Áigeguovdilis njuolggoliŋkkat

    Preassadieđáhusat

    Vásttolaš bušeahtta mii addá oadjebasvuođa olbmuide miehtá Norgga

    Preassadieđáhus | Nr: 28/2023 | Almmustahtton: 11.05.2023 | Ruhtadandepartemeanta

    Dát sisdoallu lea eanet go 1 jagi boaris.

    Reviderejuvvon bušeahtas vuoruha ráđđehus dehálaš čálgobargguid nugo dearvvašvuođa, politiijaid ja báhtareddjiid vuostáiváldima. Almmolaš doaimmahusat ja sii, geat vuostáiváldet ovdduid, ožžot buhtadusa alla hadde- ja bálkágoargŋuma ovddas. Ráđđehus lasiha doarjaga Ukrainai Nansen-prográmma bokte.

    Ráfehis áiggis, alla haddegoargŋumiin, Norgga ekonomiija ceavzá bures go buohtastahttá eará riikkaiguin Eurohpás. Bargguhisvuohta lea ain vuollin ja aktivitehta allat, vaikko lassáneapmi njiedjáge veahá. Seammás alla gollolassáneapmi ja soađi váikkuhusat dagahit ahte stáhtabušeahta golut lassánit sakka. Dát leat golut maid ferte gokčat.

    – Mihttomearrin lea láhčit veahá buorebut árgabeaivvi olbmuide. Mii váldit ovddasvástádusa dasa ahte gielddat ja sii, geat doaimmahit vuođđočálgobálvalusaid, nugo boarrásiidfuolahus, skuvllat, politiijat, ožžot buhtadusa alla hattiid ovddas. Dasa lassin muddejuvvo muhtun oassi olbmuid persovnnalaš ovdduin. Ráđđehus doarju maiddái dássetvuođa ja oadjebasvuođa Eurohpái dainna lágiin, ahte lasiha Ukraina doarjaga, ja vuostáiváldá ukrainalaš báhtareddjiid bures. Dát lea vásttolaš bušeahtta mii galgá buvttihit oadjebasvuođa ráfehis áiggi čađa, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).

    Diibmá bohte sullii 110 000 ođđa olbmo bargoeallimii. Norgga fitnodagain lea alla aktivitehta, gánnáhahttivuohta ja investerendáhttu. Vurdojuvvo veahá unnit ekonomalaš lassáneapmi 2023:s, maŋŋil garra duohpama pandemiija maŋŋil, ovdal go  vurdojuvvo badjánišgoahtit fas 2024:s. Lea jáhkku ahte haddegoargŋun veahážiid mielde njiedjá jagi mielde, muhto bargguhisvuohta ii lassán olu.

    – Ráđđehus áigu joatkit bargolinnjá nannemiin. Dáinna bušeahtain mii fuolahit olu beliid mat álkidahttet árgabeaivvi muhtun bargoolbmuide. Mii áigut veahkehit olbmuid vai sis lea oadjebas bargu masa mannet ja ahte eanebut besset bargui. Dat lea deháleamos doaibmabijuid searvvis maid sáhttit dahkat olbmuid várás. Seammás galgat mii áimmahuššat sin, geat dárbbašit dan eanemusat, ja fuolahit ahte ii oktage šatta olggobeallái, lohká ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).

    Bušeahta vuoruheamit:

    • Ráđđehus evttoha addit buhtadusa almmolaš doaimmahusaide ja earáide geat ožžot ruđa stáhtabušeahtas alla hadde- bálkágoargŋuma ovddas.
    • Doarjun dihte oadjebasvuođa ja dássetvuođa Eurohpás lasihit doarjaga Ukrainai Nansen-prográmma bokte.
    • Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid gielddaide, vai ukrainalaš báhtareaddjit vuostáiváldojuvvojit bures.
    • Evttohuvvo nannet buohcceviesuid, politiijaid ja gielddaid lassin dieđihuvvon buhtadussii alla bálká- ja haddegoargŋuma geažil.
    • Penšunisttat, geain lea unnán dienas, ožžot ráđđehusa árvalusain 1,4 miljárdda ruvnno vearrogeahpádusa. Vearrogeahpádusain šaddá sis, geain lea unnán penšuvdna, sullii gitta 4500 ruvnno unnit vearru.
    • Ráđđehus evttoha vearrogeahpádusa bargoolbmuide biebmogoluid gokčama máksomeriid lasiheami bokte bargomátkkošteddjiide, geat orrot bráhkain ja guhkesmátkkálaš fievrredanvuddjiide.
    • Ráđđehus áigu joatkit ássandoarjaga gaskaboddosaš viiddideami 2023:s, addit eambbo bargomárkandoaibmabijuide ja viiddidit doarjaga ENEK-doaibmabijuide gieldda ásodagain.

    Oljoruđa geavaheapmi lassána birrasiid 56 miljárda ruvnnuin. Dát vástida 3,0 proseantta olggosváldima oljofoanddas. Sivvan lassánan oljoruhtageavaheapmái leat eanas čuovvovaš dilit:

    • Buhtadus lassánan hattiid ovddas. Alla hattit dagahit ahte bušeahtta, maid ráđđehus ovddidii diimmá čavčča, livččii šaddan olu gáržžit go lei oaivil. Dat njulgejuvvo dál. Dan geažil lassánit golut 27 miljárda ruvnnuin, oktan sullii 11 miljárda ruvnno lassánan oajut ja penšuvnnat.
    • Vuolleget elrávdnjehattit meroštallojuvvojit buohkanassii unnidit bušeahta sullii 22 mrd. ruvnnuin. Sivvan dasa lea ahte stáhta dietnasat hedjonit eanetgo elrávdnjedoarjjaortnega seastimat.
    • Doarjja Ukrainai Nansen-prográmma bokte. Ráđđehus lea ovddidan Nansen-prográmma Ukraina várás ja lasihan doarjaga riikii, masa soahti lea garrasit čuohcan, oktiibuot badjel 16 miljárda ruvnnuin. Nana eanetlohku Stuorradikkis doarju Nansen-prográmma doarjaga.
    • Golut báhtareddjiide geat bohtet Norgii. Norga boahtá vuostáiváldit olu eanet báhtareddjiid 2023:s go lei biddjon vuođđun čakčat. Ukrainas báhtareaddjit galget vuostáiváldojuvvot bures, ja lea dehálaš ahte nu oallugat go vejolaš sis, geat juo leat dáppe, ožžot barggu. Dat dahká ahte bušeahta golut lassánit sullii 6 miljárda ruvnnuin.

    Ukraina soahti meroštallojuvvo buvttihit badjel 40 miljárda ruvnno goluid dán jagi, ja  vuordit sullii seamma olu goluid boahtte jagi. Gávdnan dihte doaibmanmuni dasa, de lea dárbu hoigadit ja maŋidit eará politihkalaš áŋgiruššamiid Hurdal cealkámušas.

    – Norgga doarjja Ukrainai lea dehálaš Eurohpa dássetvuođa dihte ja veahkehan dihte Ukraina álbmoga, geaidda soahti lea čuohcan. Lea maiddái dehálaš min iežamet oadjebasvuhtii ahte Ruošša ii vuoitte fallehansođiin ja ilgadis fápmogeavahemiin. Nana politihkalaš Norga doarju Ukraina doarjaga ja Nansen-prográmma. Mii galgat veahkehit ukrainalaččaid, nu guhká go lea dárbu, dadjá ruhtadanministtar.

    Penšuvnnat lassánit sakka dan jagi, sihke alla bálkágoargŋuma ja haddegoargŋuma dihte, ja go reguleren vuhtiiváldá ahte diimmá bálká- ja haddegoargŋun lei alit go vurdojuvvon. Boađus lea ahte penšuvnnat lassánit sakka eanet go dán jagáš meroštallojuvvon bálkágoargŋun. Maiddái eará oadjoovddut lassánit eambbo go haddegoargŋun.

    – Dan jagáš penšuvdnamuddemis orru penšunisttaide šaddame stuorát dienaslassáneapmi go goasse ovdal. Mii fuolahit maiddái buoret árgabeaivvi penšunisttaide, geain lea heajos dienas. Sii ožžot sullii 1,4 miljárda vearrogeahpádusa. Dát addá sullii 4 500 unnit vearu sidjiide, geain lea unnán penšuvdna, lohká Vedum.

    Ráđđehus oaivvilda eahpevásttolažžan dál čuohppat reviderejuvvon bušeahta sakka, gokčan dihte daid goluid, danne go dat čuohcá čálgofálaldahkii dohkketmeahttun láhkái dahje mielddisbuktá garra ja vuordemeahttun vearro- ja divatlassánemiid.

    Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Ovddit jagi proseanttalaš rievdadus, jos eará ii leat almmuhuvvon

     

    Mrd. ruvnno1

     

     

     

     

    2022

    2022

    2023

    2024

      Priváhta geavahus

    1 805,0

    6,8

    -0,4

    0,7

      Almmolaš geavahus

    1 036,1

    0,1

    1,4

    ..

      Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

    1 096,2

    4,4

    -0,2

    0,4

      Daid gaskkas:

      Oljobohkan ja revrefievrredeapmi

    177,9

    -5,5

    3,0

    4,0

        Nannán-Norgga fitnodagat

    448,4

    14,5

    0,6

    2,0

        Viesut

    232,1

    -1,4

    -5,3

    -2,1

        Almmolaš hálddašeapmi

    237,1

    0,9

    1,2

    ..

      Nannán-Norgga gálvojearru2

    3 758,6

    4,8

    0,0

    0,5

      Eksporta

    3 100,6

    5,9

    4,1

    3,0

      Das:

        Luondduolju ja luonddugássa

    1 972,9

    0,3

    3,1

    4,0

        Nannán-Norgga gálvvut ja bálvalusat

    947,0

    9,4

    5,6

    3,9

     Importa

    1 521,8

    9,3

    1,1

    1,5

     Bruttonationálabuvtta

    5 569,2

    3,3

    1,3

    1,2

     Das: Nannán-Norga

    3 569,3

    3,8

    1,0

    1,0

    Eará váldologut:

     

     

     

     

      Barggahus

     

    3,9

    0,8

    0,2

      Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

     

    3,2

    3,6

    3,7

      Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

     

    1,8

    1,8

    2,0

      Jahkebálkká lassáneapmi

     

    4,3

    5 ¼  

    ..

      Konsumhaddelassáneapmi (KPI)

     

    5,8

    5,4

    3,7

      KPI-JAE lassáneapmi

     

    3,9

    5,8

    3,8

     

     

     

    99

    75

    71

      Gássahaddi, USD juohke MMBTU

      (Jotkkolaš hattit)

     

    31,6

    17,0

    20,8

      Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst .3

     

    2,1

    3,9

    3,5

      Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa, jahkásaš rievdadus  pst. 4  

     

    1,2

    8,2

    0,9

    1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoalu logut, jotkkolaš hattit

    2 Earret vuorkárievdadus

    3 Rehkenastinteknihkalaš eaktu vuođđuduvvon miessemánu termiidnahattiide

    4 Positiivvalaš lohku almmuha heajos ruvdnoárvvu

    Gáldut: Statistihkalaš guovddáš, OECD, nationála gáldut, Norges Bank, NAV, Thomson Reuters ja Ruhtadandepartemeanta.

    Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnnu

     

    2021

    2022

    2023

    Sisaboađut oktiibuot

    1 502,7

    2 668,4

    2 503,7

    1    Sisaboađut petroleumdoaimmain

    312,2

    1 313,6

    1 042,5

          1.1    Vearut ja divadat

    91,8

    720,9

    660,1

          1.2    Eará petroleumsisaboađut

    220,4

    592,7

    382,4

    2    Sisaboađut earret petroleumsisaboađut

    1 190,5

    1 354,8

    1 461,2

          2.1    Nannán-Norgga vearut ja divadat

    1 099,5

    1 240,7

    1 334,9

          2.2    Eará sisaboađut

    91,0

    114,2

    126,4

    Golut oktiibuot

    1 584,2

    1 665,9

    1 789,3

    1    Golut petroleumdoaimmaide

    24,7

    28,4

    27,0

    2    Golut earret petroleumdoaimmaide

    1 559,4

    1 637,6

    1 762,3

    Stáhtabušeahta badjebáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii

    -81,5

    1 002,5

    714,4

    -  Netto ruhtaboahtu Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

    287,5

    1 285,2

    1 015,5

    = Oljomuddejuvvon badjebáza

    -369,0

    -282,7

    -301,1

    + Sirdin Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

    390,1

    309,9

    301,1

    =  Stáhtabušeahta badjebáza

    21,1

    27,1

    0,0

    +  Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

    -102,6

    975,3

    714,4

    +  Stáhta penšunfoandda reanto- ja vuoitoboađut1

    223,7

    279,3

    336,0

    = Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1

    142,2

    1 281,8

    1 050,4

    Memo:

     

     

     

    Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2

    10 907

    12 355

    12 413

    Stáhta penšunfoandda márkanárvu2

    11 199

    12 688

    12 731

    Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuolláibáza, mrd. Ruvnnu

    358,6

    339,4

    372,6

          Foandakapitála proseantan

    3,3

    2,7

    3,0

          Nannán-Norgga BNB-logut proseantan

    10,6

    9,5

    10,0

    Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuolláibáhcaga rievdan 
    oassin BNP-loguin (bušeahttaimpulsa)3

    -1,0

    -1,0

    0,4

         Doarjjan das:

     

     

     

              Nansen-prográmma

     

     

    0,3

              Lassi veahkki ovdáneaddji riikkaide, maidda soađi váikkuhusat earenoamážit leat čuohcan

     

     

    0,1

    Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst.

    -1,3

    1,1

    1,5

    Memo:

     

     

     

    Meroštallon veahkki ruhtadanpolitihkas Nannán-Norgga BNB stuorrumii (pst.)4

     

     

    		 0,3-0,4

    1 Kursavuoittut dahje –massimat eai leat mielde.

    2 Jagi álggus. SPO (SPU) dáfus lea supmi earálágan go Norges Banka (Norgga báŋkku) Jahkeraporttat. Tabealla supmis leat eretgesson čoggon, ii máksojuvvon, hálddašandivadat ja vealgegáibádusat, mat stáhtakássas leat foandda vuostá. 

    3 Rievdan oljomuddejuvvon mihtiduvvon oassin Nannán-Norgga BNP-logus (proseantaovttadahkan). Positiiva lohku muitala ahte bušeahtta doaibmá ekspansiivvalaččat. Indikáhtor ii váldde vuhtii ahte iešguđetge sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet iešguđet ládje váikkuhit ekonomiija aktivitehta.

    4 Vuođđuduvvon rehkenastimiidda makromodeallaiguin KVARTS (0,4 pst.) ja NORA (0,3 pst.), mas earret eará váldo vuhtii ahte iešguđetge goluin ja sisaboađuin leat iešguđetlágan váikkuhusat ekonomiija aktivitehtii. Meroštallamat leat vuođđuduvvon olles almmolaš hálddašeapmái, namalassii gielddahálddašeapmi ja stáhtahálddašeapmi. 2023 Nationálabušeahtas ledje vástevaš meroštallamat 0,1 pst. KVARTS modeallas ja 0,0 pst. NORA modeallas.

    Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddáš.

    Bajás