Guohtunroassu fas deaivida stuora osiid Norgga beale boazodoalus / Orre gåatomeaehpie stoerre bieline båatsoedajvijste Nöörjesne
Ođas | Almmustahtton: 19.03.2025 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Dál lea fas guohtunroassu deaividan olu boazodolliid. Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas lea 130 000 bohccos heajosguohtun.
Dán jagi guohtunroasu sivvan leat stuora temperatuvramolsašuddamat ja njuoskkádagat mat leat dagahan ahte guohtumat leat lássahuvvan jieŋa vuollái man čađa boazu ii beasa.
– Boazodoallu lea okta dain ealáhusain maidda dálkkádatrievdamat čuhcet garrasepmosit ja jođánepmosit. Maiddái dán jagi fertejit oallut boazodoallit dustet guohtunroasu. Mun lean duhtavaš go mii ovttas Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR) leat áigái ožžon vuogádaga mii veahkeha boazodolliid dán hálddašit. Ovttasbargu singuin lea konstruktiivvalaš ja buorre, lohká eanandoallo- ja biebmoministtar Nils Kristen Sandtrøen.
Gearggusvuođavuogádat lea ahte juohke boazoguohtunguovllus ovttasbarget boazodoallu ja hálddahus gearggusvuođa doaimmaid dáfus. Dasa gullá guovddáš gearggusvuođafoanda mas lea vejolaš oažžut doarjaga áimmahuššat bohccuid čálggu ja boahttevaš buvttadeami, ja dasa lassin lea vel orohagain alddiineaset gearggusvuođafoanda.
Guovddáš gearggusvuođafoanddas sáhttá juolluduvvot liigedoarjja go gearggusvuođalávdegoddi lea cealkán ahte lea guohtunroassu, ja jus orohaga heahtefoanddas ii leat doarvái.
Doarjja lea 4,50 kruvdno bohcco nammii jándoris. Doppe sáhttá maid ohcat doarjaga bohccuid fievrredeapmái dálveguohtumiin geasseorohahkii. Bohccuid fievrredeapmái lea doarjja 0,18 kruvnno bohcco nammii juohke kilomehteris.
– Eanandoallodirektoráhtta ja stáhtahálddašeaddjit barget dál garrasit guohtunroasu dieđáhusaid ja doarjjaohcamiid gieđahallamiin, nu ahte doarjja sáhttá jođánepmosit máksojuvvot orohagaide, lohká Sandtrøen.
Orre gåatomeaehpie stoerre bieline båatsoedajvijste Nöörjesne
Daelie viht gåatomeaehpie stoerre bieline båatsoedajvijste. Finnmaarhkesne, Romssesne jïh Noerhtelaantesne daelie medtie 130 000 bovtsh gusnie nåake gåatome.
Daan jaepien gåatomeaehpien sjïeke lea stoerre temperatuvrejeatjahtehtemh jïh gosse åbroeji, sleehti jïh tjöötsi dellie sueviedi jïh nåake gåatome sjædta.
- Båatsoe lea akte dejstie jieliemijstie mij tjarkemes jïh verkemes klæjmajarkelimmide aajhtsa. Aaj dan jaepien jïjnjh båatsoeburrieh tjuerieh gåatomeaehpiem gïetedidh. Manne aavodem ihke mijjieh Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrine (NBR) ektine libie systeemem tseegkeme mij båatsoeburride dåarjohte daennie barkosne. Mijjieh eensi jïh hijven laavenjostoem dejgujmie utnebe, laanteburrie- jïh beapmoeministere Nils Kristen Sandtrøen jeahta.
Dïhte riejriesvoetesysteeme lea riejriesvoetemoenehtse fïerhtene båatsoedajvesne, gusnie jieleme jïh reereme ektesne berkieh. Desnie aaj voernges riejriesvoetefoente gusnie nuepie lea dåarjoem ohtsedh juktie bovtsi tråjjesvoetem jïh båetijen aejkien produksjovnem jïh riejriesvoetefoentem gorredidh båatsoesïjti sisnjeli.
Maahta aktem sjïere dåarjoem vedtedh dehtie voernges riejriesvoetevierhtijste jis riejriesvoeten moenehtse lea vuarjasjamme gåatomeaehpie gååvnese, jïh sïjten jïjtse neavroefoente ij leah nuekies. Dåarjoe 4.50 kråvnah fïerhten bovtsen åvteste dygnesne. Maahta aaj dåarjoem ohtsedh bovtside juhtedh dajven daelviegåatoemistie giesielaantese. Dåarjoe juhtiemasse lea 0,18 kråvnah fïerhten bovtsen jïh fïerhten kilomeeteren åvteste.
- Laanteburriedirektoraate jïh staatehaaltojh daelie stoerre barkoem darjoeh juktie bieljelimmieh gåatomeaehpien bïjre bæjjese fulkedh jïh dåarjoeohtsemh gïetedidh, guktie maahta dåarjoem varki sïjtide maeksedh, Sandtrøen jeahta.