Gielddat galget doalahit gearggusvuođa cuoŋománu lohppii

– Gielddat dahket hirbmat buori barggu koronapandemiija gieđahallamiin. Gielddaid bargu lea leamaš mearrideaddjin dasa ahte mii leat nákcen čuovvut njoammuma dárkilit ja dál leat sáhttán heaittihit hui máŋga koronadoaibmabiju. Pandemiija ii leat dattetge nohkan, ja mis lea gáibideaddji áigi ain vuordime. Dávda njoammu oallugiidda. Mii bivdit danne gielddaid dolahit iskkadan- ja boahkuhangearggusvuođa cuoŋománu lohppii, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Ingvild Kjerkol.

Boahkuheapmi 

Lagabui 400 000 boahku leat addon 1. ja 2. vahkus. Vaikko boahkuhanleaktu dál leage veahá njiedjan, de lea dehálaš ahte vejolašvuohta váldit boahku ain lea rabas álbmogii, ja ahte otná kapasiteahtta doalahuvvo. Ráđđehussii lea leamaš dehálaš addit einnostanvejolašvuođa gielddaide mii mielddisbuktá ahte ráđđehusa strategiija ja gearggusvuođaplána gusto cuoŋománu lohppii, maiddái ekonomalaš buhtadasa dáfus.

Iskkadeapmi

Vaikko IINE-strategiija (iskan-isoleren-njoammumiid guorran-erren, dárogillii TISK), lea rievdaduvvon, de lea deaŧalaš ahte gielddain lea kapasiteahtta gieđahallat báikkálaš laskamiid. Gielddat galget maiddái sáhttit fállat ássiide iskkadeami dárbbu mielde. Dearvvašvuođadirektoráhtta áigu danne sáddet badjelaš 40 miljovnna iskosa gielddaide boahttevaš vahkuid. Dat mearkkaša ahte lea ain dárbu doalahit kapasitehta vurket galmmikeahttá ja čovdosiid juohkit iskosiid ássiide gustovaš vuoruhaneavttuid mielde. Ráđđehus áigu nu jođánit go vejolaš buktit ođasmahtton dieđuid dehálaš ahte vejolašvuohta váldit boahku ain lea rabas álbmogii. Dáhttut ahte gielddat plánejit joatkit otná gearggusvuođa cuoŋománu lohppii.

Stáhta gokčá gielddaid goluid

Gielddasuorgái addo buhtadus obbalaš lassigoluid ja unnitdietnasa ovddas maid nationála, regionála ja báikkálaš njoammundoaibmabijuid buvttihit. Dát fátmmasta maiddái goluid iskkadeapmái ja boahkuheapmái. Ipmirdan dihte movt covid-19-dilli lea váikkuhan gielddasuorgái, lea ásahuvvon bargojoavku mas leat oasseváldit departemeanttain ja gielddasuorggis. Bargojoavkku mandáhtta guhkiduvvo, nu ahte pandemiija ekonomalaš váikkuhusat gielddasuorgái jagi 2022 vuosttaš jahkebealis maiddái kártejuvvojit. Nubbi raporta galgá leat gárvvis cuoŋománu 1. beaivvi 2022.