Stuora sisaboađut petroleumdoaimmas maiddái 2024:s

– Petroleumresurssat gullet midjiide buohkaide, ja sisaboađut dán doaimmas leat hui deaŧalaččat čálgostáhta ruhtadeapmái. Jierpmálaš ja ovddasvástideaddji hálddašeami bokte sihkkarastit mii ahte dát árvvut bohtet otná ja boahttevaš buolvvaide ávkin, lohká energiijaministtar Terje Aasland.

Vurdojuvvon sisaboađut petroleumdoaimmas leat 2024:s unnibut go 2023:s, goas netto ruhtajorru stáhtii lei 978 miljárdda ruvnno. Njiedjan boahtá vuosttažettiin das go gássahattit leat addán unnit dietnasa go ovddit jagi. Oljofoandda golaheami njuolggadusa vuođul addet jagi 2024 meroštallojuvvon petroleumsisaboađut vuođu lasihit stáhtabušehttii birrasiid 20 miljárdda ruvnno boahttevaš jagiid bušeahtain.

Oljo- ja gássabuvttadeapmi lea vurdojuvvon bissut oalle dássedin 2030 rádjái. Stáhtabušeahtas vuordá ráđđehus ahte ollislaš petroleumbuvttadeapmi 2024:s lea 239 miljovnna standárda kubihkkamehtera  Sm3 oljoekvivaleantta 2025:s, go fas buvttadeapmi 2025:s meroštallojuvvo šaddat 243 miljovnna Sm3. Boahttevaš buvttadeapmi addá stáhtii vuođu áin vuordit alla sisaboađuid. 2025 stáhtabušeahtas lea netto ruhtajorru stáhtii meroštallojuvvon šaddat birrasiid 643 miljárdda ruvnno.

– Buvttadeapmi Norgga nannánjuolggis buvtteha hirbmat stuora energiijahivvodagaid ja lea mearrideaddji deaŧalaš Eurohpá energiijadárbui. Mii áigut ain ovdánahttit petroleumdoaimma ja ain bissut stabiila ja guhkesáigásaš energiijabuvttadeaddjin Eurohpá márkaniidda, lohká Aasland.

 

Stuora investeremat addet alla aktivitehtadási

Investeremat petroleumdoaimmas meroštallojuvvojit dahkat 254 miljárdda ruvnno 2024:s. Das leat mielde sihke ođđa doaibmaguovlluid ásaheapmi ja investeremat ovdalaš doaibmarusttegiin. Olu huksenprošeavttat mat leat barggu vuolde dahket maid ahte huksenindustriija kapasitehta geavahuvvo beaktilit, ja boahtte guokte jagi vurdojuvvojit ge stuora investeremat.

– Huksemat Norgga nannánjuolggis ovddidit ge barggolašvuođa miehtá riikka ja dat dahká vejolažžan doalahit buvttadeami 2030 guvlui alla dásis. Lea deaŧalaš ahte dát ealáhus duohtandahká buot gánnáhahtti resurssaid iežas plánain ja čađaha ohcandoaimma nu ahte gávnnašii eambbo gánnáhahtti vejolašvuođaid maid sáhttá hukset ja doibmii bidjat. Huksenindustriija dárbbaša eambbo bargguid boahtte guokte jagi vai nagoda bisuhit alla aktivitehtadási, lohká Aasland.