Arvevuovdegáhtten dohkkehuvvon

Priváhta ovttastusat, stáhtat, organisašuvnnat ja eamiálbmogat geatnegahttojuvvojit bissehit buot vuovddehuhttindoaimmaid ovdal 2030.

Lea áibbas dárbbašlaš gáhttet máilmmi trohpalaš vuvddiid jos galgat olahit guoktegrádaulbmila. Otne leat stáhtat, ovttastusat, organisašuvnnat ja eamiálbmogat vuhtiiváldán ON generálačálli ávžžuhusaid ahte álggahit ođđa konkrehta doaibmabijuid geahpedan dihte dálkkádatgássaluoitimiid, celkkii stáhtaministtar Erna Solberg maŋŋil go leai geargan jođiheamis riikkaidgaskasaš ON-čoahkkima trohpalaš vuvddiid birra New Yorkas, ovttas Indonesia presideanttain Susilo Bambang Yudhoyono.

New York-julggaštusa mielde lea buot oasálaččat geatnegahtton  váikkuhit dasa ahte  vuovddehuhttindoaimmat trohpalaš luondduvuvddiin galget beliin geahpeduvvot ovdal 2020 ja heaittihuvvot ovdal 2030. New York-julggaštusa mearriduvvon doaimmaid bokte sáhttá áibmogeardi seastit gaskal 4,5 ja 8,8 miljárdda tonna CO2 jahkásaččat ovdal 2030. Buohtastahttin dihtii  nuoskkidii USA 5,2 miljárdda tonna jagi 2012  ja Kina fas 9,86. Johtolatsuorgi olles máilmmis nuoskkida oktiibuot sullii ovtta miljárdda tonna CO2 jahkásaččat. 

Váldočoahkkima oasálaččat ledje ráđđehushoavddat, hálddahusdirektevrrat máilmmi stuorimus gávppašan- ja pálbmaoljofitnodagain, ja eamiálbmogiid áirasat ja áirasat eaktodáhtolaš organisašuvnnain. Oktiibuot 150 áirasa, geat ovddastedje stáhtaid, priváhta ovttastusaid ja organisašuvnnaid, dorjo julggaštusa.

ON dálkkádatjoavkku maŋimuš raportta mielde sáhttá liegganeapmi lassánit ollu badjel mearriduvvon meari, mii lea guokte gráda celsius, maid riikkat leat soahpan geahpedan dihtii  dálkkádatrievdamiid.  ON dálkkádatjoavku oaivvilda ahte lea dárbu garrasit geahpedit  vuovddehuhttima trohpalaš arvevuvddiin. New York-julggaštusa mihttomearrin lea dán olahusa juksat.

Stáhtain, ovttastusain ja organisašuvnnain lea vejolaš doarjut New York-julggaštusa gitta dálkkádatváldočoahkkima rádjai mii lágiduvvo Parisas juovlamánus 2015. Dálkkádat- ja birasministtar lágidii bearjadaga, ealáhusministariin, guolástusministariin ja eanadoalloministariin ovttas, čoahkkima julggaštusa birra máŋggain stuora norgga ovttastusaiguin. Eatnašat sis dorjo julggaštusa. Orkla, BAMA, ICA-Norge, COOP-Norge, Norgesgruppen, Reitangruppen, Felleskjøpet Agri, Choice-hoteallat, Cermaá ja biomar almmuhedje čoahkkimis ahte sii leat mearridan doarjut julggaštusa. Boahttevaš mánuid háliidit eará ovttastusat árvvoštallat servet go sii. Solberg doaivu ahte eanet norgga ovttastusat dorjjošedje  julggaštusa.  

-Ollu norgga ovttastusat háliidit leat mielde suodjaleamen arvevuvddiid. Dan geažil sii lohpidit dál ahte sii eai áiggo geavahit pálbmaoljju mii ii leat buvttaduvvon ceavzilis vuogi mielde. Dat leat lohpádusat maid ferte árvvusatnit. Mihttomearrin ferte leat ahte pálbmaolju, soya, biergu, bábir ja eará buktagat buvttaduvvojit nu ahte eai goarit trohpalaš vuvddiid, dajai stáhtaministtar Erna Solberg.  

Stuora oassi máilmmi vuvddiin jávket go geavahuvvojit pálbmaoljoráhkadeapmái,  bábirbuvttadeapmái, soyabuvttadeapmái dahje guohtumiidda. Stuora riikkaidgaskasaš borramuš- ja mannogálvoovttastusat, ee. Unilever, Nestlé, Mondeléz ja Cargill dorjot julggaštusa.

-Buvttadeddjiin, nugo ostiin ja ruhtadeddjiin lea ovddasvástádus. Jáhkán ahte norgga ovttastusat buot guoskevaš surggiin dorjot New York-julggaštusa ja árjjálaččat servet dan bargui. Norga gal bargá iežas oasi ja lea guhkidan arvevuovdeáŋgiruššama gitta jagi 2020 rádjai, cealká Solberg. Mii áigut viššalit eará vuolláičálliiguin veahkkin hábmemin erenoamáš máilmmiviidosaš almmolaš-priváhta searvevuođa vuosttaldit trohpalaš vuovddehuhttindoaimmaid. Ovttasbargošiehtadus maid mii otne leat šiehtadan Peru ja Liberia riikkaiguin lea dehálaš gaskaoapmi dan oktavuođas.  

ON generálačálli Ban Ki-moon lea ávžžuhan priváhta suorggi, almmolaš suorggi ja siviila servodaga konkrehta doaimmaid bidjat johtui uhcidan dihtii dálkkádatrievdadusaid, ja lea ávžžuhan ođđa doaimmaid almmuhit dálkkádatváldočoahkkimis New Yorkas. Vuovdi lea gávcci váldosuorggis okta mii galgá meannuduvvot dálkkádatváldočoahkkimis, ja Norga lea dien ášši vuoruhan hui bajás ja lea juolludan 11,5 miljárdda kruvnnu trohpalaš vuovdegáhttenprográmmaide.