Kultuvrralaš skuvlalávka nannejuvvo

Dat lea dárbu buoridit ovttasbarggu skuvla- ja kultursuorggi gaskka, loktet kulturfálaldagaid kvalitehta mat ohppiide fállojuvvojit, ja ovdánahttit buot   dáiddasurggiid guoskevaš ortnegiid, ja dan geažil ožžot Riikakonsearttat ođđa ja viiddiduvvon mandáhta, ođđa nama ja ođđa doaimmaid go galget doaibmat KS  nationála ovttadahkan.  

- Dáidagat addet olbmuide erenoamáš vásáhusaid, Kultuvrralaš skuvlalávka galgá buot ohppiide addit ámmátlaš dáidda- ja kulturfálaldagaid. Máŋga raportta čájehit ahte kvalitehta leamaš nuo ja ná, ja ahte lea dárbu buoridit ovttasbarggu skuvla- ja kultursuorggi gaskka. Rievdadeamit galget buoridit fálaldagaid kvalitehta, iešguđet dáiddašlájaid ja uhcidit dáiddáriid ja artisttaid guoskevaš byrokratiija, cealká kulturministtar Thorhild Widvey.  

Earret dan ahte máŋga raportta duođaštit ahte olu guovlluin leat stuora erohusat kvalitehtas ja fálaldagain, de mielddisbuktet KS guoskevaš ruhtadan- ja raporterenvuogádagat dálá organiserema mielde dárbbašmeahttun byrokratiija.  KS ii leat maid nagodan buoridit gulahallama ja ovttasdoaibmama skuvlasuorggi ja  kultursuorggi gaskka, nationála, guovlulaš ja báikkálaš dásis.

- Dat lea hirbmat dehálaš ahte oahppit besset oahppat Iešguhtetlágan dáidda- ja kulturšlájaid birra vuođđooahpus. Dáidda lea dehálaš iežamet ipmárdussii ja maiddái dasa ahte ipmirdit servodaga gos eallit, ja dat váikkuha oahppamii, ipmárdussii, máhttui ja návccaide. Nuppástuhttima ulbmil lea ahte dáidda ja kultuvra galgá maid oassin ohppiid skuvlabargguin, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.

Dieđut:

Kultuvrralaš skuvlalávka (KS) galgá fuolahit ahte buot oahppit gaskal 6-19 jagi besset vásihit ámmátlaš dáidaga ja kultuvrra skuvllas. Ortnegis leat mielde buot lágan kulturšlájat: lávdedáidda, visuála daidda, musihkka, filbma, girjjálašvuohta ja kulturárbi. Riikkakonsearttaid skuvlakonseartaortnet ásahuvvui ovdal Kultuvrralaš skuvlalávkka, ja lea ge lágidan eanašoasi  KS musihkkafálaldagain.

Riikakonsearttat  ásahuvvui 1967, dainna ulbmilin ahte olles riikii fállat viiddis ja alladásat konseartafálaldagaid. Skuvlakonsearttat leat leamaš Riikakonsearttaid deháleamos doaibma jagi 2012 rájes, go Riikakonsearttaid almmolaš konsearttat rávisolbmuide heaittihuvvojedje.

Kultuvrralaš skuvlalávkka nationála ovttadaga mandáhta:

• Nannet KS- fálaldagaid dáiddalaš- ja gaskostankvalitehta, ja doaibmat nationála koordinerenásahussan dainna ulbmilin ahte ovddidit kvalitehta ja ovttasbarggu KS-ortnegis
• Hálddašit stáhtadoarjagiid KS-ortnegii, ja ruhtadoarjagiid ortnega ovddideapmái 
• Sisdoalu ja kvalitehta oktavuođas ovttasbargat alit dáiddaskuvllaiguin, oahpaheaddjiskuvllaiguin, dáidda- ja kulturásahusaiguin ja –organisašuvnnaiguin, buvttadanbirrasiiguin ja Kultuvrralaš skuvlalávkka nationála aktevrraiguin.
• Movttiidahttit ja ovddidit dáidda- ja kulturgelbbolašvuođa oahpahusas, ja sihkkarastit ahte KS-ortnet vuhtiiváldá skuvlla oahppoplánaid.
• Rávvet ja bagadallat fylkkagielddaid ja gielddaid, nugo movt skuvllat buorebut sáhttet geavahit Kultuvrralaš skuvlalávkka fálaldagaid ja kulturskuvllaid, ja gaskkustit buriid vásáhusaid kulturskuvladoaimmaid ja báikkálaš KS-fálaldagaid oktavuođas.
• Bargguid álggahit man vuođđun leat dutkan-, geahččaladdan- ja ovdánahttindoaimmat. Álggahit dutkan- ja ovdánahttindoaimmaid, ja movttiidahttit ja ovttasbargat iešguhtetlágan fágabirrasiiguin mat barget dutkan- ja ovddidandoaimmaiguin regionála ja nationála dásis.
• Buorre gelbbolašvuohta dáidda- ja kulturfágain, dáiddagaskkusteapmi, pedagogihkka, skuvlafágat, rámmaplánat ja oahppoplánat, ovddidit gulahallama ja lagaš ovttasbarggu skuvla- ja dáiddasuorggi gaskka.
• Veahkkin addit ráđiid ja bálvalusaid kultursuorggi ja oahpahussuorggi guovddáš eiseválddiide čađahit politihkalaš mearrádusaid, ja ieš maid leat mielde nannemin nationála vuoruhemiid.  
• Šiehtadallat bargiid- ja riekteorganisašuvnnaiguin. 
• Sihkkarastit Kultuvrralaš skuvlalávkii buorre resursageavaheami, beaktilis hálddašeami ja čielga ja ávkkálaš stivrenvuogádaga.