet psyhkalaš dearvvašvuođagáhttema ja juolludus Davvi dearvvašvuođa

Stáhtabušeahtta 2024: Ráđđehus áigu nannet sámi kultuvrra ja nationála minoritehtaid

- Ásahusat ja aktevrrat mat ovddastit nationála minoritehtaid ja sámi álbmoga, dahket issoras deaŧalaš barggu ovddidit iežaset dáidaga ja kultuvrra, ja iežaset gielaid. Dása áigut mii váikkuhit, dadjá kultur- ja dásseárvoministtar Lubna Jaffery.

Norga dubme sakka ruoššaid fallehandoaimmaid

- Norga dubme sakka dan, ahte Ruošša lea militearafámuin fallehan Ukraina. Falleheamit rihkkot duođalaš lágiin álbmotrievtti, ja mielddisbuktet dramáhtalaš čuovvumušaid Ukraina álbmogii, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.

Eurohpáráđi raporta das mo Norga lea čuovvulan Unnitlohkogielaid soahpamuša: Eanemus áitojuvvon unnitlohkogielaid lea ain dárbu ealáskahttit ja ovdánahttit.

Dán vahku oaččui Norga gávccát árvvoštallanraportta das mo Norgga stáhta lea čuovvulan Unnitlohkogielaid soahpamuša. Ekspeartalávdegotti árvvoštallanraporta lea bidjan vuođđun politihkalaš ja juridihkalaš dili mii riikkas lei go Ekspeartalávdegoddi

Stáhta penšuvdnafoandda guhkes áiggi, vásttolaš hálddašeapmi

Ruhtadandepartemeanta geige odne dieđáhusa Stáhta penšuvdnafoandda birra 2022. Dieđáhusa mávssolaš fáttát leat dálkkádatriska ja Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda (SOP) aktiiva hálddašeapmi.

Nanne Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda dálkkádatriskabarggu

Ráđđehus áigu nannet Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda (SOP) dálkkádatriskabarggu. 2022 foandadieđáhusas árvaluvvon rievdadusaiguin čuovvulit Klimarisiko ja Oljefondet-áššedovderaportta ávžžuhusaid.