Ráhkkanan heahtedillái ja soahtái

– Maŋemus jagiid mii leat vásihan pandemiija, ekstremadálkkiid ja dihtorfallehemiid. Ollislaš gearggusvuođadieđáhus galgá buoridit Norgga návcca eastadit ja dustet dákkár dáhpáhusaid. Mii áigut ráhkkanahttit siviila servodaga heahtediliide ja sođiide. Dat galgá veahkehit militeara doaimmaid ja vuostálastit máŋggabealat áitagiid, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre (Bb).  

– Dát lea historjjálaš dieđáhus. Dát lea Norgga ollislaš gearggusvuođa jorggáldat. Mii guođđit dan áiggi mas leat eallán 1990-logu ja muvrra gahččama rájes, go gearggusvuođa vuođđun lei čiekŋalis ráfi. Dás duohko mii fertet plánet ođđa áigái, dadjá justiisa- ja gearggusvuođaministtar Emilie Enger Mehl (Gb).

Buohkat fertejit searvat

Ollislaš gearggusvuođadieđáhus ii guoskka ovttaskas suorgái, muhto sisttisdoallá doaibmabijuid mat gusket juohkehažžii mis, almmolaš suorgái, ealáhusaide ja buot surggiide.

– Ovttas mii šaddat gievrrat ja ceavzileappot. Mii fertet buohkat jurddašit gearggusvuođa, sihke ruovttus, astoáiggis ja barggus. Nationála eiseválddit, suohkanat, fitnodagat ja juohkehaš mis galgá leat mielde ráhkkanahttime Norgga vel buorebut heahtedillái ja soahtái, dadjá stáhtaministtar.

– Go galgat dustet roasuid ja vuorddekeahtes diliid, de fertet ovttasbargat ja čohkket návccaid. Mii leat dahkan dan ovdal, dalle go mii leimmet geafit riika go dál. Mii nagodit dan fas. Muhto mii fertet hábmet gearggusvuođakultuvrra buot servodatsurggiin, dadjá Mehl.

Ollislaš gearggusvuođadieđáhusas identifiserejuvvojit golbma váldoulbmila mat leat ráđđehusa barggu vuođđun siviila servodaga vuostálastinnávcca nannemis.

• Siviila servodat mii lea ráhkkanan heahtedillái ja soahtái
• Siviila servodat mii vuostálastá máŋggabealat áitagiid
• Siviila servodat mii veahkeha militeara doaimmaid

Ollislaš gearggusvuođadieđáhus lea čállojuvvon duođalaš sihkarvuođapolitihkalaš dilis masa váikkuhit Ruošša fallehansoahti Ukraina vuostá, Gaskanuortti soahti, ja garraset globála gilvu ja gilvvohallan stuorafámuid gaskka militeara, politihkalaš, ekonomalaš ja teknologalaš fámu hárrái.

– Ollislaš gearggusvuođadieđáhusain mii dustet ođđa áiggi, mas mii fertet buorebut ráhkkanit heahtedillái ja soahtái. Dán dieđáhusas buktit mii konkrehta plánaid das movt mii áigut čađahit dan, ja dáinna lágiin mii fuolahit ahte Norga lea nu bures ráhkkanan go sáhttit, vaikko mii eat goassege dieđe sihkkarit maid boahtteáigi buktá, dadjá Mehl.

Dieđáhus čuovvula Ollislaš gearggusvuođakommišuvnna váldorávvagiid ja sisttisdoallá badjel 100 iešguđet doaibmabiju. Muhtun váldodoaibmabijut leat ahte ráđđehus:

• Ovddida siviila gearggusvuođa guhkesáiggeplána, dás maiddái politiijaid hárrái, ja álggaha barggu  2025:s
• Lága bokte nanne ahte galget leat gearggusvuođaráđit buot suohkaniin, regiovnnain ja kritihkalaš servodatsurggiin, gos gearggusvuođaaktevrrat, eaktodáhtolašvuohta ja ealáhusat ovttas galget eastadit, hárjehallat ja dustet heahtediliid
• Lasiha Siviilasuodjalusa bálvalusgeatnegas olbmuid logu 8.000 olbmos 12.000 olbmui gávcci jagi badjel
• Bivdá Stuoradikki fámohuhttit 1998 báhtaruslanjaid huksenheaittiheami mearrádusa, ja geatnegahttá huksegoahtit báhtaruslanjaid ođđa visttiide
• Lasihit doarjaga gádjunbálvalusa eaktodáhtolaš organisašuvnnaide 100 miljovnna ruvnnuin 8 jagi lasihanplána bokte. Dát lea lassin 6 miljovnna ruvdnui dán jagi bušeahtas
• Lága bokte nanne siviila bargogeatnegasvuođa sihkarvuođapolitihkalaš heahtedilis dahje soađis
• Fuolaha 50 proseantta iešbirgejumi dási ovdal jagi 2030 ja viiddida biebmogortniid gearggusvuođavuorkká 3 mánnui jagi 2029 sisa
• Álggaha ođđa cybergearggusvuođaortnega barggu almmolaš-priváhta ovttasbarggus, dusten dihte duođalaš cyberdáhpáhusaid
• Nanne nationála bearráigeahču ovddalgihtii dohkkehanortnegiin go oastá dihto opmodagaid mat sáhttet leat erenoamáš beroštahttit áittaaktevrraide
• Nanne meara ja maritiima suorggi bearráigeahču ovttasráđiid Suodjalusain
• Ráhkada ođđa vuogádaga Norgga opmodagaid eaiggátregistreremii, mii dievasmahttá ođđa registara das geat fitnodagaid duohtavuođas eaiggáduššet
• Ovddida strategiija das movt nannet vuostálastinnávcca boasttodieđuid vuostá ja nannet álbmoga gáldokritihkkadáidduid
• Doarju NATO barggu siviila vuostálastinfámuin ja bargá ovttas Davviriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat gearggusvuođa hárrái, ovdamearkka dihte dearvvašvuođasuorggis
• Ráhkada nationála sihkarvuođastrategiija
• Jeavddalaččat nammada ollislaš gearggusvuođakommišuvnna

Loga olles stuoradiggedieđáhusa (dárogillii):

• Meld. St. 9 (2024-25) - Totalberedskapsmeldingen