Buohcceviessosárdni 2022: Mii nannet oktasaš dearvvašvuođabálvalusaid

Buorit olbmot,

Go mii johtit girdiin, sihkarvuođanjuolggadusat leat čielgasat:

Mii bidjat vuos alcceseamet oksygenamáskka, ja dan maŋŋá veahkehit nuppiid.

Jos eat daga dan, eat nagot veahkehit nuppiid, gártat baicce ieža veahki dárbbašeaddjin. 

Nu lea dearvvašvuođabálvalusas maid.

Gievdan fágabargit eai nagot nu bures dikšut nuppiid.

Jos bargiin ja njunnošiin lea nana bargomokta ja beroštupmi, dat nanne divššohasaid sihkarvuođa.

Nuppiid sániiguin: Duhtavaš fágabargit mielddisbuktet duhtavaš divššohasaid!

Njukčamánus, badjel guokte jagi dassá, joavddai koronapandemiija Norgii.

Guokte jagi lea guhkes áigi.

Dii geat bargabehtet dearvvašvuođabálvalusas lehpet bargan – ja bargabehtet – nana buori barggu.

Dat lea čuohcan didjiide.

Ollugat dis leat váiban dahje gievdan. Muhtumat leat dađi bahábut válljen heaitit.

Min hástalussan lea ain pandemiija.

Pandemiija, mii lea čájehan, ahte fertet rievdadit olles dearvvašvuođabálvalusa.

Mun vuoruhan nannet almmolaš dearvvašvuođabálvalusa.

Lea sáhka din vuoruheames, geat bargabehtet divššohasaiguin.

Ráđđehus háliida investeret dearvvašvuođabálvalusaide, nu ahte dii, geat lehpet fágabargit, sáhttibehtet leat oadjebasat iežadet rollain ja ovddidit fága.

Dan láhkai dii nagodehpet buorebut bargat iežadet barggu – namalassii dálkkodit ja dikšut min divššohasaid.

Mii diehtit ahte buohcceviesut dárbbašit lasi bargonávccaid.

Mii bargat danin lávgadit ovttasbarggu dinguin, geat bargabehtet dearvvašvuođaregiovnnain, ja váldit oktasaš ovddasvástádusa kapasiteahta sihkkarastimis dás ovddos guvlui.

Dat mielddisbuktá ahte mii vuoruhit buohcceviesuid ekonomiija ja nannet buohcceviesuid bušeahtaid, nu ahte dovdo.

Dan mii dahkat vai dii nagodehpet buorebut bargat dálá dilis, ja maiddái vai nannet dábálaš bargonávccaid, nu ahte din bargodilli šaddá buoret, go pandemiija bárut leat váidon.

Min vuosttaš bušeahtta čájeha gosa guvlui mannat. Dán jagi bušeahtas mii nannet buohcceviesuid 700 miljovnnain kruvnnuin ovddit ráđđehusa ektui. Vuođđoruhtademiin beassat vuoruhit intensiivakapasiteahta, gearggusvuođa ja psyhkalaš dearvvašvuođa. Dál mii leat bargamin dan ovdii, ahte boahtte jahkái šaddá buorre bušeahtta.

Seammás dis lea dál erenoamáš dilli ja garra deaddu. Garrasut go dábálaš. Koronavirus sáhttá muteret ođđasit, muhto maiddái oahpes virusvariánttat sáhttet njoammugoahtit lasi, nu ahte eanebut gártet buohcceviesuide. Seammás eará áigodatbuohcuvuođat, nu mo influensa ja RS-virus sáhttet dagahit ahte eanebut gártet buohccevissui. Jos eat ráhkat čielga ja geabbilis plánaid 2022:s, sáhttit vuot gártat váttis válljemiidda jagi loahpas, go dearvvašvuođabálvalusaid bargonoađđi lea menddo stuoris.

Mii fertet nannet dearvvašvuođabálvalusa dál amamet dárbbašit nu ollu njoammuneastadandoaimmaid čakčat.

Mii ráđđehusa beales vuoruhit intensiivakapasiteahta.

Min ulbmilin lea, ahte intensiivakapasiteahtain dustet sihke lunddolaš molsašuddamiid, ja ahte dan sáhttá skaleret bajás nu ahte birget stuorra roasuin, nu mo guhkes pandemiijas.

Mii dahkat iežamet oasi vai dii buohcceviesuin nagodehpet bargat pandemiija vuostá dán dálvvi. Danin mii ordnet ereliiggán ruhtajuolludeami didjiide. Mii leat evttohan badjel 1,5 miljárdda kruvnno.

Ruđaiguin gokčat goluid, mat šaddet koronapandemiija alit gearggusvuođadásis, njoammuneastadandoaimmain ja goluin badjeláiggi bargamis ja láigoveagas dalle go bargit leat eret dahje erremis.

Dáinna doarjagiin mii vuordit buohcceviesuid nannet kapasiteahta dakkár ossodagain, main lea stuorra bargonoađđi. Stuorámus dárbu lea intensiivaossodagain ja psyhkalaš dearvvašvuođadivššus.

Liigebargonoađi gokčamii lasihuvvon koronadoarjagat galget sihkkarastit buriid báikkálaš čovdosiid, maiguin doalahit kapasiteahta.

Dat mielddisbuktá, ahte sáhttit buorebut láhčit dilálašvuođaid ja ložžet ráddjehusaid.

Ovdanbuvttán vel čielgasit:

go buohcceviesuin maŋidit dálkkodemiid, de mii buhtadit buohcceviesuide daid ruđaid, mat dábálaččat bohtet dan mielde man ollu dálkkodemiid dat čađahit.

*

Mis leat buorit rusttegat ja reaiddut njoammuneastadeapmái, leat respiráhtorat ja dálkasat. Dii, geat bargabehtet dearvvašvuođaregiovnnain, lehpet nana buori barggu dahkan gearggusvuođavuorkkáid ovdii.

Mis leat ollu gelbbolaš fágabargit. Mii dárbbašit dattetge eanebuid!

Danin mii áigut skuvlet eanebuid, rekruteret eanebuid, ja erenoamážit, doalahit eanebuid dis. Juohke áidna oktii dis lea dárbu.

Jahki dassá dearvvašvuođaregiovnnat ožžo bargun ásahit unnimustá 100 ođđa oahppovirggi intensiivabuohccedivššáriid várás. Dii lehpet bures bargan dainna – dii lehpet bargan eanet go dis dáhtuimet.

Diibmá ásahuvvojedje olles 131 ođđa oahppovirggi intensiivabuohccedivššus, daid lassin mat jo ledje. Vuosttaš olbmot, geat álge oahpuin pandemiija áigge, gerget fargga ja bargagohtet intensiivaossodagain. Mii leat hui movtta das!

Mii leat jo várren ruđa, mainna ásahit eanet oahppovirggiid spesialistabuohccedivššáriidda ja leat ovddidan gielddaid dearvvašvuođabálvalusa ja buohcceviesuid kapasiteahta.

Dán jagi stáhtabušeahtas mii leat vuoruhan oahppo- ja rekruterendoaimmaid, maidda gullet spesialistabuohccedivššáriid ođđa oahppovirggit ja sealgeetniid skuvlen. Mii áigut ain áŋgiruššat dan ovdii.

Mii diehtit, ahte dárbbašit earret eará eanet intensiivabuohccedivššáriid, dearvvašvuođafágabargiid ja sealgeetniid. Danin lean bivdán din, buohcceviesuid njunnošiid, skuvlet ain eanebuid. Doaibmačoahkis, maid mii fargga ovddidit, mii evttohit juolludit ruđa 200 ođđa spesialistabuohccedivššára oahppovirgái. Doaibmačoahkis leat várren ruđa dasa.

Mii bargat sihke buohcceviesuid kapasiteahta buoridemiin ja addit didjiide, geat bargabehtet dearvvašvuođabálvalusas, buoret bargoeavttuid ja eanet bargoskihpáriid, geaiguin digaštallat ja juogadit bargodoaimmaid.

Okta min mávssoleamos ulbmiliin lea sihkkarastit doarvái fágabargiid, geain lea rievttes gelbbolašvuohta. Oanehis áigodagas mii dáhttut din, geat bargabehtet buohcceviesuin, lassiruđaid vehkiin nannet gelbbolašvuođaloktenbarggu ja oahppoprográmmaid iešguđet bargiidjoavkkuide.

Guhkes áigodagas Dearvvašvuođabargiidkommišuvdna veahkeha min. Sii bargagohtet ihttin; sii ovddastit oasálaččaid, dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid ja oahppoásahusaid.

Váldobargun lea dahkat buriid analysaid, maid vuođul sáhttit dahkat rievttes mearrádusaid ja ovddidit guoddevaš dearvvašvuođabálvalusa boahtte logijagiide. Sii galget gávnnahit mo mii sáhttit sihkkarastit rievttes gelbbolašvuođa rievttes sadjái, doalahit dálá fágabargiid, geavahit návccaid jierpmálaččabut teknologiija vehkiin, ja mo mii buorebut sáhttit juohkit doaimmaid.

*

Dearvvašvuođabálvalusas bargan galgá orrut mávssolaš bargoárgabeaivvis.

Buohccedivššárat, doaktárat, dearvvašvuođafágabargit ja buot dearvvašvuođabálvalusa fágabargit galget astat bargat iežaset barggu ja vásihit ahte sin bargui lea sadji.

Mii luohttit didjiide.

Danin ráđđehus áigu ollašuhttit almmolaš suorggi luohttámušođastusa. Mii háliidit geahpedit raporteremiid ja detálljadási stivrema.

Ollesáiggebargu lea nubbi mávssolaš gaskaoapmi, man bokte geasuhit bargiid ain bargat almmolaš dearvvašvuođabálvalusas. Mii háliidit, ahte bissovaš olles virggit leat norgga bargoeallima standárdan, ja mis lea ain ollu bargu ovdalgo dat ollašuvvá dearvvašvuođabálvalusas. Mii háliidit nana, jotkkolaš bargiiddili, mainna geahpedit láigohuvvon bargiid dárbbu. Go juohkit ja bihtáid mielde čohkket ollislašvuođa, de eat nagot buoremus ávkki oažžut gelbbolašvuođas.

Ovttas bargoeallima oassebeliiguin mii bargat aktiivvalaččat ollesáigekultuvrra ovdii bargoeallima buot surggiin. Nu geahpedit eaŋkilolbmo noađi ja nannet vuoigatvuođa ollesáigebargui.

Ollesáigekultuvra ii dattetge ovdán iešalddes.

Dárbbašuvvo buorre jođiheapmi ja buorre ovttasbargu báikkálaš luohttámušolbmuiguin ja konkrehta doaimmaiguin galgá ovddidit olles, bissovaš virggiid.

Mii fertet maid fuolahit, ahte gielddain ja buohcceviesuin lea dakkár ruhtadilli, ahte sáhttet lasihit vuođđobargiid logu.

*

Dálá ja ovddit ráđđehusa gaskkas lea mávssolaš erohus, mii mearkkaša juoidá din árgabeaivái.

Min ráđđehus ii hálit privatiseret dearvvašvuođabálvalusaid nu, ahte divššohasaid atnigohtet kunddarin. Mii háliidit leat dábálaš olbmuid ráđđehus, min fágabargiid ráđđehus, ráđđehus mii dásse erohusaid.

Dii dovdabehtet doahpaga “divššohasaid dearvvašvuođabálvalus”.

Áigumuš lea buorre, ja doahpagis lea ollu buorre sisdoallu.

Lea mávssolaš, ahte oaidnit iežamet divššohasaid, ahte deaivat sin ja čuovvulit sin, muhto mii oaivvildit ahte priváhta aktevrraid geavaheapmi friija dálkkodanválljemiin lea dan vuostá; dat biđge min bálvalusaid.

Min mielas ii leat maiddái miige sierra ulbmiliid lasihit priváhta aktevrraid logu.

Mii bargat danin "Min oktasaš dearvvašvuođabálvalusa" ovdii.

Mii leat áinnas rahpasat ovttasbargui buriid ovttasbargiiguin, muhto dat ferte dahkkojuvvot min oktasaš dearvvašvuođabálvalusa eavttuid vuođul.

Mii heaittihit Friija dálkkodanválljema dohkkehanortnega 2023, muhto doalahit vuoigatvuođa válljet dálkkodeami almmolaš buohcceviesuin ja dálkkodansajiin, main lea šiehtadus guovlluid dearvvašvuođafitnodagaiguin.

*

Buot ovttasdoaibmama ulbmilin lea ovddidit buriid, oktilaš divššohasmannolagaid.

Ovttasdoaibmanođastus bijai barggu johtui. Barggu, mas ovttasbargat divššohasaid ja sin dárbbuid ovdii.

Dat lei ja lea mávssolaš ođastus, mii čájeha man guvlui galgat ovdánit.

Ja erenoamážit dii, geat bargabehtet buohcceviesuin, oaidnibehtet čuovvumušaid johtilit. Dii geargabehtet divššohasaiguin árat, ja ollu divššohasmannolagat joatkašuvvet beaivedivššus ja poliklinihkalaš divššus.

Boađusin lea buoret kapasiteahtta ja oanehut vuordináiggit.

Dat lea leamaš buorre ollugiidda.

Dat lea dattetge maid mielddisbuktán, ahte gielddat leat ožžon áibbas ođđa divššohasjoavkkuid, main fuolahit.

Ja dat eai leat dađi bahábut seammá bures ráhkkanan lassánan doaimmaide.

Eahpedássádat ii leat čovdojuvvon doarvái bures.

Lea njulgestaga ollu bargu ain dainna.

Ollu sajiin leat dearvvašvuođasearvevuođat (helsefelleskapene) buorit deaivvadansajit go ovttasdoaibmat bálvalusa olis.

Dainna bargguin mii joatkit.

Mii fertet ovttas bargat dan ovdii, ahte dearvvašvuođasearvevuođaid bokte beassat áŋgirit ovddidit buoret bálvalusaid rašimus divššohasjoavkkuid bálvalusaide.

Ii leat sáhka "mis" buohcceviesuin ja "sis" gielddain, muhto "mis" buohkain ovttas, geat láhčit buriid divššohasmannolagaid.

Fidnen oktii dáppe Romssas dearvvašvuođabálvalusjoavkkus, main divššohas lea guovddážis.

Joavkkus ovttasbarget Davvi-Norgga universiteahttabuohcceviessu ja Romssa, Hársttáid, Báhccavuona, Gálssa, Leaŋgáviikka* ja Áhkánjárgga suohkan.

Ereliiggán oktasaš vuoiŋŋain ja fágaid gaskasaš ovttasbarggus sii láhčet buriid dikšomannolagaid divššohasaide, geain leat stuorra, máŋggadáfot dárbbut. Ovdamearkka dihte ruovttubuohccedikšu oažžu buori veahki joavkku áššedovdiin ovddalgihtii eastadeami hárrái.

Go ruovttudearvvašvuođadivššus dihtet makkár vearráneami mearkkaid galget dárkut vuorrasut divššohasain, de sáhttet rievttes áigái álggahit doaimmaid, ja nu hehttet divššohasa gártamis buohccevissui.

Joavkku bargovugiid vuolggasadjin lea dat, mii divššohassii lea mávssolaš, ja sii barget ovddalgihtii eastademiin ja ollislašvuođain.

Čuovvumušat dutkojuvvojit ja beaktu dokumenterejuvvo, nu ahte eanebut sáhttet oahppat das, sihke gielddaid gaskka ja gielddaid ja buohcceviesuid gaskka.

Mii háliidit sihkkarastit, ahte eanet divššohasat ožžot buoret čuovvuleami doppe gos sii orrot, ja garvet joavdelasat gártat buohccevissui. Danin bargat maid dan ovdii, ahte stuorra buohcceviesuid spesialisttat sáhttet geavahuvvot guovlluin, guhkiduvvon giehtan.

• Stuorra buohcceviesuid spesialisttat galget veahkehit unnit buohcceviesuid spesialisttaid, geat leat lagabus divššohasa.
• Buohcceviesuid spesialisttat galget ovttasbargat gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusain nubbi nuppi bagadallama, fágaidgaskasaš joavkkuid ja intermediára bálvalusaid olis.
• Divššohasat galget maid eanet go ovdal sáhttit deaivvadit spesialistadearvvašvuođabálvalusain ruovttus, jogo digitála dahje johtti bálvalusaid olis.

Romssa dearvvašvuođajoavku čájeha čielgasit, ahte dearvvašvuođabálvalusat leat ekovuogádagat, main dutkan, innovašuvdna, buorre fuolaheapmi ja beaktilis dálkkodeapmi doibmet ovttas.

Fástadoaktáriin lea maid stuorra ja mávssolaš rolla, earret eará uksarahppin spesialistadearvvašvuođabálvalusaide. Lea mávssolaš sihkkarastit, ahte fástadoavtterortnet doaibmá. Dál ortnet orru suoibumin. Danin mun ja ráđđehus vuoruhit dan nannosit.

Jos oažžut dearvvašvuođabálvalusa iešguđet osiid doaibmat bures ovttas, de dat lea ávkin min divššohasaide. Muhto boađusin lea maid, ahte geavahit návccaid buoremus lági mielde. Dat buktá buori divššohasaid árgabeaivái.

Mii leat danin mearridan, ahte mii eat ráhkat ođđa nationála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplána, muhto baicce “dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplána”. Plána čujuha man guvlui galgat bargat vai ovddidit lávdaduvvon dearvvašvuođabálvalusa, mii fállá buriid ja ovttaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaid olles riikii. Buorre divššohasovttasbargu gielddaid ja buohcceviesuid gaskka mearkkaša ereliiggán ollu, ja šaddá lunddolaččat plána mávssolaš oassin.

Plána olis mii sáhttit maid čuovvulit Dearvvašvuođabargiidkommišuvnna barggu.

Mii dárbbašit gealbbu, mainna dustet bálvalusa dárbbuid, mii čuovvu medisiinnalaš ja teknologalaš ovdáneami ja mii láhčá dili ođđa bargovugiide.

Mii háliidit sihkkarastit ahte dii, geat bargabehtet norgga spesialistadearvvašvuođabálvalusas, lehpet njunnošis fágalaččat ja dan bokte nagodehpet fállat buriid ja oadjebas bálvalusaid olles riikka divššohasaide.

Mii háliidit láhčit dili oktilaš divššohasmannolagaide, maidda iešguđet osolaččat servet.

Dálá hástalussan lea, ahte buohcceviesuin ja gielddain leat sierra ruhtadanvuogádagat. Mii leat danin ovttas Dearvvašvuođadirektoráhtain geahčadeamen man láhkai sáhtášeimmet muddet ruhtadanortnegiid.

Dat, ahte ásahusaid gaskasaš ovttasbargui eai leat ruhtadanvuogádagat, ii galgga hehttet lágideames buriid dikšomannolagaid.

Mun oaivvildan, ahte stáhta ja gielddat galget ovttasbarggus faŋuhit dobbelii ja ražastit dan ovdii ahte fidnet bálvalusaid, mat leat heivehuvvon ássiid dárbbuide.

Mii ásahit dál lávdegotti, mii geahčada dearvvašvuođafitnodatmálle. 20 jagi boares stivrenmálle soaitá dárbbašit muddema, erenoamážit dan nammii, ahte sihkkarastit buoret ovttasdoaibmama. Demokratiija nannema dáfus fertet leat gergosat rievdadit dálá vuogádaga.

Bargu dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplánain šaddá maid mávssolaš dán lávdegoddái.

*

Pandemiija áigge mii leat oahppan ollu min dearvvašvuođabálvalusaid givrodagain ja geahnohis beliin.

Okta givrodagain, maid leat áican pandemiija olis, lea ahte oktasaš, almmolaš dearvvašvuođabálvalus, maid ruhtadit vearroboađuiguin ja man searvevuođas stivret, ii leat dušše oadjebasvuohta árgabeaivvis – dat lea maid vuođđogeađgi roasuid áigge.

Mii leat maid vásihan gokko dearvvašvuođabálvalusain dárbbašit stuorát kapasiteahta. Vaikko ollu doaibmáge bures, mii oaidnit hástalusaid, ja daid čoavdimiin ferte bargat.

Lea šaddan ereliiggán čielggasin midjiide dál pandemiija áigge, ahte mii dárbbašit áŋgiruššama erenoamážit psyhkalaš dearvvašvuođa suorggis. Erenoamážit mánáid ja nuoraid gaskkas dárbbašit ollugat psyhkalaš dearvvašvuođadivššu, ja eanebuin leat duođalaš gillámušat. Dii, psyhkalaš dearvvašvuođadivššu fágabargit, lehpet bargan bures, vai deavddášeiddet divššohasaid dárbbuid.

Mii diehtit liikká ahte ollugat dis eai nagot fállat divššu nu johtilit ja nu guhkes áiggi, go oaivvildehpet divššohasaid dárbbašit. Dan mii fertet njulget.

Barggu ferte jođálmahttit.

Dát ráđđehus vuoruha, ahte olbmot besset johtilit psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrendivššu bálvalusaide.

Mii leat dán jagi bušeahtas lasihan juolludemiid buohcceviesuide ja leat addán čielga dieđu buohcceviesuide, ahte galget nannet psyhkalaš dearvvašvuođadivššu.

Mii dárbbašit sihke gielddaid psyhkalaš dearvvašvuođaveahki, mii lea álkit olámuttus, geatnegahtti kvaliteahttaođastusa ja buohcceviesuid psyhkalaš dearvvašvuođadivššu viiddideami.

Mii fertet addit olbmuide rievttes veahki rievttes sajis rievttes áigái. Ollugat sáhttet oažžut veahki iežaset orrungielddas. Ráđđehuscealkámušas mii dadjat, ahte mii háliidit hárjánan spesialisttaid searvat árvvoštallamii, go olbmuid čujuhit psyhkalaš dearvvašvuođadikšui.

Mis lea guhkes áigodaga ulbmil dan hárrái, ahte buohkaide, geat čujuhuvvojit, galgá fállat árvvoštallanságastallama. Dán áigge oažžu okta vihttasis biehttaleami reivve hámis, deaivvakeahttá spesialistadearvvašvuođabálvalusa bargi.

Buohkat eai vealttakeahttá dárbbaš spesialiserejuvvon divššu, muhto ollugiidda lea mávssolaš deaivat fágaolbmo, gii oaidná du ja sáhttá veahkehit du viidáseappot rievttes sadjái – jogo gieldda bálvalusaide dahje dikšomannolahkii buohccevissui.

Lea sáhka stuorra rievdadusain, ja mii ovddidit daid jierpmálaš leavttuin. Muhto jo doaimmaid buohcceviesuide bijadettiin, mun lean dáhtton álgit mánáid- ja nuoraidpsykiatriijain, gos dárbbut leat stuorámusat.

Ráđđehusas leat alla áigumušat psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrensuorggi dikšofálaldaga hárrái. Mii bargat dál psyhkalaš dearvvašvuođafálaldaga viiddidanplánain ja gárrensuorggi ovddalgihtii eastadeami ja divššu ođastemiin.

Dát lea guhkes áiggi, vealtameahttun bargu. Lea sáhka buoret kapasiteahta ovddideames, muhto fertet maiddái deattuhit ovddalgihtii eastadeami ja ahte doaimmaid bidjet johtui árrat. Mii maid bargat viidáseappot dan ovdii, ahte gárrenmirkkuide darvánan olbmot oččošedje veahki, eaige ráŋggáštusa.

Mii eat hálit joatkit nu gohčoduvvon gollenjuolggadusain (den gylne regelen), man ovddit ráđđehus ásahii. Das bálddalaste psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrensuorggi divššu ovdáneami somatihka ovdánemiin.

Dat ii dattetge addán rievttes gova suorggi bohtosiin, eaige dan olis maiddái nagodan viiddidit ja ovddidit fálaldaga doarvái.

Mii heaittihit danin dán mihtidanvuogi, ja ásahit dan sadjái čielga stivrenulbmiliid, maid mielde bajidit psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema doaibmadási sihke jándor- ja poliklinihkalaš divššus.

Mun doalahan vuordináigeulbmiliid, maiddái psyhkalaš dearvvašvuođadivššus ja gárrensuorggi divššus, danin go erenoamážit dát divššohasat dárbbašit dearvvašvuođaveahki johtilit.  

Mii leat addán Dearvvašvuođadirektoráhttii bargun árvvoštallat mo psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrensuorggi divššohasmannolagaid sáhttá ovddidit ain, nu ahte ain buorebut heivehuvvojit bálvalusaid ja geavaheddjiid dárbbuide.

***

Buorit olbmot.

Lean giitevaš ja rámis das, ahte lean dearvvašvuođaministtar.

Min suorgi lea viiddis.

Juohke áidna beaivve dii fágabargit ja jođiheaddjit bargabehtet nu bures go nagodehpet, vai mis lea buorre ja oadjebas dearvvašvuođabálvalus.

Dis leat garra vuoruheamit. Dan mun dieđán.

Danin háliidan din diehtit, ahte mii bargat ovttas. Mii leat joavku.

Buori dearvvašvuođabálvalusa eat oaččo soaittáhagas.

Dat eaktuda bures doaibmi dearvvašvuođabálvalusa.

Dearvvašvuođabálvalus lea ekovuogádat, mii ferte leat dássádagas.

Jos mii rievdadit juoidá nuppi geažis, dat váikkuha nuppi geahčái.

Dan mii leat oaidnán ain čielgaseappot pandemiija áigge.

Lea politihkalaš ovddasvástádus fuolahit dán ekovuogádagas.

Dan ovddasvástádusa mun ja ráđđehus váldit.

Mun oaivvildan, ahte nana almmolaš dearvvašvuođabálvalus lea eaktun buori eallimii olles riikkas. Buorre eallin galgá diehttelasat maiddái dis leat, geat bargabehtet dearvvašvuođabálvalusas.

Min oktasaš dearvvašvuođabálvalus ii leat dušše divššohasaid dearvvašvuođabálvalus, dat lea maid fágabargiid dearvvašvuođabálvalus ja bargosadji.

Boahtte áigodagas mii áŋgiruššat buot din, fágabargiid, ovdii.

Seammá láhkai go girdis, de galget maid min sihkarvuođanjuolggadusat leat čielgasat.

Eavttut galget ollašuvvat, vai dii fágabargit sáhttibehtet bargat buori barggu.

Dan láhkai dii nagodehpet ain buorebut fuolahit min divššohasain.

Ovttas mii bargat "Min oktasaš dearvvašvuođabálvalusa " olis ja ovddas.

Eatnat giitu mu oasis.

*Divvun 27.01.22: Leaŋgáviikka suohkan lea ovttastahttojuvvon njeljiin eará suohkaniin, maid namma dál lea Sáččá suohkan.