Historjjálaš ovttasbargu galgá sihkkarastit gelbbolašvuođa bargoeallimis

Historjjálaš ovttasbargošiehtadusa vuolláičálle bearjadaga stáhtaministtar Erna Solberg, bargoeallima váldoorganisašuvnnaid áirasat, Sámediggi ja Voksenopplæringsforbundet. Kompetanse Norge lea gelbbolašvuođapolitihka fágaorgánan koordineren strategiija ovttasbarggu ja lágidan gávnnadanbáikkiid ja konferánssaid. Nationála gelbbolašvuođapolitihkalaš strategiijas leat oasálaččat soahpan: 

• Veahkehit ovttaskasolbmo ja servodaga dahkat buriid válljejumiid
• Bargat buoridit oahppanvejolašvuođaid ja geavahit gelbbolašvuođa bures bargoeallimis
• Nannet gelbbolašvuođa ollesolbmuin geain lea heajos čanastat bargoeallimii

Strategiija vuođđun lea bargoeallima ovttasbarggu norgga modealla, ja strategiija ovdánahttá dan.

– Mun lean hui ilus go buot oasálaččat barget oktasaš mihttomeari ovdii. Nu fertet dahkat vai Norga ceavzá nuppástusa mii lea geavvamin. Mii áigut bargat ovttas eastadit olbmuid báhcimis eret bargoeallimis, ja fuolahit ahte Norga lea okta máilmmi buoremus riikkain eallit – maiddái boahtteáiggis, dadjá Solberg.

Strategiija galgá gustot boahttevaš njeallje jagi, ja oasálaččat geatnegahttet iežaset bargat olahit váldomihttomeriid.

– Strategiija lea dušše álgu, ja dál dat bargu olahit mihttomeriid álgá. Mii fertet muitit strategiija beaivválaš barggus. Nu áigu ráđđehus dahkat, ja nu mun dieđán earáid strategiijaoasálaččaid maid áigut, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.

Jođánis rievdadusat
Oljoindustriija lossa áigi čájeha mat hástalusat norgga bargoeallimis leat vuordagis.

– Bargoeallima rievdadusat dáhpáhuvvet jođáneappot ahte jođáneappot, ja čájeha man dehálaš eallinagi oahppa lea. Strategiija veahkeha sihke ovttaskasolbmo ja servodaga oažžut dan gelbbolašvuođa maid dárbbaša. Mii láhčit dili gilvovuoimmálaš ealáhussii Norggas, buori ja beaktilis almmolaš sektora, ja ahte unnimus lági mielde olbmot báhcet bargoeallima olggobeallái, dadjá máhttoministtar.

Ráđđehus áigu ásahit gelbbolašvuođadárbolávdegotti mii galgá addit buoret máhtu das maid gelbbolašvuođaid mii dárbbašat boahtteáiggis.

– Bargoeallin galgá ovttasbargat eanet universitehtaiguin ja allaskuvllaiguin ráhkadit ođđa lassioahppofálaldaga sidjiide geat leat jo barggus. Dasa lassin ovttasbarget oasálaččat dál metodain mii galgá álkidahttit olbmuid, geain ii leat formálalaš oahppu, duođaštit mávssolaš gelbbolašvuođa maid leat háhkan bargoeallimis. Dat sáhttá leat stuorra veahkkin bargiide geat vásihit nuppástusa dahje fertejit háhkat ođđa gelbbolašvuođa, dadjá Røe Isaksen.

Strategiija gávnnat dáppe: www.regjeringen.no/nks

Fáktá:

• Nationála gelbbolašvuođapolitihkalaš strategiija leat vuolláičállán:
  • Ráđđehus Bargo- ja sosiáladepartemeantta, Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeantta, Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta, Máhttodepartemeantta ja Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta bokte. Dasa lassin ovddasta Sámediggi sámi beroštumiid.
  • Bargoeallima oasálaččat Arbeidsgiverforeningen Spektera, KS, NHO bokte ja Virke bargoaddiid bealis, ja Akademikerne, LO, Unio ja YS bargiid bealis. Eaktodáhtolaš sektor ja oahppolihtut Voksenopplæringsforbundet (VOFO) bokte.
• Strategiijaoasálaččat leat earret eará soahpan:
  • nannet bargoeallima ja universitehtaid, allaskuvllaid ja fágaskuvllaid ovttasbarggu ráhkadit ođđa lassioahppofálaldaga sidjiide geat leat jo barggus.
  • álkidahttit gelbbolašvuođa duođašteami maid lea háhkan bargoeallimis.
  • addit eanemus lági mielde olbmuide vejolašvuođa váldit joatkkaskuvlaoahpu.
  • ásahit geahččaleami mas “Gelbbolašvuođapluss barggu” sáhttá laktit fágaohppui.
  • geavahit oahpahallan- ja gelbbolašvuođadoaibmabijuid eanet aktiivvalaččat bargomárkan- ja searvadahttinpolitihkas, ja geavahit bargoeallima aktiivvalaččat oahppanarenan.
  • ain ovdánahttit digitála gelbbolašvuođa olles bargoveagas.
  • nannet regionála álbmot válljema dási gelbbolašvuođapolitihkalaš ovddasvástádusa ja ovttastahttinrolla.
  • ásahit gelbbolašvuođadárbolávdegotti mii galgá addit buoret máhtu das maid gelbbolašvuođaid mii dárbbašit boahtteáiggis.
  • fuolahit oažžut karriearabagadusa ja karriearabagadusa ollislaš vuogádaga.
  • ovdánahttit karriearavejolašvuođaid fidnofágalaš oahpuin ja bargguin.