Rievdadusat departemeanttaid gaskasaš bargojuogus
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra
Preassadieđáhus | Nr: 8/2018 | Almmustahtton: 17.01.2018 | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 06.02.2018
Ráđđehus rievdada departemeantastruktuvrra. Rievdadusat čađahuvvojit vuosttaš jahkebealis 2018:s. Dassážii stáhtaráđit dál juo váldet ovddasvástádusa áššesurggiide mat galget sirdot sin departementii.
Olgoriikadepartemeantta ovddidanministtar
Olgoriikadepartemeanta oažžu, lassin olgoriikaministarii, stáhtaráđi ovddidanáššiide.
Ođđa ovddidanministtar, Nikolai Astrup, váldá badjelasas ovddasvástádusa ovddidanpolitihkalaš bargui OSSE-guovllu olggobealde, Gaskanuorttis, Davvi-Afrihkás ja Afghanistanas, nugo ovddidanovttasbarggu ON-vuogádagain, Máilmmibáŋkkuin, guvllolaš ovddidanbáŋkkuiguin ja muđui globála foanddaiguin ja prográmmaiguin. Astrup oažžu ovddasvástádusa Noradii, Ráfikorpsii ja Norfundii.
– Jeløya-vuođđu nanne ahte mii galgat ođastit norgga ovddidanpolitihka organiserema vai sihkkarastit veahki mii lea beaktil ja masa máhttu lea vuođđun. Maiddái barggus joksat riikkaidgaskasaš ceavzilvuođa mihtuid lea veahkki dehálaš. Mun lean ilus go Nikolai Astrup váldá badjelasas dán barggu, ja mun dovddan su bargonávccaid. Dát boahtá buoridit dán suorggi, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.
Olgoriikaministtar Ine Eriksen Søreides lea ovddasvástádus buot eará áššiide departemeanttas. Dát mielddisbuktá ahte olgoriikaministaris lea ovddasvástádus norgga olgoriikapolitihkkii, masa maid gullet EEO-áššiid ovttastahttin ja oktavuohta EO:i.
Ođđa vuorrasiid- ja álbmotdearvvašvuođaministtar Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas
Dasa lassin dearvvašvuođaministarii oažžu departemeanta ođđa stáhtaráđi. Åse Michaelsen váldá badjelasas ovddasvástádusa bargui mii gullá suohkanlaš fuolahusbálvalussii ja álbmotdearvvašvuođabargui. Suohkanlaš fuolahusbálvalussii gullet earret eará buhcciidruoktu ja fuolahanviesut, ruovttubuohccedikšun ja praktihkalaš veahkki, ja dearvvašvuođabálvalusat buhcciidruovttus. Son váldá maid badjelasas ovddasvástádusa Álbmotdearvvašvuođainstituhttii ja Stáhta suonjardansuodjalussii.
– Ráđđehus lea bargagoahtán kvalitehtaođastusain «Eallit olles eallima». Mihttu lea ahte vuorasolbmot galget oažžut buoret veahki ja doarjaga hálddašit eallima. Danin lea sierra stáhtaráđđi lunddolaš vuorrasiidda- ja álbmotdearvvašvuhtii dearvvašvuođadepartemeanttas, man Bent Høie jođiha. Mun lean ilus go Åse Michaelsen lea miehtan bargagoahtit dán doaimmas, dadjá Solberg.
Dearvvašvuođaministaris Bent Høies lea ovddasvástádus eará áššiide departemeanttas.
Guokte stáhtaráđi Máhttodepartemeanttas
Máhttodepartemeanta oažžu guokte stáhtaráđi, ja oažžu ođđa fágasuorggi. Máhtto- ja ovttaiduhttinministtar Jan Tore Sanner váldá badjelasas ovddasvástádusa ráđđehusa ovttaiduhttinbarggus, mii odne gullá Justiisa- ja gearggusvuođadepartementii. Son stivregoahtá Ovttaiduhttinossodaga Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttas dassážiigo rievdadusat bohtet fápmui, ja váldá maiddái badjelasas ovddasvástádusa OMD:i.
– Čoavdda ovttaiduhttimii lea oahppu ja gealbudahttin bargoeallimii. Jan Tore Sanneris lea maid vásáhus ja gelbbolaš mii boahtá hui bures ávkin, dadjá Solberg.
Stáhtaráđđi Iselin Nybø váldá badjelasas ovddasvástádusa dutkamii ja alitoahpahussii, mii maid fátmmasta earret eará stáhtalaš universitehtaid ja allaskuvllaid, NOKUT ja Norgga dutkanráđi.
– Dát dehálaš departemeanta nannejuvvo vel ovttain stáhtaráđiin, Iselin Nybøain, gii jođihišgoahtá min barggu dutkamis ja alitoahpus. Dát lea oassin min barggus norgga ekonomiija nuppástuhttimiin, dadjá Solberg.
Máhtto- ja ovttaiduhttinministtar oažžu ovddasvástádusa departemeantta eará áššiide. Jan Tore Sanner jođihišgoahtá barggu mánáidgárde-, oahpahus-, oahppadoarjja-ja fágaskuvllaid guoskevaš bargguid ja obbalaš gealbopolitihkalaš áššiid. Son oažžu ovddasvástádusa earret eará Oahpahusdirektoráhttii, Kompetanse Norgii ja Loatnagássii.
Okta stáhtaráđđi Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttas
Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta galgá organiserejuvvot ovtta stáhtaráđi vuollái. Sylvi Listhaug lea nammaduvvon justiisa-, gearggusvuođa- ja sisafárrenminsttarin.
– Mis leat vuordimis dehálaš barggut lagaspolitiijaođastusa čađaheamis vai sihkkarastit gearggusvuođa Norggas, dadjá Solberg.
Fuođđoresurssat Dálkkádat- ja birasdepartemeanttas Eanandoallo- ja biebmodepartementii.
Ovddasvástádus fuođđoresurssaid (nugo omd. ealga, ruksesgoddi ja vuovderuoigu) ávkkástallama hálddašeapmi sirdojuvvo Dálkkádat- ja birasdepartemeanttas Eanandoallo- ja biebmodepartementii, ja stáhtaráđđi Jon Georg Dale váldá nuppástuhttináigodagas badjelasas ovddasvástádusa dán fágasuorggis Dálkkádat- ja birasdepartemeanttas.
Ovddasvástádusa sirdin Enova SF:s Dálkkádat- ja birasdepartementii
Ovddasvástádus Enova SF:s sirdojuvvo Oljo- ja energiijadepartemeanttas Dálkkádat- ja birasdepartementii.
– Enova lea dehálaš go galgá molsahuvvat ruoná politihkkii, ja dát sirdin addá ođđa dálkkádat- ja birasministarii eanet váikkuhangaskaomiid ruoná nuppástussii.
Buot rievdadusaid bienalaš oppalašgovva, čujuhuvvo dasa mii Virggálaččat boahtá stáhtaráđis ođđajagimánu 17.b. dii. 14:s.