Našunála fievrredanplána (NTP) 2014-2023: 50 proseantta lassáneapmi

Našunála fievrredanplána 2014-2023 rámma lea lasihuvvon eanet go 150 miljárdda ruvnnuin, dahje 50 proseanttain. Boahtte logi jagis galgá stáhta geavahit 508 miljovnna ruvnno johtolahkii.

- Mii ovdanbidjat dál Našunála fievrredanplána mii lea nanu áŋgiruššan álkibut, jođáneappot ja sihkkareappot fievrredeapmái miehtá Norgga. Mii áŋgiruššat ahte gávpotguovlluin galgá leat birasustitlaš fievrredeapmi, beaktilis huksen dain stuora fievrredangujiin mat riikka čatnet oktii, ja mii ovdanbidjat plánaid dasa ahte oanidit áiggi go mátkkošta geainnuid ja ruovdemáđija alde.

- Ekonomalaš rámmat lasihuvvojit birrasiid 50 proseanttain, ja mii čađahit doaimmaid mat galget sihkkarastit ahte mii oažžut eambbo ruovttoluotta juohke johtolatruvnno ovddas. Dát boahtá addit midjiide fievrredanvuogádaga mii lea álkibut, jođáneappot ja sihkkareappot, dadjá johtalusministtar Marit Arnstad.

Dilli láhččojuvvo dasa ahte geavahit sullii 311 miljárdda ruvnno geainnuide, 168 miljárdda ruvnno ruovdemáđidjii, meastta 9,23 miljárdda ruvnno buhtadusortnegiidda ja 19,4 miljárdda ruvnno riddoulbmiliidda áigodagas 2014-2023.

Vuođđun dán juogadeapmái lea čuldojuvvon fievrredanpolitihkka mii váldá vuhtii ahte iešguđet fievrredanmálliin leat máŋggalágan iešvuođat ja ahte leat iešguđetlágan fievrredandárbbut riikka iešguđetge osiin. Mihttomearri lea ávkkástallat ovttaskas fievrredanmálliid ovdamuniid nu ahte dat buoremus lági mielde gokčet olbmuid ja ealáhuseallima fievrredandárbbuid.
 
311 miljárdda ruvnno geainnuide

Ráđđehus láhčá dili dasa ahte logi jagi áigodagas geavahit 311 miljárdda ruvnno geaidnoulbmiliidda. Meastta 292 miljárdda ruvnno geavahit riikkageaidnofierpmádahkii, ja measta 20 miljárdda ruvnno várret liigedoarjjan fylkkageainnuide.

177 miljárda ruvdno geavahuvvo riikageaidnofierpmádaga investeremiidda, oktan 8,7 miljárdda ruvnnuin mii adno uđassihkkarastimii. Dát lea meastta 70 proseantta eanet go dássi 2013 salderejuvvon bušeahtas.

1 280 kilomehtera  ođđa riikageaidnu rahppojuvvo johtolahkii. 400 kilomehtera riikkageainnut guvttiin- ja golmmain vuodjinjuoguin ožžot gaskaáiddi. Lassin dasa vel boahtá 380 kilomehtera ovddal boahtin haga ođđa geaidnu mas leat njeallje vuodjinjuogu. Oktiibuot addá dát 780 kilomehtera ovddal boahtima haga geainnu.

Ráđđehus áigu ovddidit fievrredangujiid mat čatnet riikkaosiid oktii, ja ovddidit norgga geaidnofierpmádaga nu ahte guhkibut oktilis gaskkat ožžot buori standárdda. Danin vuoruhuvvojit geaidnooktavuođat E6, E10, E16, E18, E39 ja E134.

Mátkkoštanáiggi oanideapmi lea dehálaš guovlulaš ovdáneapmái.  Doaimmat mat dieđáhusas leat bohtet plánaáigodagas oanidit mátkkoštanáiggiid. 2005 rájes lea mátkkoštanáigi E39:s oaniduvvon 50 minuhtain. Prošeavttat mat dál galget čađahuvvot, mielddisbuktet ahte mátkkoštanáigi oaniduvvo vel 1,5 diimmuin. Mátkkoštanáigi E6:s boahtá ollu oaniduvvot, E16:s Oslo – Bergen, oaniduvvo vuodjináigi 30 minuhtain ja mátkkoštanáigi E18:s oaniduvvo 20 minuhtain.

Meastta 105 miljárda ruvdno lea várrejuvvon riikageainnuid doaimmaheapmái ja divodemiide. Jahkásaš gaskamearálaš juolludeapmi doibmii ja divodeapmái boahtá leat meastta 20 proseantta eanet go 2013:s.  NFP- áigodagas boahtá billašumiid lassáneapmi árrat bissehuvvot. Áigodagas bohtet billašumit unnut.

Fylkkat leat vuoruhan geaidnofierpmádaga maid válde badjelasas stáhtas 2010:s. Ráđđehus oaidná liikká ahte fylkkat eai nagot fas njulget fylkkageaidnofierpmádaga divodanmaŋášvuođa liige stáhtalaš ruhtadeami haga. Danin nannejuvvo rámmadoarjja fylkkagielddaide 10 miljárdda ruvnnuin 10-jagi áigodahkii. Dasa lassin láhččojuvvo dilli nu ahte galgá leat jahkásaš doarjjarámma fylkkageaidnofierpmádaga uđassihkkarastimii, ja meastta 2,3 miljárda ruvdno reantobuhtadusortnegii fylkkaid fievrredandoaimmaid váste. Oktiibuot mearkkaša dat meastta 20 miljárdda ruvnno jahkásaččat fylkkagielddaide vai sii galget sáhttit buoridit fylkkageaidnofierpmádaga standárdda.

- Árjabidjan uđassihkkarastimii ii leat goassege leamašan ná allat go dat boahtá leat boahtte 10-jagi áigodagas. Mii eambbo go ollašuhttit min NFP 2010-2019 lohpádusa das ahte juolludit 1 miljárdda ruvnno jahkásaččat uđassihkkarastimii. Ollislaš árjabidjan jahkásaččat fylkka- ja riikkageaidnofierpmádahkii gaskamearálaččat boahtá dahkat 1,5 miljárdda ruvnno jahkái, dadjá johtalusministtar Arnstad.

168 miljárdda ruovdemáđidjii

Ráđđehus várre 168 miljárdda ruvnno ruovdemáđidjii. 16,8 miljárdda ruvnno gaskamearálaččat jahkái dahká meastta 49 proseantta lassáneami, buohtastahttojuvvon 2013- dásiin.

Investeremiidda lea biddjon vuođđun birrasiid 92 miljárdda ruvdno. Dás lea 58 miljárda várrejuvvon hukset meastta 167 kilomehtera duppalgeidnosa InterCity gaskkaide Østlánddas. 2024 rádjái galgá leat gárvvistuvvon oktilis duppalgeainnus Oslos Tønsbergii, Hamarii ja Seutii Fredrikstadas. Dat mearkkaša ahte mátkkoštanáigi Oslos dán golmma gávpogii oaniduvvo 20-30 minuhtain juohke gaskii, mátkkoštanáigi šaddá birrasiid dahje unnit go ovtta diimmu.

- 2005:s mis lei 220 kilomehtera duppalgeinnot ruovdemáđidja. Odne dat lea lassánan 247 kilomehterii. 2024:s mis boahtá leat 424 kilomehtera, 2026:s mis boahtá leat 443 kilomehtera. Dás lea sáhka duppalastimis! dadjá johtalusministtar.

Gálvodoaimmaide lea várrejuvvon 3,5 miljárda ruvdno Alnabru-terminálii.

Várrejuvvo 5,2 miljárda ruvdno Bergen-geidnosii.  Duppalgeainnus gaskal Bergena ja Arna gárvvistuvvo, prošeakta mas gollomeroštallan dahká 3,4 miljárdda ruvnno. Huksen soaitá juo álggahuvvot 2013:s. Ráđđehus dasa lassin várre birrasiid 1,5 miljárdda ruvnno Ringerike-geidnosii , huksen álggahuvvo plánaáigodaga loahpas.

3,9 miljárda ruvdno geavahuvvo ođastit Trønder-geidnosa ja Meråker-geidnosa . 1,6 miljárda ruvdno lea várrejuvvon Ofuohta-geidnosa buoret kapasitehta várás.

Doibmii ja divodeapmái várrejuvvo birrasiid 76 miljárda ruvdno. Jahkásaš gaskamearri doibmii ja divodeapmái dasto boahtá leat 46 proseantta eanet go dan mii 2013 salderejuvvon bušeahtas lea.

- Dáinna meroštallojuvvo ahte maŋŋonan togaid lohku geahpiduvvo 40 proseanttain ja togaid lohku mat eai vuolgge geahpiduvvo 60 proseanttain, dadjá johtalusministtar.

Johtolatsihkarvuohta: gudneáŋgiris oassemihtut

- Ráđđehusas lea Našunála fievrredanplánas njealji váldomihtus okta ahte eai galgga dáhpáhuvvat lihkohisvuođat mas johtolatsuorggis jápmet ja garrasit roasmmohuvvet olbmot. Plánaáigodaga mihttomearri lea beliin unnidit logu sis geat jápmet ja garrasit roasmmohuvvet geaidnojohtolagas, dadjá johtalusministtar.

2005 rájes lea lohku sis geat jápmet ja garrasit roasmmohuvvet unnon 30 proseanttain, seammás go johtolat lea lassánan birrasiid 12 proseanttain. Vuogádatlaš ja ulbmilguvllot johtolatsihkarvuođabargu lea ožžon lihkohisvuođaid unnut, áŋgiruššan lea biddjon doaimmaide main duođaštuvvo leat ávki.

Našunála fievrredanplána 2014-2023 sisttisdoallá gaskamearálaš jahkásaš rámma mii lea 1,37 miljárdda ruvnno earenoamáš johtolatsihkarvuođadoaimmaide. Dát lea 57 proseantta eanet go dan mii 2013 salderejuvvon bušeahtas lea.

Ealáhuseallima fievrredangolut

Distrivttain meroštallet sestojuvvon geaidnofievrredangoluid dahkat birrasiid 47 miljárdda ruvnno, ja ealáhuseallima fitnodatekonomalaš fievrredangoluid ges meroštallet unnut meastta 78 miljárdda ruvnnuin 10-jagi áigodagas.

Oktasašjohtolat ja biras

Áigumuša ahte eanet olmmošjohtolaga gávpotguovlluin dustet oktasašjohtolagain, sihkkelastimiin ja vázzimiin galgá joksat go várrejuvvo 26 miljárda ruvdno ođđa ortnegii ollislaš gávpotbirasšiehtadusa ja bálkkašanortnega váste. Dasa lassin galget ruhtajuolludeamit vázzin- ja sihkkelastingeainnuide duppalastojuvvot, 8,2 miljárdda ruvdnui gávpotguovlluin ja gávpotguovlluid olggobealde. Mihttomearri lea lasihit oasi dain geat sihkkelastet 4 proseanttas 8 prosentii. Ruovdemáđidja oažžu deháleappot doaimma investeremiid stuora lassáneami geažil.

- Lean hui duhtavaš go mii dál almmuhit ođđa ortnega ollislaš gávpotbirasšiehtadusain, mas lea stuora báikkálaš doaibmanmunni, garra gáibádusat birasmihtuide ja eambbo ruđat doaimmaide gávpotguovlluin. Birasčovdosat mas stuorát investeremat biddjojit oktasašjohtolahkii, vázzin ja sihkkelastingeainnuide leat dasa lassin mihá hálbbibut go biilavuđot čovdosat. Lean ilus go Našunála fievrredanplána dál láhčá dili dasa ahte bidjat eanet áŋgiruššama dán suorgái. Dat addá midjiide gávpogiid buoret birrasiiguin, buoret beassama ja earenoamážit áigeloavttu, dadjá birasgáhttenministtar Bård Vegar Solhjell.

Eanet ruovttoluotta ruđaid ovddas

- Ráđđehus háliida oažžut eanemus lági johtolaga fas ruovttoluotta juohke ruvnno ovddas mii suorgái geavahuvvo. Danin lea beavttálmahttin dehálaš oassi Našunála fievrredanplánas 2014-2023. Plánenáigi galgá oatnut. Stuora johtolatprošeavttat galget ruhtaduvvot áibbas ođđa vuogi mielde vai sihkkarastá ulbmilaš čađaheami. Galgá huksejuvvot eambbo oktalaččat ja etáhtat galget beavttálmahttojuvvot, dadjá johtalusministtar.

Einnostahtti ruhtadeapmi

- Odne eanamuddui huksejit stuora johtolatprošeavttaid ulbmilaččat. Hástalus lea ahte muhtun ođđa prošeavttat leat mihá stuorábut go ovdal. Lea divrras hukset daid vuoruid mielde, ja mii dárbbašit ruhtadanmodealla mii sihkkarastá ulbmilaš huksema. Ráđđehus danin sisafievrreda ortnega mas vuoruhuvvon prošeavttat ožžot eambbo einnostahttivuođa ja sihkkaris ruhtadeami, dálá bušeahttavuogádaga siskkobealde.  Dat sihkkarastá ahte lea prošeavttaid ovdáneapmi mii mearrida ruhtajuolludemiid, iige nuppe ládje, dadjá johtalusministtar Marit Arnstad.

Go Stuoradiggi dohkkeha prošeavtta, de sii maid mearridit goas dat galgá gárvánit. Seammás dahkko mearrádus mii mearkkaša ahte šiehtadusat sáhttet dahkkojuvvot dohkkehuvvon gollorámma siskkobealde.

Ođđa ortnega kandidáhtaide gullet nugo InterCity-prošeavttat, E39,E10 prošeavttat ja Trønder- geidnosa rievdadeapmi elektrihkalaš doibmii.

Ráđđehus lea čađat beroštan sihkkarastime ahte prošeavttat huksejuvvojit nu beaktilit go vejolaččat. Dáinna lágiin oažžut sadjái váillahuvvon einnostahttivuođa stuora johtolatprošeavttaid ruhtadanortnegii, dadjá Marit Arnstad.

Áibmojohtolat

- Bieđgguid ássan, guhkes gaskkat ja váttis topografiija mielddisbuktá ahte áibmojohtolat lea erenoamáš dehálaš Norggas. Buorre, sihkkaris ja beaktilis girdifálaldat lea dehálaš sihke guovllu - Norgga ja guovddáš guovlluid ássamii, barggolašvuhtii ja ealáhusovdáneapmái , dadjá johtalusministtar.

Ráđđehus áigu boahtte logijagi áigodagas bisuhit ja viidásetovddidit lávdaduvvon girdihámmanfierpmádaga. Ortnet jotkojuvvo mas stáhta oastá guovlulaš girdiruktofálaldagaid.

Avinorii galgá sihkkarastit rámmaeavttuid maiguin fitnodat nagoda čoavdit iežas bargguid. Johtalusdepartemeanta bargá dál stuoradiggedieđáhusain Avinor doaimmaid birra. Das ráđđehus áigu máhccat ruovttoluotta lagat čilgehusain Avinora rámmaeavttuid birra.

Čoahkkesiidu Našunála fievrredanplána 2014-2023 birra eambbo preassadieđáhusaiguin, grafihkain ja eanet dieđuiguin