Ságastallan Sámi Instutuhta 30-jagi ávvudeamis

Ráhkis ávvudeaddjit ja oasseváldit.

Munnje lea stuora illun odne ovddastit Ráđđehusa dáppe Sámi Instituhta 30-jagi ávvudoaluin.

Diehtu ja máhttu lea sihke kultuvrralaš og politihkalaš ovdáneami vuođđun ja eaktun.

Dan rájes go Sámi Instituhtta álggahii iežas doaimma 1974:s, lea dat leamaš dehálaš guovddážin gos sámi dutkan lea ovdánahtton sámi eavttuid mielde. Dutkan ja dutkanbohtosat leat ollu dan dieđu vuođđun, mii mis odne lea sámi giela ja servodaga ovdáneami birra.

Sámi Instituhta historjá-dutkama olis lea sámi álbmot ožžon eanet dieđu iežas vássan áiggiid birra ja daid proseassaid birra mat leat hábmen otná sámi servodaga. Dás čujuhan erenoamážit Instituhta bargui sámi teakstabáŋkkuin, man ulbmilin lea seailluhit boares sámi teavsttaid, teavsttaid mat sisttisdollet árbevirolaš máhtu ja main lea alla árvu boahttevaš buolvvaide. Sámi árbevirolaš máhttu lea dehálaš gelbbolašvuohta ja supplementa árbevirolaš akademalaš dutkamii, ja lea vuođđomáhttu boahttevaš ovdáneami ja innovašuvnna oktavuođas. Dutkamii lea dehálaš duođaštit (dokumenteret) ja atnui váldit dán erenoamáš máhtu, mii lea čohkkejuvvon álgoálbmogiid ja sámiid oktasaš muitui, ja mii lea buolvvas bulvii sirdojuvvon. Sámegiella ja sámi árbevirolaš máhtut gullet čavga oktii ja dain lea lagasvuohta lundui.

Dutkan dálá politihka ja servodatovdáneami hárrái lea dehálaš vuođđun Ráđđehusa bargui, ja navddán dat lea dehálaš maiddái Sámedikkiid sámepolitihkalaš ovdáneami dáfus. Dás čujuhan erenoamážit riektedutkamii ja dutkamii sámi guovlluid kulturbirrasa hálddašeami ja luondduriggodagaid hárrái.

Sámi Instituhtta lea boarráseamos davviriikkalaš sámi ásahussan leamaš mielde hukseme Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámiid oktasaš ipmárdusa sámivuođas. Ahte dán golmma riikka dutkit leat sáhttán ovttasbargat ja čoahkkanit oktasaš ásahussii, lea leamaš mielde hukseme oktasaš ipmárdusvuođu, man ala viidáset davviriikkalaš ovttasbargu lea sáhttán huksejuvvot.

Dalá áiggi moatti sámi ásahusa gaskkas lei Sámi Instituhtta álggos iešguđet guovlluid sápmelaččaid oktasaš gávnnadanbáikin. Instituhta ja álbmoga lagas oktavuohta dagai ahte olbmuide ii lean váttis veahki ja rávvagiid bivdit Instituhtas. Oallugat leat finadan Instituhtas ja ožžon veahki deavdilit selvána, ja ožžon rávvagiid láhkaáššiin jna. Dađi mielde go sámi servodat lea ovdánan servodahkan mas leat oallut spesiáliserejuvvon ásahusat, lea Sámi Instituhtta fas ovdánan čielga dutkanásahussan.

Instituhttii šaddá ođđa hástalussan ođđajagemánu 1. beaivvi 2005 rájes leat iešheanalis sámi ásahussan ovttasbarggus Sámi allaskuvllain. Buotsámi, davviriikkalaš ja álgoálbmotdimenšuvnnat šaddet leat Sámi Instituhta viideset ovdáneami vuođđun. Nu berre ge leat. Mu mielas lea dehálaš ahte mis leat nanu sámi dutkan- ja oahppoásahusat, mat atnet álgoálbmotperspektiivva iežaset barggu vuođđun.

Lea veahá ártet ahte Sámi Instituhta 30-jagi ávvudoalut leat Kárášjogas, go Instituhtta gearddi lea ásahuvvon Guovdageidnui. Dat čájeha ahte plánejuvvon dieđavissui lea divdna dárbu.

Ráđđehus vuoruha ođđa dieđaviesu huksema Guovdageidnui. Ulbmilin viesuin lea čohkket sámegielat doaimmaid ja sámi dieđalaš doaimmaid stuorát birrasii. Go diekkár birrasiid čohkke ovtta dáhki vuollái, de ožžot buot ásahusat buoret ovttasbargovejolašvuođaid. Oktiičohkken maiddái nanne ja viidáseappot ovddida dan buori ovdáneami mii lea sámi dieđa- ja dutkanoktavuođain.

Ráđđehusa mihttomearrin lea ahte sámegiella galgá leat oidnosis ja geavahuvvot eanet, maiddái sámi dutkamis. Danne lea Gielda- ja guovlodepartemeanta dan nammii juolludan

1 miljvnna kruvnno liigedoarjaga Norgga dutkanráđi sámi prográmmii dán jagi, nannen dihte sámegiela originálagiellan (vuođđogiellan) sámi dutkamis. Eavttuide máhccat maŋŋel, muhto ulbmilin lea dutkamis čalmmustahttit árbevirolaš máhtuid, Stuoradikki eavttuid mielde mat biddjojuvvoje gieđahaladettiin Stuoradiggedieđáhusa nr 34 (2001-2002) Sámi alit oahpu ja dutkama birra.

Loahpas sávan Sámi Instituhttii lihku ávvudoaluiguin ja boahttevaš hástalusaiguin.