Bušeahtta mii oadjuda olbmuid, oadjuda riikka ja ovddida olles Norgga
Preassadieđáhus | Nr: 48/2024 | Almmustahtton: 07.10.2024 | Ruhtadandepartemeanta
Jagi 2025 stáhtabušeahttaevttohusain šaddá olbmuide buoret ruhtadilli, ja Norga nanne gearggusvuođa soađi ja vearredaguid hárrái, ja sosiála ja geográfalaš erohusat unnot. Bargguhisvuohta lea ain vuollin, bálkkát gorgŋot jođáneappot go hattit, ja ealáhusdoaimmaiguin manná bures. Ekonomalaččat ráfehis jagiid maŋŋel lea ekonomiija jorggiheame ja olbmuide šaddá buoret ruhtadilli.
– Jagi 2025 stáhtabušeahtas mii vuoruhit stuora resurssaid suodjalussii ja rihkusjoavkkuid ja kriminála fierpmádagaid eastadanbargui. Ráđđehus doarju Ukraina. Mii bidjat maiddái johtui ođđa doaibmabijuid vai vuordináiggit buohcciviesuin unnot, vai skuvla šaddá eanet geavatlaš ja vai olbmot šaddet oadjebasat iežaset beaivválaš ruhtadili ektui, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).
Gáibideaddji ekonomalaš áiggi maŋŋel orro dilli čuvggodeame dál. Boahtte jagi stáhtabušeahtta vuođustuvvo ekonomiijii, mii sáhttá eambbo lassánit ja mas lea ain unnán bargguhisvuohta. Maŋimus jagiid lea leamaš jođánis ja garra haddegoargŋun, mii lea vuolgán olgoriikkas. Ovddit áigodagat, go lea leamaš alla haddegoargŋun, leat sihke bistán guhká ja bargguhisvuohta lea lassánan, muhto dál orro ekonomalaš politihkka lihkostuvvame vuolidit haddegoargŋuma, almmá stuora bargguhisvuođa lassáneami haga, ja ekonomiija orro bissovaččat ahtanuššame. Go bálkkát orrot goargŋume arvat eambbo go hattit, de buorrána ruovttudoaluid oastinfápmu ja váikkuha Norgga ekonomiija lassáneapmái boahtte jagi. Haddegoargŋun lea garrasit njiedjan, bálkkát sturrot ja 145 000 eanet olbmo leat álgán bargui dan rájes go ráđđehus doaibmagođii. Ealáhusdoaimmain lea eambbo badjebáza, investeren ja eksporta go goassege ovdal.
Ráđđehusa mihttu lea leamaš ahte olbmot galget oažžut buoret ruhtadili ja bušeahta mii oadjuda olbmuid, mii oadjuda riikka ja mii ovddida olles Norgga. Mii leat vuoruhan vuoiggalaš juogadeami ja viiddis čálgodoaimmaid stuora joavkkuid várás.
– Dan rájes go garra haddegoargŋun álggii, de lea ráđđehus deattuhan oadjebas ekonomalaš stivrejumi vai haddegoargŋun njiejašii, seammás go mii leat veahkehan olbmuid beaivválaš ekonomiijain. Elrávdnjedoarjaga, unnit dienasvearu, hálbbit mánáidgárddiid ja astoáiggeortnega, eanet mánáidoaju ja hálbbit fearggaid bokte leat oallugat ožžon buoret oadjebasvuođa iežaset beaivválaš ekonomiijas. Eanet árvoháhkan ja eanet vuoiggalaš juogadeapmi lea dagahan ahte mii leat sáhttán ruhtadit dán, dadjá ruhtadanministtar.
Unnit vearut ja divadat, ja unnit eallingolut mánnábearrašiidda
Ráđđehus árvala ođđa, netto gesson vearrogeahpádusaid ja divadiid 17,5 miljárdda ruvnno ovddas. Dás dahká gaskaboddosaš bargoaddidivada heaittiheapmi 12 miljárdda ruvnno.
– Ráđđehusas lea leamaš čielga mihttomearrin geahpedit dienasvearu olbmuide geain lea vuollegis ja gaskageardán dienas. Mii leat njealji bušeahtas bargan ulbmillaččat geahpedit erohusaid danne go min mielas dat lea rievttes ja dárbbašlaš vuoruheapmi. Dáinna bušeahtain mii leat unnidan olbmuid dienasvearu 10,5 miljárddain ruvnnuin, cealká ruhtadanministtar.
Ráđđehus čađaha ulbmillaš doaibmabijuid geahpedan dihte eallingoluid, sihke oppalaččat Norgga ruovttudoaluide ja sidjiide geat rahčet. 2025-bušeahtas evttoha ráđđehus:
- Geahpedit čáhce- ja rufebálvalusmávssu lassiárvodivada. 120 m2 sturrosaš ásodat oažžu gaskamearálaččat badjel 1 000 ruvnno divatgeahpedeami jahkásaččat dán doaibmabiju geažil.
- Lasihit friddjakoartaráji 100 000 ruvdnui.
- Vearuhis dábálaš dietnasa bálkkáid ja oadjoruđaid dáfus vuollel 200 000 ruvnno.
- Bajimus máksomearri mánáidgárddiin bisuhuvvo nationála dásis 2 000 ruvnno mánnui, unnimus guovddáš suohkaniin 1 500 ruvnno mánnui ja nuvttá Davvi-Romssas ja Finnmárkkus.
- Bisuhit 12 diimmu nuvttá astoáiggeortnega 1.-3. ceahki ohppiide. Seamma guoská 1.-4. ceahki dienassorjavaš moderašuvdnaortnegii.
- Bušeahttaevttohus mielddisbuktá maiddái ahte máŋga doaibmabiju, mat nannejit ássandoarjjaortnega, bisuhuvvojit, ja ahte mánáidoaju ovddeš lasáhusat, maid maŋemus lokten čađahuvvui čakčamánu 1. b. dán jagi,
Bargu – buot deháleamos olbmuid beaivválašekonomiijii
Buot deháleamos olbmuid beaivválaš ekonomiijii lea ahte sis lea bargu. Lihkus lea eatnasiin dat. Dan rájes go ráđđehus doaibmagođii leat 145 000 eanet olbmo álgán bargat. Ráđđehusa mihttomearri lea ahte vel stuorát oassi álbmogis galgá beassat bargui.
– Ii oktage galgga eahpidit ahte Norgga searvevuohta veahkeha sin geat dan dárbbašit. Sii geat iešguđetlágan sivaid geažil eai sáhte bargat, galget dieđusge bures fuolahuvvot. Seammás ii galgga oktage eahpidit ahte gánnáha go lihkkat iđđes ja vuolgit bargui, ja danne mii joatkit vuolidit dienasvearu vuollegis ja gaskageardán dietnasiid dáfus. Dasa lassin mii lasihit friddjakoartaráji dovdomassii, mii sáhttá movttiidahttit nuoraid searvat bargoeallimii, dadjá Vedum.
Vai sii geat leat báhtaran Ukrainas ja eará rašes joavkkut jođáneappot beasašedje bargui, de lasihuvvojedje juolludeamit bargomárkandoaibmabijuide 2023 rájes 2024 rádjái. Ráđđehus árvala vel eanet lasáhusa 2025:s, mii mearkkaša sullii 5 800 eanet doaibmasaji go dán jagi. Dasa lassin lasihuvvo Bissovaš heivehuvvon bargu (BHB dahje VTA - Varig tilrettelagt arbeid) nammasaš doaibmabidju sullii 500 sajiin. Lassáneapmi lea oassin boahttevaš jagiid plánejuvvon áŋgiruššamis.
Jođánet dearvvašvuođaveahkki ja oanehit vuordináigi
Ráđđehus evttoha nannet buohcceviesuid 5,5 miljárdda ruvnnuin, go buohtastahttá jagi 2024 salderejuvvon bušeahtain. Dát addá buohcciviesuide vejolašvuođa lasihit bálvalusfálaldaga 3,0 miljárddain ruvnnuin olmmošlogu rievdamiid lassin. Nannema oktavuođas bisuhuvvojit juolluduslassáneamit mat addojuvvojedje reviderejuvvon 2024 nationálabušeahtas. Mihttomearrin lea dovdomassii geahpedit vuordináiggiid 2024:s ja 2025:s.
– Čálgostáhta galgá leat buoremus dearvvašvuođadáhkádus mii mis lea Norggas. Dalle mii fertet vuolidit iežamet oktasaš dearvvašvuođabálvalusa vuordináiggiid. Dearvvašvuođabálvalusaid vuordinráiddut lassánišgohte 2017:s, ja jotke lassánit, danin go pandemiija áigge maŋiduvvojedje ollu dikšumat maiguin ii lean nu hoahppu. Dál mii nannet buohcciviesuid vel eambbo, vai vuordináiggit onoše min oktasaš dearvvašvuođabálvalusas, ráđđehusa vuordináiggelohpádusa mielde, dadjá Vedum.
Olbmot galget dovdat oadjebasvuođa
Olbmuid oadjebasvuohta beaivválaš ekonomiija dáfus ferte čuovvuluvvot oadjebasvuođain gáhta nalde, skuvllas ja muđui lagas birrasis.
– Olbmot Norggas galget dovdat oadjebasvuođa. Danne mii bidjat ollu návccaid dasa ahte váldit gitta organiserejuvvon vearredahkkiid mat dagahit dorvvuhisvuođa ja suoládit olbmuin, ealáhusain ja almmolašvuođas. Dat leat billisteaddji fámut mat billistit Norgga árvvuid. Sihke rihkusjoavkkut ja sin profeššunealla veahkit galget fuobmát ahte Norgga searvevuohta lea nannoseabbo go sii, dadjá Vedum.
Ráđđehus árvala oktiibuot lasihit juolludemiid 2,8 miljárdda ruvnnuin, mainna eastadit ja vuosttaldit rihkolašvuođa. Eanas dás manná politiijaide. Dat dagahivččii ahte politiijat bohtet eanet oidnosii gáhtaid nalde ja dat attášii sidjiide eanet resurssaid bargat eastadit sihke joavkokriminalitehta ja ekonomalaš rihkolašvuođa. Dasa lassin evttohit mii dahkat álkibun politiijaide duoguštit árvvuid vearredahkkiin.
Narkotihka suollemasfievrredeapmi lea stuora áittan sihke Norgii ja muđui Eurohpái. Badjel 250 miljovnna ruvdnosaš bissovaš bušeahttalassáneapmi addá Duolloetáhtii vejolašvuođa buoridit rádjebearráigeahču ođđa rusttegiid ja stuorát bargoveaga bokte.
Nana suodjalusvuoruheapmi
Soahti Eurohpás vuhtto maiddái 2025 bušeahttaárvalusas. Ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohus čuovvula dan maid mii mearrideimmet guhkesáiggeplánas. Boahtte jagi mii áigut geavahit 110,1 miljárdda ruvnno iežamet suodjalussii. Dát mielddisbuktá 15,5 miljárdda ruvdnosaš lasáhusa ođđa guhkesáiggeplána áigumušaid čuovvoleapmái, mii lea nana vuoruheapmi sihkkarastin dihte álbmoga ja riikka.
Norga lea juo dán jagi olahan NATO mihttomeari ahte geavahit 2 proseantta BNB:s suodjalusdoaimmaide. Dat dáhpáhuvvá guokte jagi ovdal ráđđehusa álgovuolggalaš plána. Jagi 2025 suodjalusgolut meroštallojuvvojit dahkat 2,16 proseantta BNB:s
Ráđđehus joatká ovddidit olles Norgga
Ráđđehus almmuha ođđa ortnega das movt sihkkut oahppoloana sidjiide geat orrot unnimus guovddáš suohkaniin. Ortnega bokte ožžot buohkat geat orrot unnimusat jagi ovtta dan 189 suohkanis mat gullet 5. ja 6. guovddášguvlui, sihkkojuvvot 25 000 ruvnno jagis oahppoloanas ođđajagimánu 2026 rájes. Dasa lassin duppalastojuvvojit Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmaguovlluid vealgesihkkuneavttut 30 000 ruvnnos jahkásaččat 60 000 ruvdnui jahkásaččat 2026 rájes.
– Norgga lihkostuvvanhistorjá lea leamaš, lea ja boahtá ain leat dat ahte olbmot ellet ja huksejit árvvuid miehtá Norgga. Gávcci jagi ulbmillaš guovddušteami maŋŋel Solberg-ráđđehusa áiggis, lea dát ráđđehus dál jođihan politihka mii galgá dahkat ain eanet geasuheaddjin válljet orrut boaittobealguovlluin. Olles Norggas lea stuora dárbu bargonávccaide, ja dál bargá ráđđehus áŋgirit álkidahttit nuorra olbmuid vejolašvuođa válljet fárret boaittobealsuohkanii dahje bisánit dohko, dadjá Vedum.
Oadjebas ekonomalaš stivren
Ráđđehus čuovvula 2024 reviderejuvvon nationálabušeahta ja árvala heaittihit liige bargoaddidivada. Dál mii leat heaittihan goappaš jagi 2022 gaskaboddosaš vearuid, juste nu go lohpiduvvui dalle go dat ásahuvvojedje.
Ráđđehus árvala geavahit 460 miljárdda ruvnno foandaruđain 2025 stádabušeahtas. Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda árvvu mielde meroštallojuvvo foandda geavaheapmi dahkat 2,5 proseantta.
– Foandaruđaid geavaheami lassáneami ferte geahččat historjjálaš suodjalusloktema olis ja dárbbu olis nannet politiija ja buohcciviessoekonomiija. Foandajuolludeapmi lea arvat vuolábealde doaibmanjuolggadusa 3 proseantasaš guhkesáiggi láidestusa, ja mii joatkit stivret oadjebas ja vásttolaš vuogi mielde, dadjá Vedum.
Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Rievdadus proseanttaid mielde ovddit jagi ektui, doppe gos ii čuoččo mihkkege
|
|
Mrd. ruvnno1 |
|
|
|
|
|
|
2023 |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
|
Priváhta golaheapmi ................................. |
1 922,9 |
-0,8 |
1,2 |
2,6 |
2,5 |
|
Almmolaš golaheapmi2................................. |
1 121,9 |
3,4 |
2,2 |
2,1 |
1,2 |
|
Bruttoinvesteremat fásta kapitála hámis......... |
1 196,5 |
0,0 |
-2,8 |
1,9 |
1,8 |
|
Dás: Oljobohkan ja bohccefievrredeapmi....... |
216,1 |
10,6 |
11,0 |
-1,0 |
-7,0 |
|
Nannán-Norgga fitnodagat............. |
499,3 |
4,0 |
-6,2 |
0,9 |
0,8 |
|
Viesut........................................... |
207,7 |
-15,6 |
-17,0 |
12,1 |
13,7 |
|
Almmolaš hálddašeapmi.................... |
262,0 |
3,0 |
3,9 |
-0,3 |
2,3 |
|
Nannán-Norgga gálvojearru3........................ |
4 013,8 |
0,3 |
-0,2 |
2,5 |
2,4 |
|
Almmolaš jearru2........................................ |
1 383,8 |
3,3 |
2,5 |
1,6 |
1,4 |
|
Eksporta...................................................... |
2 419,6 |
1,4 |
2,7 |
2,5 |
1,0 |
|
Dás: Luondduolju ja luonddugássa................ |
1 194,1 |
-1,1 |
2,7 |
1,5 |
-2,3 |
|
Nannáma gálvvut ja bálvalusat........ |
1 045,9 |
6,4 |
1,4 |
3,4 |
4,4 |
|
Importa........................................................ |
1 664,4 |
0,7 |
1,0 |
3,0 |
2,9 |
|
Bruttonationálabuvtta................................... |
5 126,5 |
0,5 |
1,1 |
2,1 |
1,2 |
|
Dás: Nannán-Norga................................... |
3 855,4 |
0,7 |
0,7 |
2,3 |
2,1 |
|
Eará váldologut: |
|
|
|
|
|
|
Barggahus................................................... |
|
1,3 |
0,5 |
0,7 |
0,6 |
|
Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)....... |
|
1,8 |
2,0 |
2,2 |
2,2 |
|
Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)................ |
|
3,6 |
4,0 |
4,1 |
4,1 |
|
Jahkebálká.................................................. |
|
5,2 |
5,2 |
4,5 |
4,3 |
|
KPI.............................................................. |
|
5,5 |
3,7 |
3,0 |
2,5 |
|
KPI-JAE..................................................... |
|
6,2 |
4,1 |
3,2 |
2,7 |
|
Luondduoljohaddi, USD juohke fáhtas (jotkkolaš hattit) ................... |
|
82 |
83 |
79 |
75 |
|
Gássahaddi, USD juohke MMBt:s (jotkkolaš hattit) ................. |
|
13,6 |
10,3 |
11,5 |
9,7 |
|
Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, (dássi).. |
|
4,2 |
4,7 |
4,3 |
3,5 |
|
Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa4 .... |
|
7,9 |
1,0 |
1,3 |
0,0 |
1 Gaskaboddosaš 2023 nationálarehketdoallologut, jotkkolaš hattit. Stuorrunleaktu dán dásis lea volumaid mielde.
2 Jagi 2026 dáfus čuvvot almmolaš golaheami meroštallamat ja demográfalaš ovdánansojuid bruttoinvesteremat, ja Suodjalusa guhkesáiggeplána mii almmuhuvvui 2024 giđa.
3 Earret vuorkárievdadus.
4 Positiivvalaš lohku almmuha heajos ruvdnoárvvu.
Gáldut: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat, Norgga Báŋku, Nav, Reuters, ICE, Macrobond ja Ruhtadandepartemeanta.
Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnnuid mielde
|
|
2023 |
2024 |
2025 |
|
Sisaboađut oktiibuot |
2 494,4 |
2 259,0 |
2 250,0 |
|
1 Sisaboađut petroleumdoaimmain |
1 008,5 |
710,5 |
672,4 |
|
1.1 Vearut ja divadat |
623,2 |
416,6 |
388,5 |
|
1.2 Eará petroleumsisaboađut |
385,2 |
293,9 |
283,9 |
|
2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađuid |
1 485,9 |
1 548,5 |
1 577,6 |
|
2.1 Nannán-Norgga vearut ja divadat |
1 352,1 |
1 387,1 |
1 423,3 |
|
2.2 Eará sisaboađut |
133,8 |
161,4 |
154,3 |
|
Golut oktiibuot |
1 806,8 |
1 926,4 |
2 020,8 |
|
1 Golut petroleumdoaimmaide |
30,4 |
30,1 |
29,6 |
|
2 Golut earret petroleumdoaimmaid |
1 776,4 |
1 896,3 |
1 991,2 |
|
Stáhtabušeahta badjelbáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii |
687,6 |
332,6 |
229,1 |
|
- Netto ruhtaboahtu petroleumdoaimmain |
978,1 |
680,4 |
642,8 |
|
= Oljomuddejuvvon badjelbáza |
-290,5 |
-347,8 |
-413,6 |
|
+ Sirdin Stáhta olgoriikka penšunfoanddas |
286,2 |
347,8 |
413,6 |
|
= Stáhtabušeahta badjelbáza |
-4,2 |
0,0 |
0,0 |
|
+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfondii |
691,8 |
332,6 |
229,1 |
|
+ Stáhta penšunfoandda reanto- ja vuoitoboađut 1 |
354,9 |
408,2 |
451,6 |
|
= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1 |
1 042,5 |
740,7 |
680,7 |
|
Memo: |
|
|
|
|
Reanto- ja vuoitodietnasat jna. Stáhta olgoriika penšunfoanddas |
338,6 |
389,4 |
431,7 |
|
Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu 2 |
12 413 |
15 761 |
18 500 |
|
Stáhta penšunfoandda márkanárvu2 |
12 732 |
16 115 |
18 890 |
|
Álbmotoaju geaskkut ahkepenšuvnnaide 2,3 |
10 135 |
10 805 |
11 468 |
|
Struktuvrralaččat oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáza |
367,6 |
416,5 |
460,1 |
|
Stáhta olgoriikka penšunfoandda proseantan |
3,0 |
2,6 |
2,5 |
|
Nannán-Norgga BNB-treanda proseantan |
9,6 |
10,4 |
10,9 |
|
Rievdadus ovddit jagi ektui proseantaovttadagaid mielde (bušeahttaimpulsa) |
0,5 |
0,7 |
0,5 |
|
Árvaluvvon oassi nannán-Norgga BNB bušeahttaevttohusas 2025:s, proseantaovttadagat4 |
- |
- |
0,2 |
|
Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst. |
- |
- |
1,0 |
1 Ii sisttisdoala kursavuoittuid dahje -massimiid.
2 Álggus jagi.
3 Álbmotoaju boahttevaš ahkepenšuvdnamávssuid čoggon vuoigatvuođaid dáláárvu.
4 Makromálliid KVARTS ja NORA meroštallamiid vuođul.
Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahat.