Máhttu, kvalitehta ja nuppástus
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Máhttodepartemeanta
Preassadieđáhus | Nr: 44-15 | Almmustahtton: 07.10.2015 | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 06.11.2015
Máhtolašvuođa áŋgiruššan lea dárbbašlaš nuppástuhttit norgga ekonomiija mii bures doaibmá. 2016 stáhtabušeahtas árvala ráđđehus earret eará vuoruhit reálafágaid vuođđoskuvllas ja fidnofágaid joatkkaskuvllas ja lasihit juolludusaid alitohppui ja dutkamii.
-Ráđđehus ovddida bušeahta bargama, aktivitehta ja nuppástusa várás. Investeret máhtolašvuhtii lea okta dain deháleamos áššiin maid sáhttit dahkat, maiddái eahpesihkkaris ekonomalaš áiggiid.
Dan geažil áigut nannet olles oahppomannolaga, mánáidgárddi rájes alitoahppu rádjai ja dutkama, cealká máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
Vuoruhat reálafágaid ja fidnofágaid
Ráđđehus árvala boahtte jagi geavahit badjelaš 100 miljovnna kruvnnu ođđa doaimmaide čoavdit váttisvuođaid reálafágaid oahpahusas.
-Ollu oahppit eai oahpa matematihka ja luonddufágaid vuođđogálggaid. Ráđđehus árvala dan geažil lasihit mánáidskuvlii ovtta diimmu luonddufága ja ulbmillaš doaibmabijuid buoridit oahpahusa reálafágas, dadjá Røe Isaksen.
Dat lea gielddaid duohken mearridit galgá go vahkkosaš luonddufágadiibmu biddjot 5., 6., dahje 7. dássái.
Fidnofágaid áŋgiruššama várás várret 93 miljovnna kruvnnu, earret eará lasihan dihte oahpahalliid doarjaga, doarjaga oahpahalliide geain leat erenoamáš dárbbut ja fidnofágaoahpaheddjiid áŋgiruššamii.
-Dát ráđđehus lea erenoamážit áŋgiruššan fidnofágaid ovdii, ja mii joatkit nannemis dán suorggi maiddái boahtte jagi, joatká máhttoministtar.
Vuoruhat erenoamážit kvalitehta mánáidgárddiin
Ii oktage ráđđehus leat vuoruhan kvalitehta mánáidgárddiin nu ollu go dát ráđđehus. Ráđđehus árvala jagi 2016 geavahit 440 miljovnna kruvnnu kvalitehta nannemii. Dat lea 160 miljovnna kruvnnu eanet go 2015:s.
-Ráđđehus hukse máhttoservodaga, ja bargu álggahuvvo juo mánáidgárddis. Mii áigut fuolahit ahte buot mánát ožžot buori álggu eallimis, ja dan geažil mii vuoruhat kvalitehta, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
Ráđđehus árvala ođđa ruhtadanortnega priváhta mánáidgárddiid várás. Dat mearkkaša earret eará ahte priváhta mánáidgárddit ožžot seamma ollu stáhtadoarjaga go gielddalaš mánáidgárddit. Dalle lea dát suorgi juksan ođđa olahusa.
Nannet alitoahppu ja dutkama
Bargu oažžut sadjái ođđa ja buoret vuođđostruktuvrra universitehta- ja allaskuvlasuorgái jotkojuvvo jagi 2016. Ráđđehus árvala jagi 2016 juolludit 175 miljovnna kruvnnu vuođđostrukturdoaimmaide ja ovttastahttinproseassaide, 100 miljovnna eanet go jagi 2015.
-Buorit universitehtat ja allaskuvllat leat mearrideaddjin máhtolašvuođa ovddideapmái vai lihkostuvvat boahtteáiggis. Mii diehtit ahte ovttastuhttimat mákset – dan geažil vuoruhat universitehtaid ja allaskuvllaid dán bušeahtas, dadjá máhttoministtar.
Ráđđehus árvala maid 288 rekruterenvirggi universitehta- ja allaskuvlasuorgái ja 350 ođđa oahpposaji praktihkalaš-pedagogalaš oahpahussii (PPU). PPU oahpposajit galget addit inšenevrraide ja earáide geain lea reálagelbbolašvuohta vejolašvuođa ráhkkanit oahpaheaddjiámmáhii.
Máhttu šaddá dađistaga deháleappot ealáhusaid gilvonávccaide ja árvoráhkadeapmái, ja dutkan ja ovdánahttin (FoU) lea eaktun jos galgat nuppástuhttit norgga ekonomiija. Dan geažil lasihat FoU ruđaid 2,1 miljárdda kruvnnuin jagi 2016.
-Eahpesihkkaris ekonomalaš áiggiid lea dat ahte investeret máhtolašvuhtii dat buoremus maid sáhttit dahkat, dadjá Røe Isaksen.
Lassi FoU-juolludus mearkkaša ahte reálalassáneapmi diimmá ektui lea dalle 4,1 proseantta. Almmolaš ruhtadeapmi dutkamii ja ovdáneapmái lea jagi 2016 bušeahttaárvalusas vuos meroštallojuvvon sullii 32,5 miljárdda kruvdnui.
Buoridat studeanttaid ekonomalaš eavttuid
Ráđđehus áigu vuoruhit studeantaásodagaid ja dieinna lágiin buoridit studeanttaid oastinnávccaid.
-Lassi vuođđodoarjja ja hálbbes ássanbáikkit leat dehálaš doaibmabijut buoridit studeanttaid ekonomalaš dili, cealká máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.
Ráđđehus áigu boahtte jahkái juolludit doarjaga hukset oktiibuot 2 200 studeantaásodaga. Dál huksejuvvojit eanet studeantaásodaga go goassige ovdal 25 jagis. Seammás buorrána studeanttaid ekonomalaš dilli. Vuođđodoarjja lassána 3,1 proseanttain boahtte jagi, ja lassáneapmi lea eanet go bálká- ja haddegoargŋun.