Stáhtaministtar ođđabeaisárdni, ođđajagimánu 1. b. 2025

Dárkkistuvvon ovdanbuktima ektui

Dát ledje vuosttaš norgalaš eretfárrejeaddjit. Golmma buolvva áigodagas guđđe 800 000 norgalačča giliid ja gávpogiid – ja vulge ohcat eatnama, barggu ja buoret eallima Davvi-Amerihkás.

Mátkkoštettiin ábi badjel, borjjasfatnasis, riegádii unna nieiddaš – ja su namman šattai Margaret.

Ii makkárge dáhpáhus leat stuorát go ođđa eallin mii riegáda máilbmái. Mánáin vuhtto vuordámuš ja luohttámuš – go vilpot máilbmái ja váhnemiidda vuosttaš geardde.

Eadni Martha ja áhčči Lars eaba diehtán mii unna Margaretažis lei vuordagis. Eat ge mii dieđe mii dán jagáš ođđabeaimánás lea vuordagis eallimis. Muhto dat maid mii dál diehtit, maid Martha ja Lars eaba diehtán, lea ahte vejolašvuođat – dat leat dáppe, min riikkas.

Beroškeahttá makkár duogáš dus lea, beroškeahttá maid dáhtut eallimis – de beasat don gii bajásšattat Norggas dál, faŋuhit nieguidat guvlui ja hábmet iežat eallima.

Oainnat juste dat ahte dii nuorat dovdabehtet oadjebasvuođa, ahte dis lea jáhkku boahtteáigái – ii mihkkege leat deháleabbo go dat – maiddái munnje stáhtaministtarin – ja áhččin ja áddján.

Mánát ja nuorat

Danne lean ilus go ovcci máná logi mánás vástidit jearahallaniskkadeamis ahte sin eallin lea buorre. Ahte sis lea buorre oktavuohta váhnemiiguin, skuvllain ja báikkiin gos orrot. Ja ahte eai goassege ovdal leat nu oallugat geavahan iežaset astoáiggi valáštallamii. Dát iskkadeapmi čájeha maiddái ahte unnit nuorat dovdet oktonasvuođa dál go maŋemus jagiid – dat lea buorre.

Muhto mii diehtit maiddái dán: Mis leat mánát ja nuorat geain lea losit – ja váddáset – dilli.

Muhtimat bajásšaddet ruovttuin gos lea veahkaválddálašvuohta, gos váilu oadjebasvuohta ja fuolahus, ja dat fuolahus maid rávisolbmot livčče galgan addit sidjiide. Earát ges rahčet iežaset dovdduiguin, skuvllain, ja go máilbmi lea šaddan eambbo dorvvoheapmin.

Mun logan nuoraid birra ja deaivvadan nuoraiguin geat vásihit garra vuordámušaid – sihke dan ektui ahte galggaše leat fiidnámusat oaidnit, čeahpimusat skuvllas, hárjehallat garrasepmosit ja ahte galggaše leat eanemus lági mielde ustibat. Oallugat buohtastahttet iežaset eallima olbmuiguin geat ellet áibbas eará eallimiid, áibbas eará báikkiin.

Ja mun jáhkán ahte árvvoštalakeahtes šearbmageavaheapmi mielddisbuktá ahte mii moaitigoahtit iežamet.

Danne háliidan dadjat dál – hui čielgasit – dutnje gii leat nuorra Norggas odne: Don it dárbbaš divodit iežat hámi, dahje diktit áppaid stivret ja mearridit iežat árgabeaivvi. – Don leat doarvái buorre!

Lihkostuvvat skuvllas

Eatnasat eai sáhte lihkostuvvat juohke diŋggain, muhto buohkat sáhttet lihkostuvvat juoga mainna. Ja buohkain lea riekti lihkostuvvat skuvllas – maiddái dii geain lea doaimmashehttejupmi.

Ságastallamat mat mus leat leamaš soapmásiiguin dis geat ehpet loavtte skuvllas, dat čuhcet munnje. Dii muitalehpet givssideami birra. Ahte váilot lagas ustibat. Ja dii geat ehpet leat oahppan dan maid dárbbašehpet – dii geat vásihehpet hehttehusaid go galgabehtet bargoeallimii.

Ja oallugat dis lehpet bártnit. Ovdal guoskkai dásseárvohástalus eanas nieiddaide. Dál lean oba vissis ahte hástalus bártniid gaskkas, geat eai loavtte skuvllas, lea unnimusat seamma stuoris. Mii dárbbašit ahte sihke bártnit ja nieiddat lihkostuvvet skuvllas.

Min vejolašvuođat našuvdnan, dat eai leat Davvimeara botnis dahje Oljofoandda guovddážis. «Boahtteáigi čohkkáda skuvlabeaŋkkas», čálii áŋgiris oahpaheaddji Olav Storstein, 80 jagi áigi. Ja mun jáhkán ahte nu lea ain dál.

Skuvllas mii galgat oahpahuvvot álbmogin ja nannejuvvot našuvdnan. Dat galgá leat báiki mii sihke ovddida buot mánáid ja nuoraid vejolašvuođaid ja seammás nákce deattuhit juohkehačča, juohke ovttaskas olbmo.

Dalle ferte oahpaheaddji beassat leat luohkkálanja hoavda. Dalle fertejit oahppit leat eambbo aktiivvalaččat rumašlaččat – ja beassat oahppat eambbo, sihke oivviin ja gieđaiguin.

Ja juste dál mii fuolahit ahte dábálaš girjjit, reaiddut ja eará dárbbašlaš rusttegat máhcahuvvojit skuvlii. Ja go juoga boahtá sisa, de galgá juoga eará olggos: Mátketelefovdna.

Dál leat eanas skuvllat mátketelefovnnahis skuvllat. Dan mii nákciimet čađahit ovttas ohppiiguin, oahpaheddjiiguin ja váhnemiiguin diibmá. Dás mii sáhttit buohkat leat buorit ovdagovat – ja váldit bealljebilttuid olggos, bidjat šearpmaid eret. Ja de ferten dadjat: Dat guoská maiddái munnje – ja midjiide buohkaide rávisolbmuide, mii fertet maid áŋgiruššat dan ovdii.

Dán jagi mii loktet sosiála mediaid geavaheami ahkemeari, ja mii bargat dan ovdii ahte sirdit russaáiggi maŋŋelii eksámena ja ovddidit eambbo fátmmasteaddji skuvlaloahpaheami.

Mii hábmet iežamet – go ovttastallat earáiguin. Danne mii fertet buorebut gulahallat.

Mii fertet árvvus atnit ja oaidnit nubbi nuppi, vai sáhttit doahttalit ja ipmirdit guhtet guimmiideamet. Vai sáhttit hukset nannoset searvevuođa.

Searvevuohta ii boađe nuvttá. Mis lea buohkain ovddasvástádus eanebuidda go dušše alcceseamet.

Nuoraidlokten

Danne mii oahpahit nuoraid veahkehit guhtet guimmiideaset – muhto maiddái bidjat gáibádusaid guhtet guoibmáseaset. Ja buoremus vuohki dan dahkat – geavatlaččat – dáidá leat barggu bokte.

Čáhcesullos mun deaivvadin 25 jahkásaš Victoriain, gii lei ožžon barggu Coop-rámbuvrris. Lei seavdnjat, dát han lei Finnmárkkus, lei borga ja biegga – muhto rámbuvrris lei liekkas, ja liekkus. Victoria ganjaldii – ja nu dahken mun maid – go son muitalii Ukraina birra ja bombbaid birra main son lei báhtaran. Muhto son muitalii maiddái ahte son lei gávdnan oadjebasvuođa ja dorvvu Finnmárkkus ja rámbuvrebarggus.

Rámbuvrehoavdda Tonny eaŋkilis prinsihppa lei dát: «Go sii bohtet deike, de sis galgá leat buorre dilli, ja go sii gerget barggus, de sis galgá leat buorre dilli».

Eanebut fertejit dahkat nu go Tonny, sihke go deaivvadit ukrainalaččaiguin ja go deaivvadit dainna badjel čuđiin duhát olbmuin vuollel golbmalot jagi, geat eai leat oahpu gazzame eai ge barggus. Juohke oktii lea dat duođalaš dilli – muhto nu lea maiddái buhcciidruovttuide, fabrihkaide ja bargoeallimii gos mii diehtit váilot olbmot.

Danne lea boahtte stuora lokten, maid galgat čađahit ovttas Norggas, nuoraidlokten.

Go mii han galgat jorgalahttit dán ovdáneami skuvllain – eambbo oahppan, unnit šearbmageavaheapmi – ja máhcahit logiduháhiid mielde nuorra rávisolbmuid fas ohppui ja bargui boahttevaš jagiid.

Mun illosan, njuorrasan, movttáskan ja viimmáskan go deaivvadan soapmásiiguin dis geat lehpet váldán dán mátkki – mii dávjá lea gáibideaddji:

Fløros deaivvadin Sanderiin gii lei leamaš bargguheapme maŋŋel go gearggai oahpuin, muhto dál son lei ožžon barggu Westcon Yards nammasaš skiipahuksehagas. «Mii leat bidjan gáibádusaid dađistaga ja son lea šaddan gierdat olu eambbo go livččii háliidan. Muhto dál mii leat joavdan mollii. Sander ánssáša rámi», dajai su hoavda munnje.

Ráđđehusa bealis bovden buot bargoaddiid dán nuoraidloktemii dán jagi. Geavahehket min doarjjaortnegiid – nu go daid maid min čeahpes NAV-mielbargit fállet – ja lehket mielde addime olbmuide ođđa vejolašvuođaid.

Go mun jáhkán – mun dieđán – ahte buohkain geat orrot Norggas leat gálggat ja návccat buoridit min riikka. Ja mun lean áibbas vissis ahte bargui beassat, dat addá iešluohttámuša, fámu ja doaivaga.

Riidás máilbmi

Ja doaivaga – dan mii gal dárbbašit. Mu buolva ferte leat áibbas rehálaš dan hárrái: Dálá nuorat ellet áiggis go leat mihá eambbo riiddut go guhkes áigái leat leamaš.

Mu mánát riegádedje áiggis go Berlin-muvra njeidui ja galbma soahti nohkagođii, dán áigge šuvihit videobihtážat maid soahtedronat filbmejit njuolga min šearpmaide, juohke beaivve.

Muvrrat eai šat njeido, huksejuvvojit baicca dađistaga ođđa. Riikkat eai unnit soahteveagaid, baicca lasihit.

Ja dálá nuorat vásihit seavdnjatvuođa gasku beaivvi, soahtedaguid ja gillámušaid geažil maid eat jáhkkán vejolažžan – Ukrainas, Gaska-Nuorttis, Sudanas.

Muhtomin lea measta miella jearrat dego Karpe jearrá ovtta iežas lávlagiin: «Vuoiŋŋat go ain?».

Dat mii eadduda mu buot eanemus, lea go mánát ja nuorat gillájit, ja dan sii dahket dál. “Ii dárbbaš jurddašit eará go ovtta máná gean ieš dovdá, ovdal go ipmirda ahte juohke okta lea beare divrras massit”, čállá Marte Heian-Engdal, gii lea čállán girjji «Et Gaza-liv» (Eallin Gazas).

Lea váigat go atomafámut eai gávnnat vugiid geahpedit doaimma dárkilis vugiin.

Lea duskkástuhti go fámolaš riikat eai nagot soabadit dan mii lea buot vuđolaččamus olbmuid eallimis, našuvnnaid eallimis: Ráfi, friddjavuohta ja oadjebasvuohta.

Ukraina-soahti livččii sáhttán loahpahuvvot johtilit jus Ruošša livččii bissehan dan garra ja lobihis soahtama.

Dán jagi, go mii buohkat – nuorat ja vuorrasat – čalmmustahttit ahte lea 80 jagi áigi go Norga luvvejuvvui, de lohpidan mun ahte áigut dahkat buot maid mii nagodit bissehit sođiid ja suddjet vigihis olbmuid.

Ja mun lohpidan dahkat buot maid sáhtán dan ovdii ahte Norga galgá leat oadjebas riikka gos bajásšaddat, vaikko máilbmi šaddá dađistaga eambbo dorvvuheapme.

Mii doarjut dál Ukraina dovdomassii, sihke militeara ja siviila ulbmiliid dáfus, ja mii áigut veahkehit sin suddjet iežaset Ruošša fallehemiid vuostá.

Ja dáppe ruovttus: Buot suorggit min iežamet suodjalusas nannejuvvojit dál vai nagodit áimmahuššat iežamet sihkarvuođa, ovttas lagas NATO-lihtolaččaiguin. Ja buot Stuoradigge-bellodagat dorjot dan.

Norgga ruovttuin miehtá riikka vurket mii dál veaháš liige čázi, hermetihka, báhtteriid ja eará diŋggaid, ja dáinna lágiin mii nannet iežamet gearggusvuođa.

Luohttámuš

Muhto, min deháleamos suodjalus, min buot deháleamos resursa, dat lea luohttámuš mii lea min gaskkas – ahte mii luohttit guhtet guimmiidasamet Norggas.

Mii oaidnit ahte garra fámut máilmmis vigget bostit ja oalgguhit vuostálasvuođaide dáppe ruovttus, min gáhtain ja sosiála mediain.

Iešguđetlágan oaivilat leat oassin demokratiijas. Mii fertet buohkat gierdat oaivilspiehkastagaid, muhto eat galgga guhtet guimmiideamet dahkat vašálažžan dan geažil.

Soađit Gaska-Nuorttis boktet oallugiid beroštumi Norggas, erenoamážit din geain leat bearrašat, ustibat ja bargoguoimmit dán guovllus. Muhto mii eat ábut váldit dáid garra vuostálasvuođaid mielde ruoktot. Nuorra juvddálaččas galgá leat oadjebas dilli skuvllas ja nu maiddái nuorra muslimas gii lea jođus hárjehallamii.

Soahtebeliin dat lea ovddasvástádus sin iežaset daguide.

Dat masa mis dáppe ruovttus lea ovddasvástádus, leat min guottut – ja movt mii vuostáiváldit nubbi nuppi.

Buohkat galget sáhttit cealkit oaiviliiddiset, ja buohkat galget sáhttit vázzit ruossain, Dávvet-násttiin, hijabain, gávttiin, dahje pridesymbolain.

Dás lea sáhka hui dehálaš áššis; áimmahuššat daid árvvuid mat leat dahkan min riikka erenoamážin, maiddái maŋŋel go norgalaš mii-dovdu lea viidon – eambbo sisafárrejeddjiiguin, ođđa kultuvrraiguin ja eambbo oskkuiguin. Nu go girječálli Frode Grytten čállá: «Mii lea nu olu eambbo go mun».

Áŋgiruššan

Danne háliidan rámidit nuoraid geat jotket áŋgiruššat.

Go dii doarrubehtet eahpevuoiggalašvuođa vuostá, ja dálkkádaga, ceavzilvuođa ja luonddugáhttema ovddas. Go áŋgiruššabehtet stuorrát, muhto maiddái báikkálaččat – go bargabehtet skuvlla, astoáiggesearvvi, valáštallansearvvi ovddas – ja dii, geat nu čielgasit bealuštehpet sámi vuoigatvuođaid.

Erenoamážit dál, áiggis go leat nu olu gielis ođđasat, algoritmat mat huksejit gájanasgámmáriid, ja go antidemokráhtalaš fámut sturrot eará riikkain.

De háliidan erenoamážit rámidit din geat geavahehpet jiena – ja jienastanvuoigatvuođa – go oaivilat spiehkkasaddet. – Válggain, mat mis galget čađahuvvot dán jagi, debáhtain – ja bellodagain ja organisašuvnnain ja doppe gos olbmot deaivvadit.

Giitu! – Go investerebehtet áššiide mat leat stuorábut go dii ieža. Go ovttas mii leat stuorábut go mii ieža. Ja ovttas mii diehtit ahte nuppástus lea vejolaš.

Jagi 2000 rájes jagi 2025 rádjái

Odne lea 25 jagi áigi go lávkiimet ođđa jahkeduháhii. Olu nuorain dieđusge ii leat nu dihtomielalaš oktavuohta jahkeduhátmolsumii. Muhto go geahččat ruovttoluotta jahkái 2000, de oaidnit juste dan – ahte nuppástus dáhpáhuvvá:

Jagi 2000 lei Eurohpá geargan Balkan-sođiiguin – mat ledje garrasat. Olu báhtareaddjit bohte deike. Dál diehtit ahte eatnasat geat bohte, integrerejuvvojedje bures min riikii. Ja mii diehtit ahte lea vejolaš máhcahit ráfi Eurohpás.

Jagi 2000 čohkkájedje nuorra dutkit iežaset šearpmaid ja sárgunbevddiid ovddabealde, rehkenaste ja geahččaladde ođđa ruoná teknologiija, mii oallugiid mielas lei čielga science fiction. Muhto dán áigge leat ođasmuvvi čovdosat áibbas dábálaččat.

Ja jagi 2000 lei min reantu vel badjeleappos go dál. Muhto, reantu njiejai – ja nu dahká dál maid. Diibmá lassánedje bálkkát eambbo go hattit Norggas, vuosttaš geardde máŋgga jahkái. Ja dán jagi rehkenastá Norgga Báŋku ahte reantu vuoliduvvo: Mii leat joksan ekonomiijajorggáldaga. Olbmuide šaddá buoret ruhtadilli.

Buolvvat

Ja de – ruovttoluotta eretfárrejeddjiid borjjasfatnasii Atlántaábis, mainna álggahin; fatnasis gos unna Margaretaš riegádii. Son elii guhkes eallima USA:s, son šattai olles 91 jagi boaris. Dan áigge lei dat hui eahpedábálaš.

Min áigge dat gal baicca lea oalle dábálaš. Ja jurddaš dán: Eallinahki Norggas lassána measta jagiin juohke viđá jagis mii gollá.

Ahte mii eallit guhkit, soaitá leat deháleamos mearkan dasa ahte Norgga searvevuohta, Norgga čálgostáhta, lea buorre, sihke bajásšaddamii ja boarásnuvvamii.

Juoga mii buot eanemusat ligge, lea ádjáid ja áhkuid ja mánáidmánáid gaskasaš solidaritehtadovdu, olles eallima čađa. – Nuorat geaid mielas lea dehálaš ahte ádjáin ja áhkuin lea oadjebas boarisvuohta. Ja mii ádját ja áhkut – geain lea ovddasvástádus ja lohpidit dahkat buot maid sáhttit vai Norga jovssašii dálkkádatmihtuid.

Dáin buolvadeaivvademiin leat mii ovttas, beroškeahttá áiggis, vásáhusain ja oaiviliin – ja dalle lea min Norga buot buoremus.

Giitu

Áibbas loahpas háliidan min buohkaid bealis váimmolaččat giitit Gonagasa ja Dronnega ja olles gonagasbearraša sin áŋgiris barggus váhnenriikka ovddas, min ovddas – maiddái dán jagi mii lea leamaš erenoamáš hástaleaddji.

Olu giitosat maiddái buot norgalaččaide olgoriikkas – studeanttaide ja dutkiide, olbmuide meara nalde ja eará ealáhusain, suodjalusas, humaniteara organisašuvnnain ja olgoriikkabálvalusas.

Erenoamáš giitu didjiide geat lehpet bargan dál juovllaid ja basiid gaskkas – ja geat lehpet barggus juste dál – ja buot eaktodáhtolaš fámuide miehtá riikka.

Ja olles Norgii háliidan sávvat: Hui buori ođđajagi!