Boazoealáhusa riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáš - rahpan cakcamánu 2. b.2005

Eahcálaš lágideaddjit, guossit ja čoakkán!

Lean ilolaš go beasan norgga ráđđehusa bealis rahpat ođđa boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža, man doaibmanbáiki lea Guovdageainnus. Dát guovddáš viidudahttá min ovttasbargu sihke Arktalaš Ráđis ja Barentsovttasbarggus.

Ráđđehusa mielas lea mávssolaš ahte boazoálbmogiin ja sin organisašuvnnain lea lagas oktavuohta guovddážiin. Danne mii leatge deattuhan guovddáža ásahit ja jođihit ovttasráđiid Máilmmi boazoálbmogiid servviin. Mii maiddái leat hálidan joatkit ja nannet boazodolliid ovttasbarggu riikkarájiid rastá.

Boazodoalu organisašuvnnat sihke Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas čohkkájit stivrras, ja dainna lágiin leat bovdejuvvon váldit oasi guovddáža ovddideamis ja jođiheamis.

Guovddáža ásaheapmi lea Norgga doarjjan joatkit ja nannet boazodolliid ovttasbarggu riikka rájiid rastá. Dán ovttasbarggu álggahedje ealáhusa iežas áirasat juo 15 jagi dás ovdal. Ovttasbarggus leat mielde 20 iešguđet čearddalaš álbmoga, geat barget bohccuiguin viiddis geográfalaš guovlluin golmma máilmmioasis. Das leat mielde oktiibuot 9 stáhta Kiinnas ja Mongolias nuortan gitta Aláskai ja Kanadai oarjin.

Guovddáš galgá leat váldobáiki gaskkustit ja lonohallat dieđuid, vásáhusaid ja máhtolašvuođa máilmmi boazoálbmogiid gaskka, - ja boazoálbmogiid ja birasmáilmmi gaskka. Guovddáža stuora hástalus lea olahit ealáhusa boazobargiid ja dutkan- ja fágabirrasiid, ovttasbargoorganisašuvnnaid ja almmolaš eiseválddiid miehtá dán gáfat viiddis geográfalaš guovllu.

Eahpikeahttá lea IT-teknologiija dehálaš gaskaoapmi ja reaidu guovddáža gulahallamis ja ovttasdoaibmamis boazodolliid ja ovttasbargiid gaskka miehtá subarktalaš guovllu ja arktalaš guovllu eatnanjorbadasa davvioasis.

Mun lean ilus go mu searvan odne duođašta ahte guovddáš juo álggidettiin lea gávdnan alccesis gulahallanreaiddu. Lea hávski videosáddagiin interneahtas oassálastit ja rahpat guovddáža Guovdageainnus, dan seammas go ieš lean 200 miilla eret.

Lea erenoamáš somá oaidnit ahte guovddáš mii ovddasta árbevirolaš ealáhusa, doaimmalaččat geavaha guhkásovdánahttojuvvon teknologiija. Ođđa teknologiija ii leat amas ealáhussii, dál han adnojit giikar, muohtaskohter ja bievlavuodjin, mat leat sajáiduvvan ealáhussii.

Nu movt diehtit, de lea boazodoallu, mii lea sirkumpolára ealáhus, marginála arktalaš guovlluin, háhkan sierralágan árbevirolaš máhtolašvuođa ja heiveheami. Boazodoallit leat áiggiid čada vásáhusain oahpa váldán ja huksen mávssolaš máhtolašvuođa, man mielde ealáhusa doaibmavuogit leat vuogáiduvvan luonddu, dálkkádagaid ja birrasa mielde, elliid ja elliidsuodjaleami mielde, ja luondduriggodagaid geavaheami ja hálddašeami mielde. Almmá dán sierralágan árbevirolaš máhtolašvuođa atnima haga livččii váttis, jus juo ii veadjemeahttun, boazoálbmogiidda lihkostuvvat ealáhusain, eandalii go diehtit ahte ealáhus galgá birget luondduriikka eavttuid vuođul.

Árbevirolaš máhttu lea hárve čálalaš hámis, muhto oahpahuvvo njálmmálaččat buolvvas bulvii. Guovddážis lea dehálaš doaibman duođaštit iešguđet guovlluid árbevirolaš máhtu. Seamma dehálaš lea árbevirolaš máhtu lávdadit ja addit diehtevassii álgoálbmogiid gaskka. Erenoamáš dettolaš lea ahte máhtolašvuohta buorrindohkkehuvvo ja adnojuvvo oahpahusásahusain, dutkamis ja ábaida almmolaš hálddašeamis. Mihttomearrin galgá leat ahte boahtte buolvvat atnet mávssolažžan álgoálbmogiid árbevirolaš máhtolašvuođa ja atnet dan gelbbolašvuohtan geavaheamis ja hálddašeamis luonddu, dálkkádagaid ja birrasa. Mihttomearrin galgá máiddái leat buorebut ja rievttabut máhttit álgoálbmotealáhusaid hálddašit, nu maid daid guovlluid gos álgoálbmogat orrot.

Dáiguin sániiguin mun raban boazodoalu riikkaidgaskasaš fága- ja gaskkustanguovddáža. Mun sávan guovddáža stivrii, boazoálbmogiidda ja sin organisašuvnnaide ja eará ovttasbargoguimmiide lihku bargguin ovddasguvlui.