Norga skeŋke olu pánservovnnaid Ukrainai

- Lea fargga jahki gollan dan rájes go Ruošša fallehii Ukraina. Lea leamaš lossa jahki nu olu soahtamiin, soahtekriminalitehtain, billistemiiguin ja goddimiiguin maid eat leat oaidnán nuppi máilmmisoađi rájes. Lea deháleabbo go goassege ovdal doarjut Ukraina suodjalussoahtama. Danne leat mii mearridan addit gávcci pánservovnna ja gitta njeallje doarjjavovnna Ukrainai. Dan seamma leat máŋga lihtolaš riikka dahkan, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre. 

- Mearrádus skeŋket Leopard 2 nammasaš pánservovnnaid ja doarjjavovnnaid dahkkui gulahallama vuođul sihke suodjalushoavddain ja eará eurohpálaš riikkaiguin. Ukraina-dilli lahkona kritihkalaš dási ja sii leat sorjavaččat jođánis ja viiddis oarjemáilmmi doarjagis. Mii áigut maiddái veahkehit oahpahit ja hárjehallat ukrainalaš pánservovdnaveaga Polskkas, ovttas eará lihtolaš riikkaiguin. Dát doarjja lea dehálaš ja ohcaluvvon, cealká suodjalusministtar Bjørn Arild Gram (Gb).

Norga almmuhii ođđajagimánu 26. b. ahte mii áigut searvat riikkaidgaskasaš pánservovnnaid addimii Ukrainai.

- Ráđđehus oaivvilda ahte dáinna pánservovdnaskeaŋkkain báhcá Norgii ain dohkálaš nationála gearggusvuohta. Suodjalushoavda lea seamma oaivilis. Mii gal ain nagodit doalahit iežamet geatnegasvuođaid NATO ektui, dadjá suodjalusministtar.

Doarjjavovdnašlájat, mat ovdamearkka dihte sáhttet leat inšenevravovnnat, gádjunvovnnat dahje šaldebiillat, árvvoštallojuvvot Ukraina dárbbuid vuođul.

- Pánservovdnapáhkas lea maiddái fárus báhčinneavvut ja veahá liigeoasit. Dasa lassin fállá Norga 250 miljovnna ruvnno báhčinneavvuide ja Leopard II pánservovnna liigeosiide EU Ukraina-fondii, European Peace Facility, doarjjan. Dát nanne Norgga ruhtadoarjjabeavttu, dadjá Gram. 

- Norgga militearadoarjja Ukrainai sisttisdoallá militearabiergasiid iežas rájuin, doarjagiid riikkaidgaskasaš ovttasbargui, ođđa ávdnasiid njuolga fabrihkas ja ukrainalaš militearabargiid oahpaheami. Dál lea min mielas áibbas riekta addit iežamet ávdnasiin doarjun dihte Ukrainai. Lea dehálaš Norgga ja Eurohpá sihkarvuhtii ahte Ruošša ii vuoitte aggrešuvnnainis Ukraina vuostá, cealká suodjalusministtar.

- Norgga militearadoarjaga ulbmil lea veahkehit Ukraina suodjalit iežas Ruošša fallehemiid vuostá ja fas oažžut stivrema ja válddi iežas territorias. Riikkas lea fáhkka, viiddis ja bistevaš dárbu riikkaidgaskasaš doarjagii. Norga lea addán ja áigu ain addit mearkkašahtti veahki Ukrainai boahttevaš jagiid, dadjá Gram.

Ráđđehus bargá dál viiddis ja máŋggajagáš Ukraina-prográmmain mii lea 75 miljárdda ruvnno sturrosaš. Prográmma galgá addit 15 miljárdda ruvnno doarjaga jahkásaččat čuovvovaš vihtta jagi. Ráđđehusa ulbmil lea oažžut áigái viiddis politihkalaš šiehtadusa Stuorradikkis.