Eanadoallopolitihkalaš ossodat

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta

Eanandoallopolitihkalaš ossodaga ulbmil lea hábmet ja láhčit dilálašvuođa guoddevaš biebmogálvvuid buvttadeapmái mii deavdá geavaheddjiid dárbbuid ja áimmahuššá eanadoalu máŋggabealat doaimmaid, mas birasseasti eanadoallu, kultureanadat, kulturmuittut ja biologalaš girjáivuohta leat guovddážis.

Deháleamos eavttut ossodaga bargui mearriduvvojit  Prop.1 S, Eanadoallošiehtadusa, Boazodoallošiehtadusa ja St.Dieđ. 9 (2011-2012) bokte ja Stuoradikki gieđahallamis. Dan lassin bohtet guovddáš eavttut ráđđehusas. Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea oktavuohta ollu ásahusaiguin ja etáhtaiguin eanadoallopolitihka čađaheamis.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea fágaovddasvástádus eanadoallošiehtadusas ja jahkásaš eanadoallošiehtadallamiin. Ossodaga ovddasvástádussii gullá maid eanadoallogálvvuid sisafievrredansuodjalusa čuovvoleapmi jna.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea fágaovddasvástádus boazodoallošiehtadusas ja jahkásaš boazodoallošiehtadallamiin gaskal Stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi. Ulbmil departemeantta politihkain dan suorggis lea ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu.

Eanadoallopolitihkalaš ossodagas lea ovddasvástádus muhtun osiin departemeantta riikkaidgaskasaš barggus. 

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Gávpepolitihkalaš sekšuvdna

    Sekšuvdna ovddasvástida departemeantta riikkaidgaskasaš doaimmaid, riikkaidgaskasaš šiehtadallamiid ja politihkalaš doaimmaid čadnon WTO, OECD, FAO, EO ja EFTA ovddidandoaimmaide ja EES-šiehtadussii.
    Sekšuvdna galgá maid hálddašit eanadoallogálvvuid sisafievrredansuodjalusa ja biebmogálvoindustriija rámmaeavttuid.

  • Eanandoallopolitihka sekšuvdna (EP)

    Sekšuvnna ovddasvástádussii gullá eanandoallošiehtadus ja juohke jagi šiehtadallamat stáhta, Noregs Bondelag ja Norsk Bonde- og Småbrukarlag gaskkas, ja čielggadeamit dan oktavuođas. Eanandoallošiehtadusa čuovvuleapmi ja čađaheapmi dahkkojuvvo ovttasbarggus Eanandoallodirektoráhtain. Sekšuvnna ovddasvástádussan leat maid bierggu, maniid, mielkki, gortni, ruotnasiid, ullu ja šattuid ja murjjiid doarjjaortnegat. Sekšuvdna bargá iešguđetlágan doarjjaortnegiiguin, ovdamearkka dihte buvttadandoarjagiiguin ja buorredili ortnegiiguin. Sekšuvnna ovddasvástádussan lea biebmogálvogearggusvuohta, šibitdoalu doaibmalobit, mielkeearreortnegat ja mielkki haddedássenortnet. Sekšuvnnas lea maid ovddasvástádus Eanandoallodirektoráhta stivremis.

  • Ealáhusovdánahttin- ja birasdoaibmabijuid sekšuvdna (EAB)

    Ealáhusovdánahttin- ja birasdoaibmabijuid sekšuvnnas lea ovddasvástádus ovdánahttit dálkkádat- ja biraspolitihka ja váikkuhangaskaomiid eanadoalus, ja ekologalaš biebmobuvttadeami. Sekšuvnna ovddasvástádussii gullá maid ovdánahttit fitnodagaid, nugo investerengaskaomiid ja ođđa ealáhusaid eanadoalu vuođul, earret eará báikkálaš borramušaid, mátkeealáhusa ja Inn på tunet/Šilljui. Sekšuvdna galgá maid fuolahit dásseárvvu, olles biebmogálvogollosa, davviriikalaš ovttasbarggu ja OECD, ja departemeantta stivrengulahallama Innovašuvdna Norggain ja Norsk Mat.

  • Boazodoalloealáhusa sekšuvdna

    Sekšuvdna ovddasvástida boazodoallošiehtadusa ja stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi gaskasaš boazodoallošiehtadallamiid, ovttas Eanadoallodirektoráhta Álttá ossodagain ja Sámedikkiin. Ulbmil departemeantta politihkain dan suorggis lea ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevaš boazodoalu. Sekšuvnna ovddasvástádussii gullet boazodoalloláhka, láhkaásahusat, ovttaskas áššit ja váiddaáššit. Boazodoallošiehtadusa doarjjaortnegat ja boazodoalu guoskevaš areála- ja resursagažaldagat gullet maid dán sekšuvnna bargosuorgái. Sekšuvdna bargá boraspiriid guoskevaš áššiiguin ja áidegažaldagaiguin. Maiddái davviriikkalaš boazodoalu guoskevaš áššit, nugo Norgga ja Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna, Norgga ja Suoma gaskasaš rádjaáidekommišuvdna ja ealáhusgažaldagat mat gusket Ruošša beallái. Sekšuvdna galgá ovddasvástidit Eanadoallodirektoráhta Álttá ossodaga.