Ráđđehus lokte dásseárvvu
Preassadieđáhus | Nr: 74/24 | Almmustahtton: 06.12.2024 | Kultur- ja dásseárvodepartemeanta
Ráđđehus lea ovddidan stuoradiggedieđáhusa seksuálalaš loavkašuhttima birra ja riikka vuosttaš dievdduid ja nissoniid gaskasaš dásseárvostrategiija.
– Go mii doaibmagođiimet ráđđehussan, de lei mis áibbas čielga ambišuvdna ahte dásseárvvu áŋgiruššan galggašii nannejuvvot. Maŋimuš golmma jagis leat mii earret eará čađahan ollesáiggi áŋgiruššama, ásahan sohkabealedássedeattu stivrraide, nammadan dievdolávdegotti ja nannen riikka dásseárvoguovddážiid. Mihttomearrin lea álohii ahte eanebut ožžot stuorát friddjavuođa ja vejolašvuođa eallit dan eallima maid háliidit. Dál mii čujuhit geainnu viidáset áŋgiruššamii, dadjá kultur- ja dásseárvoministtar Lubna Jaffery.
Stuorradiggedieđáhus loavkašuhttima birra
Seksuálalaš loavkašuhttin sáhttá čuohcat vaikko geasa, muhto nissoniidda dat čuohcá eanemusat. Dasa lassin leat earenoamážit nuorat, queer-olbmot, olbmot geain leat doaibmavádjitvuođat ja olbmot geat gullet čearddalaš unnitlohkui geat vásihit dan eanet go álbmot oppalaččat. Dát guoská erenoamážit nissoniidda, muhto dát čuohcá maiddái earenoamážit bonju albmáide. Ráđđehus háliida gieđahallat seksuála illastemiid. #Metoo-kampánnja lei dehálaš álgu, ja ráđđehus oaivvilda ahte áigi lea ollásit láddan dasa ahte čohkket ja nannet áŋgiruššama oččodit servodaga mas ii leat seksuálalaš loavkašuhttin.
Stuorradiggemearrádusas leat čieža mihttomeari oktan gullevaš doaibmabijuiguin mat galget leat láidesteaddjin bargui ovddas guvlui:
- Dásseárvosaš servodat
- Buorre ja doaimmalaš bagadallan áššiin seksuálalaš loavkašuhttima birra
- Dorvvolaš ja ávddalaš bargoeallin mas ii leat seksuálalaš loavkašuhttin
- Skuvla- ja oahppoárgabeaivi mas ii leat seksuálalaš loavkašuhttin
- Kultur- ja astoáigedoaimmat, valáštallan ja eaktodáhtolašvuohta mas ii leat seksuálalaš loavkašuhttin
- Digitála árgabeaivi mas ii leat seksuálalaš loavkašuhttin
- Eanet máhttu ja dutkan seksuálalaš loavkašuhttima birra
– Seksuálalaš loavkašuhttiimis lea beare stuorra váikkuhus ovttaskas olbmui ja oppa servodahkii. Dan ii sáhte geahččat sorjjasmeahttumit eará dásseárvohástalusain servodagas. Dás lea sáhka earret eará áŋgiruššamis oččodit dásseárvosaš servodaga gaskal nissoniid ja albmáid ja aktiivvalaš dásseárvobarggu, áŋgiruššamis oččodit nana siviilaservodaga ja buori ovttasbarggu bargoeallima beliid gaskkas, lohká Jaffery.
Nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvostrategiija 2025 - 2030
Ráđđehus ovdanbuktá vuosttaš strategiija nissonolbmuid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvu várás. Strategiija doaibmá rámman mii galgá čohkket nationála áŋgiruššama čoavdit dehálaš hástalusaid dásseárvosuorggis. Das lea láidestus ráđđehusa ollislaš áŋgiruššamii ja strategiijas leat guhtta váldoulbmila:
- Ekonomalaš iešbirgejupmi ja dásseárvosaš bargoeallin
- Unnit sohkabealevuđot oahppoválljemat
- Servodat mas ii leat veahkaváldi, veagalváldin, seksuálalaš loavkašuhttin ja neahttacielaheapmi
- Friddjavuohta negatiivvalaš sosiála dárkkistusas ja gudnái gulli veahkaválddálašvuođas
- Buoret dearvvašvuohta nissoniidda ja dievdduide
- Buorre gaskaoapmeapparáhtta dásseárvui
– Mii fertet fuolahit ahte ovdáneapmi manná rievttes guvlui. Danne fertet mii jahkásaččat čuovvut juohke guđa váldoulbmila ovdáneami strategiijas. Dát lea álggaheaddji bargu mii mielddisbuktá ahte mii mihtiduvvot das ahte mannat go rievttes guvlui ja heivehit áŋgiruššama ja bidjat johtui ođđa doaibmabijuid jus lea dárbu, dadjá kultur- ja dásseárvoministtar.