Ráđđehus nanne buohcciviesuid ekonomiija: vuordináiggit galget dovdomassii oatnut

– Olbmot miehtá riikka galget leat oadjebasat das ahte sii ožžot alladássásaš dearvvašvuođaveahki go dan dárbbašit. Čálgostáhta galgá leat buoremus dearvvašvuođadáhkádus mii mis lea Norggas. Ráđđehusa evttohus mielddisbuktá ahte buohcciviesut sáhttet joatkit iežaset buori barggu Vuordináiggelohpádusain, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre.

2024 salderejuvvon bušeahta ektui árvala ráđđehus lasihit buohcciviesuid rámma sullii 5,8 miljárdda ruvnnuin. Seammás evttohuvvo 316 miljovnna ruvdnosaš beavttálmahttingáibádus. Lasáhusas lea mielde 1,7 miljárdda ruvnno mii addojuvvui bistevaš juolluduslasáhussan jagi 2024 reviderejuvvon nationálabušeahtas, ja vel lasihuvvon mávssut aktivitehtavuđot ortnegiin.

Go buohtastahttá 2024 reviderejuvvon nationálabušeahtain ja 2024 ođđa doaibmameroštallamiiguin, de dahká lassáneapmi sullii 3,4 miljárdda ruvnno. Bušeahttaevttohus mielddisbuktá stuorámus dábálaš buohcciviessobušeahttalassáneami máŋgga jahkái, go ii rehkenastte háválasjuolludemiid ja eará erenoamáš beliid. Salderejuvvon bušeahta ektui lei maŋemus buohtastahtti lasáhus 2008:s. Meroštallojuvvo ahte golut lassánit 2,8 miljárdda ruvnnuin boahtte jagi, danne go mii šaddat dađistaga eanebut ja boarráseappot.

Doarjja suohkaniid ja buohcciviesuid ovttasbargui

Ráđđehus árvala bisuhit 286 miljovnna ruvdnosaš rekrutteren- ja ovttasdoaibmandoarjaga mii galgá movttiidahttit suohkaniid ja dearvvašvuođadoaimmahagaid ásahit geatnegahtti ovttasbarggu.

– Doarjja galgá veahkehit nannet buriid pasieantačuovvolemiid ja doaibmabijuid mat ovddidit dásiidrasttideaddji rekrutterema ja bargiidávkkástallama min oktasaš dearvvašvuođabálvalusas, ovdamearkka dihte geahččaladdat ja ásahit lotnolasvirggiid, dadjá Vestre. Doaibmabijut ja suorggit mat sáhttet oanidit vuordináiggiid buohcciviesuin, leat erenoamážit vuoruhuvvon.

Dearvvašvuođadoaimmahagat ja guoskevaš suohkanat fertejit soahpat masa doarjjaruđat galget geavahuvvot.

Ruhtadanortnegiid rievdadeamit

Nationála dearvvašvuođa- ja fuolahusplána mielde galget ruhtadanortnegat rievdaduvvot 2025 rájes, vai doaibmalassáneami sáhttá duohtandahkat 100 prosentii gaskamearálaš dikšungoluin. Lea olu jagiid leamaš 80 proseantasaš marginálaruhtadeapmi, muhto dál dat lasihuvvi 100 prosentii.

– Ráđđehussii lea dehálaš gokčat demográfalaš ovdáneami duohta goluid lassáneami, dadjá Vestre.

Doaibmavuđot ruhtadeami oassi unniduvvo 40 proseanttas 30 prosentii somatihkkasuorggis 2025 rájes. Rievdadus galgá váikkuhit dasa ahte beroštupmi fágii ja kvalitehtii lassána. DVR-oasi geahpedeapmi sáhttá leat mielde buorideame regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid strategalaš doaibmamuni, erenoamážit oktilis pasieantačuovvoleami ja ovttasbarggu olis suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain.

Ráđđehus rievdada maiddái buohcciviessoinvesteremiid ruhtadanortnega dan bokte ahte geahpeda investeremiid iežaskapitálagáibádusa ja buorida loatnareanttuid eavttuid.   

Ruđat Davvi Dearvvašvuhtii

Davvi Dearvvašvuođas leat ain earenoamáš hástalusat ja ferte joatkit doaibmabijuiguin mat sihkkarastet ahte golut dollojuvvojit mearriduvvon rámmaid siskkobealde ja mat sihkkarastet ekonomalaš ceavzilvuođa boahtteáigái. Ráđđehus árvala sullii 570 miljovnna ruvdnosaš sierradoarjaga Davvi Dearvvašvuhtii 2025:s.

Ruđat leat 2024 juolludemiid joatkka ja juohkásit ná:

• Rekrutteret ja doalahit bargiid, 209 miljovnna ruvnno.
• Rekrutteren- ja ovttasdoaibmandoarjja, 135,2 miljovnna ruvnno.
• Doarjja doalahit Davvi Dearvvašvuođa heahtedikšunfálaldagaid, 150 miljovnna ruvnno. Dáinna sihkkarastojuvvo ahte Áhkánjárgga ja Lofuohta buohcciviesuid heahtedikšunfálaldat bisuhuvvo dálá dásis, seammás go Davvi Dearvvašvuohta oažžu buhtadusa go evttohuvvon seastindoaimmat heaittiheami oktavuođas eai čađahuvvo.
• Viidáseappot ovddidit spesialistadearvvašvuođabálvalusa Álttás, 41,7 miljovnna ruvnno.
• Gearggusvuohta ja heahtebálvalusat Girkonjárggas, 36,5 miljovnna ruvnno.