Boazodoallolága rievdadeapmi
Ođas | Almmustahtton: 28.03.2025 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Ráđđehus lea odne ovddidan 2007 boazodoallolága rievdadusevttohusa. Áiggi vuollái lea čuožžilan dárbu geahčadit lága.
Láhkaođasmahttin lea vuoruhan mearrádusaid dálá lágas mat eai doaimma ulbmila mielde ja rievdadusaid buhtadusnjuolggadusain maid vuođđun lea jagi 1933 boazodoalloláhka. Dasa lassin evttohuvvo ahte boazodollui addojuvvo seamma vejolašvuohta beassat eanajuohkinriektái go eará fásta opmodagaid vuoigatvuođalaččain. 2007 boazodoalloláhka lea doaibman 17 jagi, ja lea guhkit áiggi čájehuvvon ahte lea dárbu geahčadit ja ođasmahttit lága. Rievdadusevttohusas maid ráđđehus ovddida odne leat golbma váldofáttá: orohatstivren (dás maiddái boazologu unnideapmi), buhtadus ja vejolašvuohta geavahit eanajuohkinlága boazodoalu siskkáldas diliin.
– Boazodoalloláhka mii doaibmá bures lea deaŧalaš sihke boazodollui alccesis, hálddašeapmái ja eará servodatberoštumiide. Rievdadusat maid ráđđehus odne lea ovddidan, dorjot boazodoalu ealáhussan, ja boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuođa hárrái, dadjá eanadoalo- ja biebmoministtar Nils Kristen Sandtrøen.
Orohatstivren
Okta stuorát doaibmabijuin mii evttohuvvo guoská boazologu geahpedeapmái. Evttohus galgá unnidit dálá njuolggadusaid sávakeahtes váikkuhusa mii addá vejolašvuođa posišoneret (heivehit boazologu). Rievdadus galgá maiddái addit boazodollui stuorát vejolašvuođaid ja fleksibilitehta čađahit boazologu unnideami ieš. Siida sáhttá earret eará suddjet unnimus siidaosiid ja eanet vuhtiiváldit beaivválaš bargi boazodolliid. Evttohuvvo maiddái ahte boazodoallostivra oažžu válddi mearridit boazologu unnideami nu ahte siidaosiin šaddá ovtta stuoru boazolohku.
– Lea buorre go boazodoallu, mii buoremusat dovdá dili siiddas, eanet beassá mearridit movt boazologu unnideapmi galgá juogaduvvot siskkáldasat, lohká Nils Kristen Sandtrøen.
Eará evttohuvvon rievdadusat leat ahte jahkečoahkkin šaddá orohaga bajimus váldin. Dan lassin viiddiduvvojit gáibádusat orohatplána sisdollui. Orohatplána addá dieđuid orohaga doaimma birra mat dárbbašuvvojit almmolaš plánemis. Go guoská orohaga doaibmanjuolggadusaide, mat leat orohaga siskkáldas resurssaid hálddašeami njuolggadusat, de evttohuvvo earuhit mii galgá ja mii berre leat fárus doaibmanjuolggadusain. Doaibmanjuolggadusat eai galgga šat leat almmolaččat.
Lea maiddái evttohuvvon rievdadit muhtin mearrádusaid mat gusket siidaoassái. Dát guoská earret eará siidaoasi jođiheaddji geatnegasvuhtii searvat siidda beaivválaš bargui, siidaoasi jođihanovddasvástádusa sirdimii, ja vejolašvuhtii maŋidit siidaosiid heaittiheami main leat unnit go 50 bohcco.
Buhtadus
Evttohuvvo rievdadit njuolggadusaid boazodoalu buhtadusovddasvástádusa birra, nu ahte vuosttažettiin lea ovttaskas boazoeaiggát gii lea buhtadusovddasvástideaddji, ja ahte solidáralaš ovddasvástádus gusto dušše dalle go ii leat vejolaš identifiseret vaháguhtton bohcco eaiggáda. Rievdadeami ulbmil lea sihkkarastit boazoeaiggádiidda ja šibitdoalliide nu ovttalágan njuolggadusaid go vejolaš. Nuppástus čuovvola Femund-duomu mas Alimusriekti moaitá boazodoallolága solidáralaš ovddasvástádusa (HR-2018-872-A).
Eanajuohkin
Evttohuvvo addit boazodollui vejolašvuođa geavahit guoskevaš váikkuhangaskaomiid eanajuohkinlágas. Dasto evttohuvvo ahte eanajuohkinriekti galgá gohčoduvvot "boazodoalloriektin" jus leat nammaduvvon guokte mielduopmára geain lea boazodoallogelbbolašvuohta. Ulbmil rievdadusaiguin lea ahte boazodoallu galgá oažžut sullii seamma vejolašvuođa geavahit eanajuohkinlága váikkuhangaskaomiid go eará fásta opmodagaid vuoigatvuođalaččat servodagas.
– Mu mielas lea dál áigi ahte boazodoallu beassá geavahit eanajuohkinrievtti seamma láhkai go eará fásta opmodagaid vuoigatvuođalaččat. Eanajuohkinrievtti geavaheami rahpan lea deaŧalaš doaibmabidju dasa ahte čoavdit vuoigatvuođariidduid ja njulget dohkketmeahttun siskkáldasdiliid boazodoalus, dadjá Nils Kristen Sandtrøen.
Ovttamielalašvuohta ráđđádallamiin
Ráđđádallamat stáhta Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta bokte ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gaskka ja stáhta ja Sámedikki gaskka álggahuvvojedje čakčat 2023.
Vuosttaš ráđđádallančoahkkimiin olahedje ovttamielalašvuođa proseassa hárrái ja makkár váldofáttát galget vuoruhuvvot láhkabarggus. Dasto čađahuvvojedje ráđđádallamat orohatstivrema birra, buhtadusa birra ja boazodoalu vejolašvuođa birra geavahit eanajuohkinlága váikkuhangaskaomiid. Oktiibuot dollojuvvojedje 10 ráđđádallančoahkkima NBR:in ja 11 ráđđádallančoahkkima Sámedikkiin, ja bealit sohpe hálddahuslaš dásis. Ovttamielalašvuohta Sámedikkiin olahuvvui dainna eavttuin ahte Sámedikki dievasčoahkkin doarju láhkaevttohusa, ja dievasčoahkkin dagai dan njukčamánu 13. b. 2025.
– Ráđđádallamat hálddahuslaš dásis ledje buorit ja konstruktiivvalaččat. Mu mielas lea buorre go mii ráđđádallamiid olis leat soahpan čovdosiid, loahpaha eanadoallo- ja biebmoministtar.