Ceavzilvuođa- ja nuppástuhttinossodat

Dálkkádat- ja birasdepartemeanta

Ossodaga ovddasvástádussii gullá ovddidit dálkkádat- ja biraspolitihka, ekonomalaš ovdáneapmi ja ruoná nuppástus. Ossodat ovddasvástida trohpalaš arvevuvddiid ja multilaterála bargguid.

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Ossodatčállingoddi

    Sekšuvdna ovddasvástida stáhtabušeahta, ekonomiijastivrejumi, doarjjahálddašeami, raporterendoaimmaid, rehketdoalu loahpaheami stáhtarehketdoalu oktavuođas ja doaibmaplánabargguid mat gusket Ceavzilvuođa- ja nuppástusossodaga bargosuorgái. Sekšuvdna lea mielde Birasdirektoráhta etáhtastivremis. Sekšuvdna veahkeha dan lassin jođihanáššiin ja koordinere ollu hálddahuslaš áššiid olles ossodaga ovddas.

  • Dálkkádat- ja vuovdedoaibmabidju

    Doaibmabiju váldomihttomearri lea oččodit ceavzilis vuovde- ja areálahálddašeami ovdáneaddji riikkain ja unnidit máilmmiviidosaš márkaniid deattu trohpalaš vuovdeareálaide. Doaibmabidju lea earret eará bilaterála ovttasbargu ollu stuorra arvevuovderiikkaiguin. Áŋgiruššan deattuha doaibmabiju strategalaš áŋgiruššansurggiid: ceavzilis areálageavahanpolitihkka vuovdeguovlluin, álgoálbmogiid ja báikegottiid, karbonamárkaniid ja máilmmiviidosaš insentiivastruktuvrraid, transpareanssa ja satelihtagovaid, vuovddehuhtekeahtes vuođđoávdnasiid- ja ruhtadanmárkaniid, vuovdekriminalitehta geahpedeami ja máilmmiviidosaš searvama.

  • Ruoná nuppástuhttima juogus

    Juhkosa barggu rámma lea ekonomalaš ovdáneami ja ruoná nuppástuhttima oktiigullevašvuohta. Juhkosis leat golbma váldosuorggi: energiijamolsun, ceavzilis ealáhusat ja ceavzilis ruhtadeapmi. Juogus hálddaša stáhta eaiggátvuođa Enovas ja das lea ovddasvástádus departemeantta ceavzilis ruhtadanbarggus ja vuoiggalaš nuppástuhttimiin, dás maiddái Rådet for rettferdig omstilling. Juhkosis leat viidáseappot barggut mat čatnasit ceavzilis ealáhusaide, CBAM:ii, energiija nuppástuhttimii, ja maiddái ovddasvástádus dálkkádatsearvevuođas ja Klimautvalget (Dálkkádatlávdegotti) 2050 čuovvoleamis. Juogus koordinere maiddái departemeantta vearro- ja divatbarggu ja das lea bajimus ovddasvástádus departemeantta servodatekonomiijalaš guorahallanbarggus.

  • Máhtto- ja globálasekšuvdna

    Sekšuvdna koordinere ja jođiha doaimmaid mat gusket máhtolašvuhtii, dutkamii ja alitohppui olles departemeantta ovddas. Dan lassin bargá sekšuvdna rasttideaddji, riikkaidgaskasaš birasovttasbargoprošeavttaiguin ja biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnnain, ceavzinmihtuid birasdimenšuvnnain, OECD ja ON birasprográmmain (UNEP).