Áigot lasihit báŋkomárkana gilvvu

Ráđđehus ovddida odne Ruhtadanmárkandieđáhusa, mii ovddiduvvo juohke jagi. Ruhtadanministtar Siv Jensen almmuha álgagiid, maiguin áigot lasihit gilvvu.

- Báŋkkuid gaskasaš gilvu lasiha gálvvuid ja bálvalusaid buvttadanbeavttu, vuolida hattiid, ovddida innovašuvnna ja buoret ruđalaš ovdáneami. Sihke norgga geavaheaddjit ja ekonomiija ožžot ávkki báŋkkuid gaskasaš dearvvaš gilvvus, ruhtadanministtar Siv Jensen dadjala.

Ruhtadanmárkana gilvu
Ruhtadanmárkandieđáhusas ságaškuššet ruhtadanmárkaniid ovdáneami ja muddema. Báŋkkuid fitnodatloanaid lonenmargiinnat leat bisson oalle stáđisin maŋimuš jagiid. Viessoloanaid lonenmargiinnat leat rievdan eanet. 2011 rájes dat leat lassánan juohke mánus, vuolggasadjin lei gal oalle vuollegis dássi. Dat leat dál vuolibat go fitnodatloanaid margiinnat. Fitnodatloanain lea dábálaččat stuorát riska go viessoloanain, ja danin fitnodatloanain leat árbevirolaččat leamaš stuorát margiinnat go viessoloanain. Go lonenmargiinnain lea unnán erohus, de dat sáhttá mearkkašit, ahte viessoloatnamárkaniin seađášii leat eanet gilvu báŋkkuid gaskka.

Norgga báŋkomárkan lea áiggi mielde čoahkkanan unnit gimpun, seammás go teknologalaš ovdáneapmi lea luvven geográfalaš márkaniid. Norgga báŋkokundarat berrejit geasuhit, ja olgoriikka báŋkkuin leat ollu doaimmat norgga márkanis. Norgga báŋkkut leat šaddan nannosabbon ja birgejit buorebut gilvvus.

- Jáhkán ahte lea vejolaš gilvalit dearvvas gilvvu norgga báŋkokundariin dás ovddos guvlui, ruhtadanministtar Siv Jensen cealká.

Ruhtadanmárkandieđáhusas ruhtadanministtar almmuha máŋga álgaga, maiguin sáhttet lasihit gilvvu, earret eará áigot geahčadit ja árvvoštallat:

• mii gáibiduvvo diehtojuohkimis báŋkku ja kundara gaskkas, vai dieđut livčče álkibut olámuttus ja áddehahttibut
• liŋkkat Ruhtadanportálii (Finansportalen) ruhtadanásahusaid ruovttusiidduin, molssaevttolaš fálaldagat galget leat «ovtta boallodeaddileami duohken»
• sáhttágo láhčit dilálašvuođaid buorebut nu ahte šaddá álkibun molsut báŋkku, earret eará ođđa teknologalaš čovdosiiguin («nummirportabilitehta»)
• goallosteamit báŋkkuid ja kredihttafitnodagaid gaskka, mat čállet OMF
• ovttasbargu ruhtadanásahusaid gaskka (ruhtadandoaibmalága)

Departemeanta almmuha maid, ahte dat áigu ásahit gilvofágalaš foruma, mainna nannejit Ruhtadangeahču, Gilvogeahču ja geavaheaddjieiseválddiid gaskasaš gulahallama ja dieđuid lonuhallama gilvofágalaš jearaldagain.

- Buorre gilvaleapmi eaktuda, ahte kundarat ožžot doarvái dieđuid molssaevttolaš fálaldagain ja ahte lea álki lonuhit báŋkku, ruhtadanministtar cealká.

Ruhtadeami stáđisvuohta
Ruhtadanmárkandieđáhusas leat guorahallan ruhtadeami stáđisvuođa boahtteáiggis. Mávssolaš fáktor dan geahčadeames lea norgga ruhtadanásahusaid dilli.

Norgga ruhtadanásahusain manná bures. Norgga báŋkkuid boađus ovdal vearu lei badjelaš 45 mrd. kruvnno 2013. Dat lei sullii 8 mrd. kruvnno eanet go ovddit jagi. Bohtosa buorráneami váldosudjan lea nettoreantoboađuid lassáneapmi, mii lea báŋkkuid váldoboahtu.

Norgga báŋkkuid nanuvuohta lea buorránan juohke mánu maŋimuš jagiid. Oktiibuot lea báŋkkuid váimmuskapitálagokčan (kjernekapitaldekning) lassánan oktiibuot 5 proseanttain 2008 rájes. Dálá buorit bohtosat dagahit, ahte báŋkkut nanosmuvvet ain viidáseappot. Kundariidda, eaiggádiidda, bargiide ja servodahkii lea ávkin, go báŋkkut leat nannosat.

Ruhtapolitihka ollašuhttin
Ruhtadandepartemeanta oaivvilda, ahte ruhtapolitihka gustovaš njuolggadusat leat buorrin rámman Norgga báŋkku ruhtapolitihka čađaheapmái. Ruhtapolitihkkii orru leamen nana luohttámuš, sihke márkanaktevrraid gaskkas ja muđui.

2013 ruhtapolitihka ollašuhttimis lea Norgga báŋkku váldostivra vihkkedallan oanehis ja gaskaguhkes áigodagas stáđa inflašuvnna ja buvttadeami ja barggolašvuođa stáđisvuođa. Ollislaš árvvoštallama vuođul departemeanta ii leat gávdnan ákkaid cuiggodit vuogi, mainna Norgga báŋku lea ollašuhttán ruhtapolitihka 2013.