Buorebut vearroortnegat ealáhusdoaimmaide

Eanet internašonaliseren ja nuppástuhttindárbu bidjá stuorát gáibádusaid vearrovuogádahkii. Ráđđehus čađaha vearroođastusa sihkkarastin dihte bargosajiid ja nannet ekonomalaš ovdáneami. Ođastus galgá váldojuvvot atnui golmma jagi áigodaga badjel, 2016-2018.

2017 stáhtabušeahtas evttoha ráđđehus eanet rievdadusaid ealáhusvearuheamis. Rievdadusat leat oassin vearroođastusas ja čuvvot vearrosoabahusa mii giđđat dahkkui Stuoradikkis.

 

Geahpiduvvon fitnodatvearru

2013 rájes 2016 rádjái lea ráđđehus geahpidan fitnodatvearromáksomeari 28 proseanttas 25 prosentii.  2017:S geahpiduvvui fitnodagaid vearromáksomearri 25 proseanttas 24 prosentii. Dat addá fitnodagaide vearrogeahpádusaid mii dahká birrasiid 2,7 miljárdda ruvnno 2017:s. Vearrosoabahusa mielde galgá máksomearri vel vulos 23 prosentii 2018 rádjái. Geahpiduvvon fitnodatvearru dahká eanet gánnáhahttin investeret Norggas ja dat nanne ealáhusdoaimmaid gilvofámu. Seammás geahppána várra dasa ahte fitnodagat sirdet vearrovuloš badjelbáhcagiid eret Norggas.

Vuođđoreantoealáhusain čáhcefámus ja petroleumas leat luondduresurssat vuođđun mat gullet searvevuhtii, ja lea unnán riskka dasa ahte doaimmaid sirdojuvvojit olggos.  Rabas ekonomiijas lea earenoamáš dehálaš suddjet vearrosisaboađuid unnán sirddihahtti luondduresurssain. Vearrodieđáhusas dieđiha ráđđehus ahte geahpiduvvon fitnodatvearru galgá lotnolagaid adnot vuođđoreantovearuheami muddemiin nu ahte vearrosisaboađut dain ealáhusain eai geahpiduvvo.

2017 bušeahtas evttoha ráđđehus muddemiid vuođđoreantovearuin vai bisuha ollislaš vearrosisaboađuid čáhcefápmo- ja petroleumaealáhusas. Petroleumii lassána sierravearru ovttain proseantaovttadagain 54 prosentii ja friddjasisaboahtu geahpiduvvo 5,5 proseanttas 5,4 prosentii. Friddjasisaboađu ollislaš marginálavearru ja geasusárvu bisuhuvvo danin rievddatkeahttá. Čáhcefápmoealáhussii lasihuvvo vuorroreantovearu máksomearri 1,3 proseantaovttadagain 34,3 prosentii.

 

Geahpideamit kapitálavearuheamis

Kapitálavearuheami geahpideamit olbmuide lasihit vuoittu báikedoaluid seastimiin. Geahpideamit sáhttet maiddái buoridit ealáhusdoaimmaid kapitáladábuheami.

Ráđđehus evttoha eanaet rievdadusaid 2017 kapitálavearuheamis, earret eará opmodatvearus ja vuoitovearus.

Rievdadusaid ferte árvvoštallat ollislaččat vearroođastusa oktavuođas:

• Ráđđehus evttoha vel eanet geahpidemiid opmodatvearus. Dat ásahuvvo 10 proseantta árvobidjanvuoládus ossosiidda ja doallobiergasiiidda ja gullevaš vealgái. Vealggi árvu mii gullá ealáhusopmodagaide ja sekundáraviesuide geahpiduvvo 20 proseanttain, mii oktiivástida daid objeavttaid árvobidjamiin. Opmodatvearu vuođđogeasus lasihuvvo 1 480 000 ruvdnui. Rievdadusat geahpidit verolaš oidema fásta opmodagaid investeremiid ektui. Dat sáhttá dagahit ahte eanet priváhta seastimis adno ealáhusdoaimmaid investeremiidda.
• Ráđđehus evttoha dattetge ortnega maŋidit opmodatvearu máksima sisaboahtojagiide 2016 ja 2017. Ortnet guoská rehketdoallogeatnegahtton gávpedoaimmaid persovnnalaš eaiggádiidda geat mannet vuolláibáhcagiin kaleanddarjagis ovdal sisaboahtojagi, gč. Prop. 2 L (2016-2017).
• Bajásmuddenfáktora dábálaš sisaboađu oasusvuoittus lasihuvvo 1,15:s 1,24:ii. Ollislaš margiánalavearru bisuhuvvo danne birrasiid otná dásis go geahččá fitnodatvearu ja persovnnalaš vuoitovearu oktavuođas.
• Vuoitovearu suddjenreantu lasihuvvo 0,5 proseantaovttadagain. Ásahuvvo oasusseastinkonto ortnet bursačálihuvvon ossosiidda ja oasusfoanddaide.

Ráđđehus evttoha maiddái ahte vearuheames rádji oastit fitnodagas ossosiid gos bargi bargá duppálastojuvvo 3 000 ruvdnui.

 

Viiddiduvvon Skattefunn-ortnet

Ráđđehus evttoha viiddidit Skattefunn-ortnega vel eanet. Ulbmil lea movttiidahttit fitnodagaid dutkamii ja ovddideapmái (DjO). Submerádji iešdahkkon DjO:ii lasihuvvo 20 miljovnna ruvnnos 25 miljovnna ruvdnui. Submerádji sisaoston DjO:ii lasihuvvo 40 miljovnna ruvnnos 50 miljovnna ruvdnui. Dát boahtá lassin ráđđehusa ovdalaš rievdadusaide. Rievdadusat leat dagahan ahte Skattefunn-ortnet lea eambbo go duppalastojuvvon 2013 rájes, das lea 2016:s birrasiid 3,1 miljárdda ruvdno.

 

Buoret ásaheapmi vearrovuogádagas

Vearrogeahpádusat sáhttet addit vuođu lassáneaddji ekonomalaš ovdáneapmái. Ii leat dattetge mearkkašmeahttun makkár mállet vearrogeahpádusain lea sáhka. Ráđđehusa 2017 vearroođastus ja vearrolágideapmi čuovvu fágalaš buriid vuođđuduvvon ávžžuhusaid das makkár mállet vearrogeahpádusat buoridit resursageavaheami ja árvvosmahttá ekonomiija. Dakkár vearrogeahpádusain lea alla iešruhtadangráda. Oassi njuolggo sisaboahtotáhpas boahtá ruovttoluotta daningo vearrovuođut nannejuvvojit guhkit áigge vuollái.

Ráđđehus evttoha maiddái oassin ollislaš vearroođastusas muhtun čavgemiid 2017 ealáhusvearuheamis. Dasa lassin ruhtadit eará stuorrunovddideaddji vearrogeahpidemiid, de dát rievdadusat váikkuhit nai vearrovuogádahkii oažžut eanet riekta ásaheami. Ráđđehus evttoha earret eará heaittihit álgoárvonjeaidimiid mášiinnain. Ráđđehus čuovvola maiddái Stuoradikki mearrádusa das ahte ásahit sierra vearu ruhtadansuorgái, geahča sierra faktáárka ruhtadanvearu birra.