Beaktilis kulturbušeahtta
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Kulturdepartemeanta
Preassadieđáhus | Nr: 72/19 | Almmustahtton: 07.10.2019
Ráđđehusa 2020 kulturbušeahttaevttohus lea oktiibuot 19,9 miljárdda ruvnnu. Dat mielddisbuktá sullii 4,9 miljárdda ruvnnu lasáhusa 2019 salderejuvvon bušeahta ektui. 850 miljovnna ruvnnu dahje 6,7 proseantta lassáneapmi várrejuvvo NRK:ii, mii 2020 rájes galgá ruhtaduvvot stáhtabušeahta bokte, ja departemeantastruktuvrra rievdadusaide.
– Dainna bušeahtian háliidat ealli kultureallima ovdánahttit miehtá riikka. Jos galgat nagodit hukset buorre servodaga ja nana demokratiija mii buohkaid searvadahttá, de fertet áŋgiruššat kulturdoaimmaid ovdii mát láhčet dili ovdáneapmái ja máŋggabealátvuhtii. Kulturbušeahtas mii vuoruhat oktasaš deaivvadanbáikkiid mat addet olbmuide erenoamáš vásáhusaid ja kultureallimii lieđđunvejolašvuođaid, dadjá kultur- ja dásseárvoministtar Trine Skei Grande.
Váldovuoruheamit
Nationála kulturviesut:
Ovddidan dihte kulturárbbi girjáivuođa Norggas ráđđehus evttoha juolludit 291 miljovnna ruvnnu logi ođđa nationála kulturviessoprošektii 2020:s. Dasa lassin galget kulturviesut miehtá riikka oažžut 768 miljovnna ruvnnu maŋit jagiide.
Museat leat kulturárbbi dehálaš hálddašeaddjit ja gaskkusteaddjit. Ráđđehus evttoha badjelaš 2,2 miljárdda ruvnnu doarjaga museadoaimmaide ja visiuála dáidagii, mii mielddisbuktá 340 miljovnna lasáhusa 2019 ektui. Dan supmis lea sullii 280 miljovnna ruvdnu várrejuvvon Nationála musea ođđa vistái Vestbanen:s.
Eaktodáhtolaš organisašuvnnat:
Ráđđehus áigu láhčit eaktodáhtolaš suorgái, organiserejuvvon valáštallandoaimmaide ja eaktodáhtolaš doaimmaide buriid doarjjaortnegiid ovddidan dihte ahtanuššama ja girjáivuođa. Ráđđehus evttoha danne lasihit lassiárvodivatbuhtadusa eaktodáhtolaš organisašuvnnaide 92 miljovnna ruvnnuin. Eaktodáhtolaš organisašuvnnat ožžot dalle dien ortnega bokte 1,7 miljárdda ruvnnu 2020:s.
Girjáivuohta ja dásseárvu:
Min ulbmil lea ahte eanebut galget oažžut buriid kulturfálaldagaid, ja ráđđehus evttoha 24,5 miljovnna ruvnnu iešguđet kulturdoaimmaide mat ovddidit girjáivuođa, searvadahttima ja geafivuođa easttadandoaimmaid.
Ráđđehus áigu bargat dan ovdii ahte buohkain galgá leat seamma árvu ja friddjavuohta dahkat iežaset válljejumiid. Jagi 2020 bušeahtas ráđđehus evttoha lasihit 7 miljovnna ruvnnu čuovvulit dásseárvostrategiija olbmuid várás geain leat hedjonan doaibmanávccat ja 6 miljovnna ruvnnu eastadit ja vuosttaldit seksuála illastemiid.
Mediadoarjja:
Doarjja mii juolluduvvo mediasuorgái galgá ovddidit buori ođasbuvttadeami ja viidát lágiduvvon almmolaš ságastallama juohke sajis min riikkas. Ráđđehus háliida mediadoarjaga rievdadit nu ahte dat boahtá buot riikka báikkálaš mediaide ávkin, ja maiddái mediasuorggi innoavašuvdnii, ovdáneapmái ja ođasmahttindoaimmaide.
Dan oktavuođas go njuolga mediadoarjja smávva, báikkálaš aviissaide galgá rievdaduvvot, de evttohat lasihit juolludeami 30 miljovnna ruvnnuin molsunáigodagas vai nuppástuhttinbargu manná njuolžileappot. Dan lassin evttohat 10 miljovnna gokčat hadde- ja bálkálassáneami.
Innovašuvdnadoarjja lasihuvvo 10 miljovnna ruvnnuin dustet digitaliseren- ja nuppástuhttinhástalusaid daid aviissain mat poastaláhkarievdadusa mielde eai beasa šat lágidit aviissaid poastta mielde buot árgabeivviid.
Digitaliserendoaimmat:
Kulturárbbi dikšun ja geavaheapmi lea min demokráhtalaš vuoigatvuohta. Digitála teknologiijačovdosiiguin lea vejolaš buorebut čalmmustahttit ja áimmahuššat min oktasaš kulturárbbi ja máhtolašvuođa.
Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid Arkiivadoaimmahahkii ja Nationála girjerádjosii oktiibuot 127 miljovnna ruvnnuin dainna ulbmilin ahte buohkat galget oažžut kulturárbbi olámuddui.
Filbma ja dihtorspealut:
Ráđđehus lea hábmen strategiija dihtorspealuid várás mii sisttisdoallá dihtorspeallanpolitihkalaš mihttomeriid ja doaibmabijuid áigodahkii 2020-2022. Ráđđehus evttoha 2020 stáhtabušeahtas lasihit juolludusa 10 miljovnna ruvnnuin dihtorspeallansuorgái.
Ráđđehusa mihttomearri lea láhčit dili nu ahte buvttaduvvojit ollu ja iešguđetlágan filbmafálaldagat main lea alla kvalitehta. Ráđđehus áigu čađahit regionála filbmapolitihka ja doarjut filbmabirrasaiid mat leat mielde ovddideamen gilvvu ja girjáivuođa. Doarjja regionála filbmasuorgái evttohuvvo lasihuvvot lagabui 18 miljovnna ruvnnuin.
Giella:
Giella ja girjjálašvuuohta lea dehálaš oassi norgga kulturárbbis, ja eaktun demokratiija searvamii. Ráđđehus evttoha 9,3 miljovnna ruvnnu sturrosaš lasáhusa gielladoaimmaide 2020 bušeahtas. Ráđđehus lea maid ráhkadeamen ollislaš giellalága ja stuoradiggedieđáhusa gielaid birra. Ulbmil lea sihkkarastit dárogiela ja suddjet ja ovddidit unnitlohkogielaid maid Norga lea geatnegahttojuvvon suodjalit.