Departemeanta evttoha láhkaásahusrievdadusa mii sáhttá addit Sámi allaskuvlii doavttirgráda
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Máhttodepartemeanta
Ođas | Almmustahtton: 01.04.2015
Máhttodepartemeanta evttoha rievdadit láhkaásahusa alit oahpahusa kvaliteahta birra, nu ahte Sámi allaskuvla oažžu vejolašvuođa ohcat dohkkehuvvot sámegiela ja girjjálašvuođa doavttergrádaoahppu.
Sámi allaskuvla lea ohcan spiehkastaga gáibádusas ahte allaskuvllain galget leat unnimusat 15 doavttirgrádastudeanttat ovdal go sáhttet álggahit doavttirgrádaoahpu. Máhttodepartemeanta sádde dál gulaskuddamii evttohusa mas láhččojuvvo vejolašvuohta spiehkastit stipendiáhtta logu gáibádusas.
– Ráđđehussii lea dehálaš láhččet sámi dutkamii ja alit oahpahussii buriid eavttuid. Sámi álbmoga olmmošlohku mearkkaša ahte šaddá váttis ollašuhttit gáibádusaid stipendiáhtta lohkkui doavttirgrádaoahpuin. Danin mii evttohat spiehkastaga, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
Evttohusa vuođuštusa dahje ágga lea sámi álbmoga historjjálaš sierrasajádat, ja ahte Sámi allaskuvlii lea lágiduvvon earenoamáš ovddasvástádus ovdánahttit ásahusa nu ahte fágalaš ovddasvástádus sámi giela ja kultuvrra ektui vuhtiiváldojuvvo.
Vaikko Sámi allaskuvlii mieđihuvvo spiehkastat njuolggadusain, de ferte sihkkarastit ahte allaskuvllas lea govttolaš ja stáđis stipendiáhttalohku ja ahte sidjiide fállojuvvo buorre fágabiras, earret eará geatnegahtti ovttasbarggu bakte eará ásahusaiguin.
Vuođuštusa birra gulaskuddamis
Min čuj. 15/886- Dáhton 17.03.2015
Gulaskuddanreive – Árvalus rievdadit oahppokvalitehtaláhkaásahusa alitoahpu várás
Rievdadusárvalus: Láhkaásahus alitoahpu ja fágaskuvlaoahpu kvalitehtasihkkarastima ja kvalitehtaovddideami birra, mearriduvvon ođđajagimánu 2.b.1996 (oahppokvalitehtaláhkaásahus), § 3-1 goalmmát lađas rievdaduvvo dainna lágiin ahte Sámi allaskuvla sierralobi vuođul ii dárbbaš deavdit stipendiáhtaid kvantitatiiva gáibádusa ovdal go doavttergrádaoahppu akkrediterejuvvo.
Láhkaásahus § 3-1 goalmmát lađas (oahpuid akkrediteren) rievdaduvvo ná (rievdadusat kursiiva hámis):
(3) Ovdal go ođđa doavttergrádaoahppu akkrediterejuvvo, de gáibiduvvo ahte ásahusas lea buorre fágabiras ja ahte fertejit unnimusat 8 jahkebarggu main lea vuosttašamanueansa/vuosttašlektorgelbbolašvuohta ja unnimus 4 professora. Allaskuvla galgá dasto sáhttit duođaštit ahte das leat návccat ja vejolašvuohta fállat oahpu unnimusat 15 doavttergrádastudentii viđa jagi oahppoáiggis. Gáibádus ahte allaskuvllas fertejit unnimusat 15 doavttergrádastudeantta ii gusto Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvla ferte sihkkarastit ahte stipendiáhtain lea buorre fágabiras mas lea alla kvalitehta, earret eará geatnegahtti ovttasbarggu bokte eará ásahusaiguin.
1.Duogáš
Ráđđehusa mihttomearri lea lágidit buriid eavttuid sámi alitoahppo- ja dutkanásahusaide. Norgga sámepolitihkka čuovvu Vuođđolága paragráfa 108a mii geatnegahttá eiseválddiid láhčit dili nu ahte sámiálbmot sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. Sámiálbmot lea dohkkehuvvon eamiálbmot Norggas, ja riikka sámepolitihka prinsihpalaš vuođđu lea nannosit čadnon ILO-soahpamuššii.
Jos vel álbmotriekti ii leat ge erenoamážit ja čielgasit mearridan ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta iežaset dutkan- ja alitoahppoásahusaide, de lea Norgga eiseválddiid oaidnu dat ahte Sámi allaskuvla, mas sámegiella lea váldogiellan, lea dehálaš ásahus sámi servodaga kulturhuksemis.
2. Sámi allaskuvlla ohcamuš
Allaskuvla lea NOKUT:ii sádden ohcamuša gos ohcet akkrediteret ođđa doavttergrádaoahpu sámegielas ja girjjálašvuođas. NOKUT lea árvvoštallan ohcamuša. Vaikko vel fágalávdegoddi vuđolaččat lea árvvoštallan ohcamuša, de ii gávdno vuođđu addit akkrediterema dan sivas go Sámi allaskuvla ii deavdde daid eavttuid maid láhkaásahus alitoahpu ja fágaskuvlaoahpu kvalitehtasihkkarastima ja kvalitehtaovddideami birra gáibida, mearriduvvon ođđajagimánu 2.b.1996 (kvalitehtaláhkaásahus), §3-1 (3), mas gáibiduvvo ahte ovdal go ođđa doavttergrádaoahppu akkrediterejuvvo, de ferte ásahus dáhkidit ahte das leat unnimusat 15 doavttergrádastudeantta.
3. Sierralobi vuođušteapmi – buhttejeaddji doaibmabijut
Sámi allaskuvlii lea veadjemeahttun deavdit oahppokvalitehtaláhkaásahusa gáibádusa mii gusto stipendiáhtaid lohkomearrái, earret eará go sámegielhálliid lohku ii leat nu stuoris. Vaikke sámegielat veahkadat lea unni, de lea Sámi allaskuvllas ja sámiálbmogis erenoamáš sajádat historjjálaččat. Dan vuođul lea dehálaš loktet máhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa sámiid birra, ja sámegielas ja kultuvrras. Jos Sámi allaskuvlla galgá sáhttit ovddidit, de lea dárbu láhčit dili nu ahte allaskuvllas lea vejolašvuohta fállat oahpuid alimus dásis, doavttergrádadásis.
Dan vuođul departemeanta árvala spiehkastit njuolggadusas mas gáibiduvvo ahte stipendiáhtaid lohkomearri galgá olahuvvon ovdal go doavttergrádaoahppu akkrediterejuvvo. Eaktuduvvo ahte kvalitehtaláhkaásahusa eará mearrádusat čuvvojuvvojit. PhD-oahpu akkrediteren (oahppokvalitehtaláhkaásahusa § 3-1 (3)) ii atte vuoigatvuođa rievdadit ásahuskategoriija. Diekkár rievdadusat gáibidit sierra meannudeami.
Departemeantta sierralohpeárvalus, láhkaásahus § 3-1 goalmmát lađas, ii bija gáibádusaid stipendiáhtaid lohkomearrái, muhto gáibida ahte Sámi allaskuvla ferte sihkkarastit ahte stipendiáhtain lea bistevaš, buorre ja stáđis fágabiras. Deattuhuvvo maid ahte go stipendiáhtaid lohku ii leat nu stuoris go eará oahppoásahusain, de dat eaktuda allaskuvlla čađahit geatnegahtti ovttasbarggu eará ásahusaiguin geat fállet oahpu sámegielas ja kultuvrras, ja ahte stipendiáhtat oahppoáiggis besset čađahit oahpuset maiddái eará ásahusain.
Departemeanta háliida fuomášuhttit ahte lea mávssolaš doavttergrádaid almmuhit viidábut go sámegielat servodahkii. Lea dehálaš ahte sámi dutkanbiras šaddá oassin internationála dutkanbirrasis, ja allaskuvla ferte erenoamážit bearráigeahččat ahte jos doavttergrádat čállojuvvojit sámegillii de ferte čoahkkáigeassu jorgaluvvot eará gielaide. Áššedovdilávdegoddi, mii ohcamuša lea árvvoštallan lea deattuhan dáid momeanttaid.
Mii bivdit ahte gulaskuddancealkámušat sáddejuvvojit elektronalaččat čuovvovaš digitála čovdosa bokte: https://regjeringen.no/id 2400957.
Gulaskuddancealkámušaid lea maid vejolaš sáddet Máhttodepartementii, áinnas e-poastta bokte: postmottak@kd.dep.no.
Áigemearri sáddet gulaskuddancealkámušaid departementii lea geassemánu 17.b.2015.
Dearvuođaiguin
Rolf L. Larsen (fápmudusa vuođul)
Ossodatdirektevra Inger Wætnes
Seniorráđđeaddi
Dokumeanttas leat elektronalaš nammačállosat ja dat eai leat gieđain čállojuvvon.
Vedlegg
Árvaluvvo rievdadit láhkaásahusa § 3.1 (3) alitoahpu ja fágaskuvlaoahpu kvalitehtasihkkarastima ja kvalitehtaovddideami birra.
Árvaluvvo rievdadit § 3-1 oahpuid akkrediterema birra. Rievdadus guoská goalmmát lađđasii.
Ođđa goalmmát lađas (kursiiva)
(3) Ovdal go ođđa doavttergrádaoahpu akkrediterejuvvo, de gáibiduvvo ahte ásahusas lea fágabiras 8 jahkebarggu main lea vuosttašamanueansa/vuosttašlektorgelbbolašvuohta ja unnimus 4 professora. Allaskuvla galgá dasto sáhttit duođaštit ahte das leat návccat ja vejolašvuohta oahpahit unnimusat 15 doavttergrádastudeantta viđa jagi oahppoáiggis. Gáibádus ahte allaskuvllas fertejit unnimusat 15 doavttergrádastudeantta ii gusto Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvla ferte sihkkarastit ahte stipendiáhtain lea buorre fágabiras mas lea alla kvalitehta, earret eará geatnegahtti ovttasbarggu bokte eará ásahusaiguin.
Mearkkašumit § 3-1 goalmmát lađđasii
Dat mii lea erenoamáš lea ahte sámit leat eamiálbmot Norggas. Sámi allaskuvllas lea erenoamáš ovddasvástádus ovddidit ásahusa fágalaččat dainna lágiin, ahte boahtá ávkin sámegillii ja kultuvrii. Sámi álbmot lea unni ja doavttergrádaoahpus lea váttis ollašuhttit daid gáibádusaid mat gustojit stipendiáhtaid lohkomearrái. Dan geažil árvalat ahte Sámi allaskuvla galgá beassat álggahit doavttergrádaoahpu vaikke eai leat ge 15 doavttergrádastudeantta, mii gáibiduvvo láhkaásahusas alitoahpu birra, § 3-1 goalmmát lađas, vuosttas ja nuppi čuokkis.
Sierralobi addin eaktuda ahte allaskuvla dáhkida stipendiáhtaide buori fágabirrasa. Go allaskuvla beassá spiehkastit gáibádusas ahte galget leat unnimusat 15 doavttergrádastudeantta, de eaktuda dat ahte allaskuvla čađaha geatnegahtti ovttasbarggu eará oahppoásahusaiguin, ja gáibiduvvo maid ahte stipendiáhtat oahppoáiggis besset čađahit oahpuset maiddái eará ásahusain. Dat lea dehálaš ahte ollugat besset lohkat doavttergrádabargguid, ja doavttergrádat, dieđalaš artihkkalat ja eará doavttergráda čállosat galggašedje almmuhuvvot ja jorgaluvvot eará gielaide, ain juo čoahkkáigeasut.
NOKUT (Nationála oahppokvalitehta orgána) galgá bearráigeahččat ahte sierralobiid eavttut doavttergrádastudeanttaid kvantitatiiva gáibádusaid ektui čuvvojuvvojit, mat leat mearriduvvon universitehta- ja allaskuvlalágas § 3-1, ja láhkaásahusas alitoahpu ja fágaskuvlaoahpu kvalitehtasihkkarastima ja kvalitehtaovddideami birra.