Ráđđehus vuoruha gearggusvuođa ja birgejumi

Støre ráđđehus lea ráđđehusáigodaga álggu rájes vuoruhan biebmogálvogearggusvuođa, earret eará nu ahte leat vuoruhan árjjalaš eanandoalu miehtá riikka ja gearggusvuođavuorkká gordnái. Gearggusvuođavuorkkás galget vuorkut 15.000 tonna biebmogortni jahkásaččat. Mihttun lea ahte Norggas jagi 2029 rádjái galgá leat gearggusvuođavuorká mii gokčá golmma mánu geavaheami.

Eanet eahpesihkkaris máilmmidilli čájeha man mávssolaš iežas borramušbuvttadeapmi lea. Ráđđehus lea ovddidan Norgga iešbirgejupmái plána ja nannen boanddaid dietnasa.  Borramušbuvttadeapmi olles riikkas lea dehálaš eaktun gearggusvuhtii. Norga lea bidjan alcces mihttomearrin leat 50 proseantta iešbirgejeaddjin.

Boanddaide eanet dienas

Eaktun lassánan gearggusvuhtii ja iešbirgejupmái lea joatki biebmobuvttadeapmi. Eanandoallošiehtadusa bokte leat stáhta, Norgga boanddaidsearvi ja Norgga boanddaid- ja smávvadálolaččaidsearvi soahpan eanandoallošiehtadusa mii čáhkkeha 85.000 ruvnno dienaslasáhusa eanandollui juohke jahkebarggu nammii. De sáhttá unnidit erohusa dietnasis eanandoalu ja eará joavkkuid gaskkas 60.000 ruvnnuin.

– Norgga eanandoallomálle nanusvuohta lea ahte boanddaidsearvvit ja stáhta čohkkájit seamma beavddi birra ja šiehtadallet Norgga biebmobuvttadeami eavttuid, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Geir Pollestad.

Go 2024 eanandoallošiehtadus šiehtaduvvui de lei ollislaš rámma 2025 várás 28 933 miljovnna ruvnno. Dát lea 3 015 miljovnna ruvnno lassáneapmi. Lasihuvvon rámmas, 3 015 miljovnna ruvnnu jahkái 2025, galge lassijuolludusat stáhtabušeahta bokte ruhtadit 2 217 miljovnna ruvnnu. Maŋit áiggi volumamuddemiid vuođul lea evttohuvvon lasihit juolludusaid 2 098 miljovnna ruvnnuin stáhtabušeahtas jahkái 2025. Dasa lassin boahtá šiehtadus ruhtaduvvot 627 miljovnna ruvdnosaš mihttohaddelassánemiin.

– Dán ráđđehusáigodagas leat juolludusat eanandoallošiehtadusa bokte lassánan 12 miljárda ruvnnuin, dahje 67 proseanttain.

– Dat lea buorre šiehtadus olles eanandollui, ja dat nanne buvttadanekonomiija. Mielki, gordni ja ruotnasat leat vuoruhuvvon, dadjá Pollestad.

Áŋgiruššet davvin ođđa doarjjaortnegiin

Ráđđehus vuoruha árktalaš eanandoalu. Earret eará lea vuoruhan láhčit eanet doaimmaheami boaittobealguovlluid ealáhusain davvin. Dákko lea eanandoallu dehálaš aktevra mat fuolahit ássama, barggaheami ja árvoháhkama.

Ráđđehus ovddida 2025 stáhtabušeahtas ođđa doarjjaortnega Romssa ja Finnmárkku biebmogálvofitnodagaide.

Doarjja lea oaivvilduvvon fitnodagaide geat atnet eanandoalu ja boazodoalu vuođđoávdnasiid. Dasa lea biddjon 14 miljovnna rámma. Ráđđehus vuoruha maiddái 1 miljovnna ruvnno ásahit gearggusvuođavuorkká biebmojáffui guovtti davimus fylkii.

– Romssas ja Finnmárkkus lea earenoamáš dehálaš váikkuhit biebmolágidansihkarvuhtii. Sivvan dasa leat dat guhkes fievrridangaskkat, hehttehusat árvogollosis ja geopolitihkalaš dilli, dadjá Pollestad.

– Borramušbuvttadeapmi Norgga resurssaiguin váikkuha gearggusvuhtii daningo olbmot orrot miehtá riikka. Go nannet biebmofitnodagaid, de nannet mii maiddái eanandoalu ja boazodoalu vuođu fylkkain.

Láhkamearrádus borramuša bálkesteami birra

Biebmojávkama unnideapmi lea buorre sihke dálkkádahkii ja birrasii. Ráđđehusas lea ovttas biebmosurggiin mihttun beliin unnidit nationála biebmojávkama ovdal 2030. Váldodoaibmabidju dasa lea Bransjeavtalen om reduksjon av matsvinn (biebmojávkama unnideami fidnosuorgešiehtadus). Fidnosuorgešiehtadus lea šiehtadus gaskal eiseválddiid ja priváhta aktevrraid, mas geatnegahttá iežas unnidit biebmojávkama buot lađđasiin.

Biebmojávkanlávdegoddi evttohii raporttas, maid ovddidii ođđajagimánu 2024, olu ođđa doaibmabijuid ja váikkuhangaskaomiid olahan dihte dan mihtu. Ráđđehus háliida 2025 stáhtabušeahtas nannet váikkuhangaskaomiid Norgga biebmojávkama unnideami várás, ja áigu ovddidit láhkaevttohusa biebmobálkesteami birra Stuoradiggái giđđat 2025, ja vuolggahit barggu ođastit ja nannet fidnosuorgešiehtadusa biebmojávkama unnideami birra.  

– Fidnosuorgešiehtadus biebmojávkama unnideami birra lea dássážii leamaš Norgga deháleamos váikkuhangaskaoapmi nationála biebmojávkama unnideamis.

– Ráđđehus áigu ovddidit láhkaevttohusa biebmobálkesteami birra Stuoradiggái giđđat 2025, Biebmojávkanlávdegotti rávvagiid vuođul, ja vuolggahit barggu ođastit ja nannet fidnosuorgešiehtadusa biebmojávkama unnideami birra.

Dasa lassin lea ráđđehus evttohan lasihit doarjaga Norgga biebmoguovddážii 25 miljovnna ruvnnuin.

Eará rievdadusat:

Eanandoallogeasus

Ráđđehus evttoha heivehit eanandoalu inflašuvdnagessosa. Evttohus mearkkaša unnit vearuheami bondii.   

Elrávdnjedoarjja

Ráđđehus evttoha joatkkihit elrávdnjedoarjaga eanandollui, čáhccenservviide ja šaddadanvisttiide 2025 lohppii.

Servodatdoaibma ceavzilis fuođđarat

Ráđđehus evttoha nannet 15 miljovnna ruvnnuin nannet áŋgiruššama čuovvulit ulbmillaš servodatdoaimma ahte háhkat ceavzilis fuođđariid biebmoguliide ja omiide. Ruhta galgá váikkuhit viidásit ovdáneapmái ja jotkkolašvuhtii. Dat galget maiddái veahkehit láhčit ollislaš ja koordinerejuvvon FOUI-áŋgiruššama jurdagis márkanii. Áŋgiruššan gullá suorggi njuolggadusovddideapmái. Juolludus juogaduvvo gaskal Máhttodepartemeantta, Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta.   

Duktanjuolggadusat

Duktanjuolggadusaid, mat ledje gulaskuddamis giđđat 2024, gárven lea vuoruhuvvon bargu. Ráđđehus evttoha juolludit 8 miljovnna ruvnno Eanandoallodirektoráhttii ovddidan dihte hálddašanvuogádaga, vai suohkanat ja ealáhus buorebut sáhttet čuovvulit ođđa njuolggadusaid.

Dyrsku’n

Ráđđehus evttoha juolludit 3 miljovnna ruvnno Dyrsku’nii Telemárkkus. Ulbmil lea nannet barggu ovddidit doaimmaid mat čatnasit báikkálaš bibmui, omiide ja eanandollui.

Biebmobearráigeahčču

Ráđđehus evttoha lasihit Biebmobearráigeahču bušeahta 20 miljovnna ruvnnuin. Ruhta galgá adnot earret eará akvakultuvrii, biebmojávkamii ja elliidčálgodoibmii. Biebmobearráigeahčču lea maiddái suddjejuvvon beavttálmahttinunnideamis dán bušeahtas. Evttohuvvo maiddái lasihit Biebmobearráigeahču ja Eanandoallodirektoráhta bušeahtaid 2 miljovnna ruvnnuin váidudan dihte meahccespiinniid.

Boazodoallu

Ráđđehus evttoha juolludit 225 miljovnna ruvnno čađahit Boazodoallošiehtadusa 2024/25. Ráđđehus čuovvula boazodoalu ja energiija doaibmabidjopáhka, mii ovddiduvvui juovlamánu 2023, ja evttoha juolludit 6 miljovnna ruvnno boazodoallodoarjaga daidda osiide árvoháhkamis maid bieggafápmu buktá. Ráđđehus lea maiddái evttohan juolludit 4 miljovnna ruvnno dan bargui ahte čuovvulit stáhta geatnegasvuođa gávdnat lassiareála boazodollui Lulli-Fovse ja Davvi-Fovse siiddain.