Fakta om Forsvaret 2004 samisk - Kap 1

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Bondevik II

Almmustahtti: Forsvarsdepartementet

Bagadusat ja gihppagat | Almmustahtton: 21.07.2004

Norgga sihkarvuoda- ja suodjaluspolitihkka

Suodjaluspolitihkka lea guovddáš oassi ráddehusa sihkarvuodapolitihkas, Suodjalus lea min deháleamos sihkarvuodapolitihkalaš gaskaoapmi.

	Sihkarvuodapolitihkalaš ulbmilat hehttet soadi ja dagahit stabilitehta ja ráfálaš ovdáneami, nu go hehttet terrora ja rahcat dan vuostá áimmahuššat norgga vuoigatvuodaid ja beroštumiid, ja suodjalit norgga doaibmafriddjavuoda politihkalaš ja militeara deaddaga vuostá áimmahuššat norgga suvernitehta suodjalit norgga eanan-, mearra- ja áibmoguovlluid rihkkumiid ja fallehemiid vuostá

	Suodjaluspolitihkalaš ulbmilat militeara lea gávdnamis ja lea oidnosis nákca gávdnat ja lonohallat riska-árvvoštallamiid ja árra várrehusaid nákca giedahallat dáhpáhusaid ja roasuid nákca suodjalit norgga eanan-, mearra- ja áibmoguovlluid militeara fallehemiid vuostá nákca militearalaccat doaibmat ovttas lihtolaccaiguin ja oassálastit riikkaidgaskasaš veahkastruktuvrraide ja operašuvnnaide suodjalusgullevaš ovttasbargu eará riikkaiguin ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid siskkobealde Suodjaluskonseapta Našuvnnalaš balánserejuvvon ja lášmmadis suodjalus Lihtolaš militearalaš ovttasdoaibman ja riikkaidgaskasaš suodjalusovttasbargu Ollislaš suodjalus ja eará siviila/militearalaš ovttasbargu Vearjogeatnegasvuohta Suodjalusa barggut Militeara lea gávdnamis vuoruhuvvon guovlluin Vákšut ja bearráigeahccat norgga berošteaddjeguovlluid Suvernitehtacuoccuhus ja váldedoaimmaheapmi Heahtedili giedahallan norgga guovlluin Suodjalit norgga guovlluid ja láhcit dili vai duste hástalusaid mat leat norgga sihkarvuodapolitihka vuostá ovttas lihtolaccaiguin Sihkkarastit dehálaš servodatfunkšuvnnaid Riikkaidgaskasaš áŋgiruššan Eará servodatávkkálaš geavaheapmi Suodjalusas

	Sihkarvuoda- ja suodjaluspolitihkalaš ovdáneapmi Odda sihkkarvuodapolitihkalaš birrasat, rádjerasttideaddji terrora ja teknologalaš ovdáneapmi gáibida earámállet militeara kapasitehtaid go ovdal. Dát eaktuda militeara nuppástuhttima maiddái Norggas.

Vai positiivvalaccat sáhttá váikkuhit kollektiivvalaš sihkarvuhtii, de ferte Suodjalus sihke sáhttit coavdit oddamállet bargguid ja oanehis áiggis sáhttit cegget kapasitehtaid mat heivehit iežaset riikkaidgaskasaš formašuvnnaide. Militearafápmu ovttas eará gaskaomiiguin lea dárbbašlaš sihkarvuodapolitihkalaš reaidun. Aktiivvalaš buktosat maiguin árrat hehtte vejolaš heahtediliid, ja vai hehtte ahte iešgudetge mállet sihkarvuodapolitihkalaš dilálašvuodat eai leat šat bearráigeahcu vuolde, lea dávjá buoremus strategiija.

Máŋgganašuvnnalaš ovttasbargu šaddá deháleabbun Suodjalussii. Vudolaš ja viiddis ásahuvvon ovttasbargu mas leat soames lagas lihtolaccat, nu gohcoduvvon strategalaš bealálaccat, sáhttet addit ollu liigeváikkuhusaid. Spesiáliserejuvvon kapasitehtaid ovdáneapmi (suorgekapasitehtat) boahtá leat dehálaš lihttui. Dalle lea vuosttažettiin sáhka alla spesiáliserejuvvon veahkakomponeanttaid birra mat sáhttet oassin lihtolaccaid veahkapáhkaide ja ollu iešgudetlágan operašuvnnaide addit veahki. Dáid komponeanttaid ovdáneapmi boahtá hui ollu das ahte iešguhtetge miellahttoriikkat huksejit dálá kapasitehtaid ja gelbbolašvuoda gokko sii dálkkádatlaš, topográfalaš dahje erenoamáš našuvnnalaš sivaid dihte hálddašit dihto kapasihtehtasurggiid erenoamáš bures. Eanet calmmustahttit dakkár spesiáliserejuvvon kapasihtehtaide mielddisbuktá rollaspesiáliserema ja bargojuogu NATO siste.