Vuovde- ja resursapolitihkalaš ossodat

Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta

Ossodaga váldobargu lea veahkehit ovdánahttit bistevaš vuovde- ja resursapolitihka árvoháhkamii, birrasii ja guoddevaš ealáhusdoaimmaheapmái.

Dehálaš barggut leat ovdánahttit ođđaáigásaš ja nana eanasuodjaleami, hábmet politihka, strategiijaid ja váikkuhangaskaomiid mat dahket vejolažžan ovddidit ealáhusaid árvogollosiid vuovddi, meahci, bioenergiija jna., ja eanadoallolágaid siskkobealde. Máhttoovddideapmi ja dutkan leat dehálaš oasit dan oktavuođas. Ossodat galgá maid čuovvolit  Svalbard Globale frøhvelv, Statskog SF ja eanajuohkinrivttiid, lagaš ovttasbarggus Duopmostuoluhálddahusain.

Ossodaga  bargui gullet maid riikkaidgaskasaš áššit, earret eará vuovdepolitihkalaš áššit (ON vuovdeforum ja Forest Europe), genaresurssat (FAO, (Genehtalaš resurssaid kommišuvdna)) ja šaddobuvttadeapmi (UPOV).

Ossodagas lea viiddis ovttasbargu ollu eará ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin ossodaga fágasuorggi siskkobealde, ee. Det norske Skogselskap, Skogkurs ja Norgga biras- ja biodieđalaš universitehta (NMBU). 

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Areála, biras- ja guovllupolitihkkasekšuvdna (ABG)

    Sekšuvnnas lea ovddasvástádus koordineret Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta birasáŋgiruššama ja plánenbarggu, ja biologalaš šláddjivuođa. Sekšuvdna bargá boahtteáiggi biebmobuvttadeami dorvvolašvuođain, genaresurssaiguin nationálalaččat ja riikkaidgaskasaččat ja Svalbárdda Globála siepmanholvviin. Lassin lea sekšuvnnas ovddasvástádus kultureanadagas, kulturbirrasis ja kulturmuittuin, eanasuodjalanpolitihkas, ja areálapolitihkas. Sekšuvdna koordinere suorggi birasbarggu ja bargá servodatplánemiin. Dát sisttisdoallá kártapolitihka, geavaheami ja suodjaleami, suodjalanplánaid ja plánaáššiid (gieldaplánaid, fylkaplánaid, geaidnoplánaid, čázádatplánaid, váikkuhusčielggademiid), ja areáladuođaštemiid/resursabajilgovaid. Sekšuvdna bargá maiddái guovllupolitihkain, guovllu- ja gielddalaš eanandoallohálddašemiin ja hálddaša doarjagiid eaktodáhtolaš organisašuvnnaide. Fylkkamánniid čuovvuleapmi lea sekšuvnna ovddasvástádussuorgi.

  • Vuovdepolitihkalaš sekšuvdna

    Sekšuvdna galgá ovddasvástidit vuovdepolitihkalaš áššiid mat gusket vuovdedollui ja guoskevaš juridihkalaš ja ekonomalaš váikkuhangaskaomiid. Sekšuvnna ovddasvástádussii gullet maid vuovdedoalu birasdoaibmabijut, bioenergiija ja reidendoaimmat ja gávpemárkan. Vuovde- ja meahccevuđot ealáhusovddideapmi, muorravuđot innovašuvdnaprográmma, oahpahus ja bargiidháhkan. Sekšuvdna galgá maid vástidit Statskog SF ja Stáhta- ja giliidalmennehiid. Ja olgguldas hálddašeapmi, masa gullá fylkkamánniid čuovvolit sekšuvnna ovddasvástádussuorggis. Sekšuvdna galgá maid koordineret ossodaga riikkaidgaskasaš doaimmaid ja riikkaidgaskasaš vuovdepolitihka, omd. ON vuovdeforum ja Forest Europe.

  • Opmodat- ja ássanpolitihkalaš sekšuvdna

    Sekšuvnna ovddasvástádussii gullet politihkkahábmen, láhkabarggut ja juridihkalaš áššit mat gusket ee. čuovvovaš lágaide: Konsešuvdnaláhka vuođđoopmodaga háhkamis (Konsešuvdnaláhka), Eanaláhka, Árbevuoigatvuođaláhka, (earret proseassanjuolggadusat), Kránnjááideláhka, Láhka guođohangažaldagaid birra (guođohanláhka), Eanajuohkinláhka, Láhka mearridit ja rievdadit vuođđoopmodagaid oamastanvuoigatvuođaid jna. (Eanajuohkinláhka). Lihttoláigoláhka, Luondduvahátláhka, ja Luondduvahátbuhtadusláhka.