Buorit olbmot!

Álggus háliidan giitit, go lean bovdejuvvon dán konferensii. Munnje lea erenoamáš hávski fas dinguin oaidnalit. Jagi dás ovdal fitnen dáppe ovtta iežan vuosttaš mátkkiin aiddonammaduvvon stáhtačállin muitaleame ovttasbargoráđđehusa sámepolitihka birra.

Dan rájes lea ollu dáhpáhuvvan sámepolitihkalaš duovdagis. Earret eará lea Ovttasbargoráđđehus bidjan ovdan St.dieđáhusa nr. 33 (2001-2002) Lassedieđáhusa St.dieđáhussii nr. 55 (2000-2001) Sámepolitihka birra. Ráđđehus lea maiddái bidjan ovdan St.dieđáhusa nr. 34 alit sámi oahpu ja dutkama birra, lassin jahkásaš stuorradiggedieđáhussii Sámedikki doaimma birra.

Ráđđehusa politihkka sámi mánáid ja nuoraid hárrái

Háliidan dál dadjat juoidá ráđđehusa politihka birra sámi nuoraid hárrái. Dát leage otná konfereanssa fáddá. Vuos namuhan stuorradiggedieđáhusa mánáid ja nuoraid bajásšaddandili ja birgenlági birra Norggas, man ovttasbargoráđđehus bijai ovdan geassemánu 28. dán jagi. Stuorradiggedieđáhus lea vuosttaš čohkkejuvvon dieđáhus mánáid- ja nuoraid politihka birra, mii lea biddjojuvvon ovdan Norggas. Dieđáhusas leat viiddis doaibmabijut, mat galggaše buoridit mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasa. Mii vuordit ahte Stuorradiggi gieđahallá dieđáhusa giđđasešuvnnas 2003.

Dieđáhusas čállojuvvo, ahte mánát ja nuorat geain lea sámi duogáš, dovdet iešguđet dásis gullevašvuođa sámi servodahkii. Dán molsašuvvama leat máŋggalágan buvttadahkkit mielde mearrideame. Váhnemiid ja fulkkiid bajásgeassin lea guovdil, ja maiddái báikkálaš servodaga árvvut leat mávssolaččat. Olbmot ohcet iežaset identitehta erenoamážit nuorravuođaáiggis, earret eará dainna lágiin ahte luvvejit iežaset váhnemiin ja ovttastallet eambbo iežaset ahkahaččaiguin. Dán dilis leat eatnat sámepolitihkas berošteaddji nuorat, nuorat geat leat bajásšaddan ”dáččan”, muhto geat dál leat ohcamin ruohttasiiddiset. Sámi identitehtas lea iešguđetlágan sisdoallu iešguđet sámi nuoraidjoavkkuide.

Ain gávdno diehtemeahttunvuohta, negatiiva miellaguottut ja fuollameahttunvuohta sámiid hárrái. Sámi mánát ja nuorat válljejit iešguđetlágan strategiijaiguin ovddaldastit boares ovdagáttuid ja diehtemeahttunvuođa. Muhtumat eai čájet sámi gullevašvuođaset nu rahpasit amaset unohisvuođaid deaividit, nuppit fas válljejit roahkkadit dáistalit dáid vuostá. Eatnat sámi mánát ja nuorat leat dán áigái soga hárrái máŋggakultuvrragat. Eatnagat eai sáhte eaige hálit lohkkojuvvot dušše sápmelažžan dahje dušše dáččan. Eatnasat dadjet: «Mii leat sámit, muhto mii leat maiddái dáččat.»

Suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus váfistit sámi mánáide ja nuoraide bajásšaddama, mii nanne sin identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii. Go sámi giella ja kultuvra ii leat nu oinnolaš ja olámuttus bearašeallimis, bajásšaddaninstitušuvnnain, lagasbirrasis, suohkaniid fálaldagain ja medias, de lea váttis gárgedit sámi identitehta ja gullevašvuođa. Stuoraservodaga kultuvrralaš váikkuhusa ferte geažos bajásšaddanáiggi ovddaldastit sámi kultuvrralaš sisdoaluin.

Sámi mánáid- ja nuoraidpolitihka ulbmilin lea ráhkadit bajásšaddanbirrasiid, gos sámi ja dáčča kultuvrras lea nu ovttalágan stáhtus go vejolaš ja vásihuvvojit nu ovttaárvosažžan go vejolaš. Maiddái lea deaŧalaš, ahte sámi birrasat ieža vásihit ahte nagodit váikkuhit ja hábmet iežaset árgabeaivvi.

Miellaguottut

Mii leat dál dakkár guovllus riikkas, gos gažaldat čearddalaš identitehtas lea garrasit digaštallojuvvon. Sámi giela ja kultuvrra čalmmusteapmi lea muhtun báikkálaš servodagain dagahan vuostálasvuođaid olbmuid gaskii. Muhtumat atnet sámi giela ja kultuvrra áittan, ja dovdet ahte sápmelašvuohta ovddiduvvo dáččavuođa ovdii. Dán lea ovdamearkka dihte Totalteatret čájehan rámiduvvon teáhterbihtás ”Siste kveld med mamma” (”Maŋemus eahket etniin”). Dákkár digaštallamiid ákkastallan vuođđuduvvá muhtumin váilevaš dieđuide ja boasttudulkojumiide. Danne atná ráđđehus deaŧalaš bargun vuosttaldit negatiiva miellaguottuid ja gierdameahttunvuođa sámiid vuostá dainna lágiin, ahte diehtu sámi dilálašvuođaid birra lasihuvvo sihke hálddahusas ja álbmogis. Deaŧalaš lea maiddái bures diehtit, mii lea sivvan iešguđetlágan miellaguottuide sámiid ja sámi dilálašvuođaid vuostá. Statskonsult lea ovttasbarggus Sámedikkiin ja ráđđehusain čađahan kvalitatiiva guorahallama gávnnahan dihte miellaguottuid sámi gažaldagaide ja mii fidne sámiid čálihuvvat sámi jienastuslohkui. Fáttát mat čuvgejuvvojedje guorahallamis, ledje earret eará diehtu, miellaguottut ja ovdagáttut sápmelašvuhtii, sámi jienastuslohkui ja Sámediggái, almmolaš institušuvnnaid ja orgánaid miellaguottut sápmelašvuhtii, mii fidne olbmuid čálihuvvat sámi jienastuslohkui, informašuvdnadárbu sámi jienastuslogu ja Sámedikki birra, čálihuvvama vejolaš eastagat ja birrasa reakšuvnnat sidjiide geat leat čálihuvvan. Ráđđehus háliida maiddái kártet dálá dieđuid ja dutkama negatiiva miellaguottuid sivaid birra sámiide ja sápmelašvuhtii, ja movt dáid sáhttá vuosttaldit.

Mii guoská ráđđehusa árvovuđđosii, de lea dat áibbas čielggas. Mii áigut válgat kultur- ja diehtopolitihka, mii dahká juohkehačča oadjebassan iežas ja eará olbmuid persovnnalaš ja kultuvrralaš identitehta hárrái. Dát máksá, ahte jus don leat sápmelaš, kvena dahje dáčča, de galgá duinna meannuduvvot árvvusatnimiin.

Riddu Riđđu

Háliidan maiddái geavahit liibba rámidit dan, mii lea dáhpáhuvvan sámepolitihkalaš duovdagis, ja masa eai leat guovddášeiseválddit njuolga dahkan álgaga. Mii leat dadjan iežamet sámepolitihkalaš vuđđosis ja Sem-julggaštusas, ahte servodat galgá huksejuvvot vuolil bajásguvlui. Danne háliidan guovdilastit dan, maid earát dahket sámepolitihkas, inge dušše guovddášeiseválddiid barggu.

Stuorradiggedieđáhusas nr. 34 (2001-2002) mii dadjat, ahte ráđđehusa oppalaš ulbmilin lea viiddit eaktodáhtolaš suorggi luomusvuođa, ja mii áigut danne buoridit gulahallama ja ovttasbarggu buot sámepolitihka oassádalliiguin. Danne lea deaŧalaš, ahte stáhtalaš orgánat eai dárbbašmeahttumit gáržžit sámi ovttaskasolbmuid ja joavkkuid doaibmanvejolašvuođaid ja álgagiid. Dán dáfus lea Riddu Riđu áŋggirdeddjiid bargu ovdamearka, man earátge sáhtáše čuovvolit. Mun lean ieš oktii leamaš doppe, ja munnje lei dat stuora illun. Sávan ja jáhkán barggu mii dahkkojuvvo, maiddái leat ávkin, ii dušše buohkaide geat ásset Gáivuonas ja muđui Davvi-Romssas, muhto olles sámi birrasii. Go šaddá smiehtadit iežas ja earáid identitehta, de sáhttá olmmoš šaddat oadjebassan iežas, iežas ovddešáiggi ja maiddái ránjá identitehta ja ovddešáiggi hárrái.

Bargu maid Riddu Riđđu ja Ája dahket, ferte gehččojuvvot guovllu- ja regiovdnaperspektiivvas. Jus guovllut galget geasuhit olbmuid, de ii leat doarvái dušše fállat bargosajiid. Dálá servodagas háliidit olbmot ássat báikkis, gos sáhttet kultuvrra vásihit. Dát máksá, ahte Ádjaga ja Riddu Riđu bargu buktá doaimmaid, mat dahket eambbo geasuheaddjin ássat Gáivuonas.

Ája

Go juo lean Gáivuonas, de dáidá fas jerrojuvvot mus Ája sámi guovddáža huksema birra. Mun dieđán, ahte dii lehpet guhká rahčan ollásit fidnet dán guovddáža viiddideami ruhtaduvvot. Dovddastan ahte dálá ruhtadanortnegiin soaitá ádjánit guhká hukset daid sámi guovddážiid, mat orrot dárbbašuvvome. Hoahpuhan dihte investeremiid berre leat vejolaš ruhtadit huksema osohahkii priváhta loanain, ja ahte dát máksojuvvojit earret eará dainna lágiin, ahte láigoboahtopotensiálas ávkkástallojuvvo. Mii leat maiddái dadjan, ahte jus sámi guovddážat dahje máŋggaatnoviesut arvvosmahttet báikkálaš guovlluid ovdáneapmái ja barggolašvuhtii, de sáhttá stuorát báikkálaš ja guovlluguovdasaš oasseruhtadeapmi leat áigeguovdil, vrd. fylkkasuohkana nannejuvvon rollain báikkálaš gárgedanoassádallin. Dát máksá, ahte dáinna doarjjaortnegiid nuppástuhttimiin man mii leat čađaheame regionálapolitihkalaš gaskaomiid dáfus, de lea fylkkasuohkan deaŧalaččamus oassádalli doarjagiid hárrái ealáhusdoibmii, ja das leat dasto jagis 2003 stuorát vejolašvuođat juolludit ruđaid dakkár projeavttaide go Ája. Mun luohtán, ahte Romssa fylkkasuohkan dahká dárbbašlaš vuoruhemiid, go Gieldadepartemeantta regionálapolitihkalaš gaskaoamit 2003 várás galget juhkkojuvvot, ja erenoamážit Ája-huksema ruhtadeami hárrái.

Sámi čálamearkačoahkki ja IT

Dál válddán ovdan eará politihkkaduovdaga. IT ja elektrovnnalaš teaksta lea deaŧalaš arena sámi nuoraide. Dát siskkilda mediaid nugo SMS-dieđáhusaid. Davvisámegielas leat čálamearkkat, mat eai gávdno dárogiel alfabehtas. Dát dahká váttisvuođaid sámegiela geavaheapmái, sihke teakstameannudeamis, almmolaš registariin, interneahtas, e-poasttas ja teakstadieđáhusain. Jus galgá sáhttit váfistit sámi giela boahtteáiggi, de ferte sámegiela sáhttit atnit nu eatnat arenain go vejolaš, erenoamážit elektrovnnalaš arenain. Danne lea Gielda- ja guovlodepartemeanta dál bargame čuovvolit raportta ”Sámi čálamearkačoahkki ja IT”. Raporttas nannejuvvo, ahte leat buorit vejolašvuođat čoavdit sámi čálamearkačoahki ja IT čuolmmaid áiggi vuollái riikkaidgaskasaš, standárdiserejuvvon Unicode nammasaš čálamearkačoahkkevuogádaga veagas. Dán standárddas leat iešguđetlágan sámi čálamearkkat meroštallojuvvon. Dattetge leat ain muhtun váttisvuođat. Váldočuolbman lea boares registariid ja boares prográmmagálvvuid molsun. Vejolašvuođaid láhčin sámi čálamearkkaide lea danne juoga, mii ferte áiggi vuollái dahkkojuvvot. Nubbi eará hástalus leat čálamearkačoahkit eaŋkilet elektrovnnalaš biergasiidda, nugo ovdamearkka dihte mátketelefovdnii ja teakstadieđáhusaide. Dás ii sáhte geavahit Unicode-čovdosa: Sámi čálamearkačoahki čoavddus mii lea ráhkaduvvon teakstameannudanprográmmaide ii sáhte geavahuvvot sámi čálamearkkaid čállit teakstadieđáhusaide. Almmatge bargojuvvo dál čoavdit maiddái dán oasi. Máŋga oassádalli leat dáinna bargame, sihke Sámediggi, Norgga Standárdiserenlihttu ja Gielda- ja guovlodepartemeanta.

Ášši váldojuvvui maiddái ovdan sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis skábmamánu 13. Dát lea gažaldat, mii doaivvu mielde čovdojuvvo. Dás lea áiggis gažaldat. Almmolaš eiseválddit sáhttet bealisteaset ávžžuhit dihtorindustriija láhčit vejolašvuođaid sámi čálamearkačohkiide. Mii ávžžuhit maiddái almmolaš etáhtaid ovttastahttit sámegiela čovdosiid prográmmagálvvuide, go dáid ođastit ja molsot.

Eará sámi áššit

Lean juo namuhan lassedieđáhusa sámepolitihka birra, man bijaimet ovdan miessemánus. Stuorradiggi lea dál gieđahallame sihke lassedieđáhusa ja stuorradiggedieđáhusa sámepolitihka birra, man Stoltenberg-ráđđehus bijai ovdan. Mii vuordit danne dán gieđahallama, sihke suohkandoaibmagottis ja Stuorradikki dievasčoahkkimis. Mii eat leat ožžon makkárge árvalusa suohkandoaibmagottis, nu ahte in sáhte maidege dadjat dál, movt dieđáhusat leat vuostáváldojuvvon.

Ráđđehus lea maiddái bidjan ovdan dieđáhusa alit sámi oahpu ja dutkama birra. Oahppu ja dutkan adnojuvvo vuođusin ráđđehusa politihkkii sámi veahkadaga hárrái. Dieđáhusas dáhttu ráđđehus nannet sámi oahpu ja dutkama, lasihit sámi studeanttaid bestema ja addit lasi dieđu sámi servodatdilálašvuođaid ja sámi kultuvrra birra oassin ollislaš gelbbolašvuođahuksemis. Erenoamážit deattuhuvvo sámi giela seailluheapmi ja nannen vuođđoovdehussan iešipmárdussii, identitehtii ja gullevašvuhtii iežas servodahkii.

Erenoamážit lea deattuhuvvon nannet fágabirrasiid Sámi allaskuvllas Guovdageainnus ja Romssa universiteahtas. Dát čuovvu Sem-julggaštusa, mas čielgasit lea daddjojuvvon, ahte ráđđehus áigu doarjut sámi kultuvrra dán guovtti institušuvnna dutkanbirrasiid nannema bokte.

Mun lean duhtavaš, go Stuorradiggi lea dorjon ráđđehusa barggu ovddosguvlui alit sámi oahpuin ja dutkamiin.

Mun lean erenoamáš duhtavaš, go doaibmagotti eanetlohku ollása man deaŧalaš lea gárgedit sámi giela dieđagiellan. Giella nuppástuvvá ja gárgeduvvá beaivválaš ja buotbeallásaš geavaheami bokte, ja eanetlohku dadjá ahte galget maiddái láhččojuvvot vejolašvuođat dasa, ahte giella oažžu lunddolaš saji ja anu alit oahpus ja dutkamis.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Háliidan maiddái dadjat veaháš Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu birra. Davviriikkaid ”sámeministarat” ja sámediggepresideanttat mearridedje oktasaščoahkkimis skábmamánu 7. 2001 nammadit áššedovdijoavkku, mas leat ovddasteaddjit Suomas, Ruoŧas ja Norggas, mii galgá ráhkadit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa raportta «Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbu ja vuođus» vuođul.

Áššedovdijoavku galgá dárkileappot geahččat dihto fáttáid ja áššeduovdagiid, mat berrejit ja sáhttet ásahallojuvvot konvenšuvnnas. Fáttát maid áššedovdijoavkku mandáhta mielde sáhttá leat áigeguovdil árvvoštallat, leat sámiid stáhtus, sápmelašdoahpaga meroštallan, iešmearrrideapmi, stáhtaid ja sámedikkiid ovttasbargu, giella, kultuvra, oahppu, biras, kulturmuitosuodjalus, dearvvašvuohta, dutkan, doaibmabidjoovttasbargu mánáid ja nuoraid váste ja sámi ealáhusat. Konvenšuvdnateaksttaevttohusa sisdoallu galgá ráhkaduvvot riikkaidgaskasaš neavvuid vuođul, mat čatnet guoskevaš riikkaid, ja vieruiduvvamiid vuođul.

Joavkku jođiha alimusrievttijustitiarius Carsten Smith ja čállin lea professor Kirsti Strøm Bull. Goappašagat leaba máŋggaid jagiid bargan sámi riektedilálašvuođaiguin.

Romssa fylkkasuohkan

Loahpas háliidan dadjat moadde sáni Romssa fylkkasuohkana birra. Diibmá go ledjen dáppe, de rámpojin fylkkasuohkana, earret eará go lea sápmelašvuođa ja maiddái kvena prespektiivva váldán mielde fylkkaplánii. Háliidan eambbo rámpot dán jagi, dán háve go fylkkasuohkanis lea ovttasbargošiehtadus Sámedikkiin. Mii leat stuorradiggedieđáhusasteamet cealkán, ahte jus geatnegasvuođaid sámi álbmogii galgá sáhttit áimmahuššat, de lea deaŧalaš ahte sámi perspektiivva áimmahuššet maiddái suohkaniid ja fylkkasuohkaniid dásis. Almmatge ii leat vejolaš iige sávahahtti, ahte sámi beroštusaid báikkálaš ja guovlluguovdasaš dásis dušše fal galgá áimmahuššat Sámedikki váikkuheami geažil. Ráđđehussii lea deaŧalaš prinsihppan, ahte báikkálaš iešstivrejupmi galgá nannejuvvot, ja ahte mearrádusat galget dahkkojuvvot nu lahka sin, geaidda mearrádusat gusket go vejolaš. Danne háliida ráđđehus, ahte suohkanat ja fylkkasuohkanat iežaset álgaga vuođul váldet vuhtii sámi beroštusaid ja vuoigatvuođaid daid politihkalaš vuoruhemiin, maid dahket. Dan olis go ráđđehus nanne guovlluguovdasaš dási rolla gárgedanoassádallin, de galget dilálašvuođat buorebut láhččojuvvot nu, ahte fylkkasuohkanat ieža sáhttet guoddit stuorát ovddasvástádusa ja dahkat álgagiid doaibmabijuide maid háliidit vuoruhit. Lea sávahahtti, ahte fylkkasuohkanat váldet Sámedikki mielde guovlluguovdasaš searvevuhtii oassin guovlluguovdasaš gárgedanoassádalli rolla gárgedeamis, ja ahte lea sámi perspektiiva ruđaid atnimis.

Dán vuođul leat mii hui duhtavaččat, go fylkkasuohkan ja Sámediggi leat álggahan ovttasbarggu. Fylkkadiggi galgá farga gieđahallat ášši, ja mun ávžžuhan fylkkadikki dohkkehit šiehtadusa. Dát ovttasbargu lea ovdamearka, man eará fylkkat maid berreše čuovvolit.

Oktiigeassu

Sámi kultuvrra ja giela seailluhan-, gárgedan- ja gaskkustanbargu dáhpáhuvvá máŋgga arenas, main leat iešguđetlágan oassádallit. Mun lean dán sáhkavuorus dadjan juoidá ráđđehusa sámepolitihka birra, ja maiddái čujuhan eará oassádalliide nugo Sámediggái, Romssa fylkkasuohkanii ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaide jna. Dát muitala veaháš, movt bargu sámi áššiiguin doaibmá geavadis. Mielde leat máŋga oassádalli, iige ráđđehus, dahje Gielda- ja guovlodepartemeanta, sáhte visot stivret, dahje visot čoavdit ija badjel. Dasa lassin lea deaŧalaš, ahte iešguđetlágan oassádallit dahket iežaset álgagiid ja guddet ovddasvástádusa. Dát máksá, ahte dii geat sáles čohkkábehtet, lehpet unnimustá seamma deaŧalaččat go mun, gii ovddastan ráđđehusa, sámi giela ja kultuvrra gárgedanbarggus ovddosguvlui. Mun doaivvun ahte mii dál ovttas galgat dahkat barggu ovddosguvlui, mainna mii buohkat sáhttit leat rámis, ja giittánge fuopmášumis.