Ráđđehusa jođánis doaimmat, maiguin geahpedit koronavirusa čuohcama ekonomiijai

Viiddis doaimmat, maid leat álggahan maŋimuš beivviid dáppe ruovtturiikkas ja máŋggain earáin riikkain, leat vealtameahttumat njoammuma hehttemii. Dat čuhcet ovttaskas olbmuide, Norgga bargosajiide ja bargiide, ja olles servodahkii. Dat váikkuhit stuorra osiide ekonomiijas.

– Lea váttis dadjat man sakka doaimmat čuhcet ja man guhká dat bistet, muhto mii diehtit oalle jáhkehahttin, ahte dilli vearrána ovdalgo jorggiha buoret guvlui. Dát doaimmat leat nappo vuosttaš doarjja dan guvlui, ahte garvit dárbbašmeahttun reastaluvvamiid ja eretcealkimiid. Mii fertet sihkkarastit ahte mis leat bargosajit, gosa olbmot mannet, go roassu nohká, cealká stáhtaministtar Erna Solberg.

– Lihkus Norgga ekonomiija vuođđu lea nanus. Mis lea buorre vuolggasadji. Bargguhisvuohta lea vuollin, mis leat gánnehahtti fitnodagat ja nana báŋkkut, ja mis lea doaibmanmunni ekonomiijapolitihkas, dadjá ruhtadanministtar Jan Tore Sanner.

Ráđđehus bargá doaimmaiguin golmma muttus:

• Dál álggahit jođánis doaimmaid, maid vehkiin garvet dárbbašmeahttun reastaluvvamiid ja eretcealkimiid fitnodagain, maidda virusa leavvan lea fáhkka čuohcan.
• Lagamus áiggiid ásahit maid lasi konkrehta doaimmaid, sihke surggiide ja fitnodagaide, maidda dilli čuohcá garrasepmosit, ja eará ealáhusaide maid.
• Mii árvvoštallat maid viidásut doaimmaid, maiguin dárbbu mielde doalahit aktiviteahtaid.

Ráđđehus deattuha ahte álggahuvvon doaimmat berrejit leat ulbmillaččat, beaktilat ja daid galgá dárbbu mielde sáhttit bissehit.

- Deattastan, ahte vuoruhuvvon jođánis doaimmat, maid odne ovdanbuktit, leat bás álgu. Ráđđehus ovdanbuktá fargga – ovdal beassážiid – ođđa doaimmaid, dadjá stáhtaministtar.

Vuosttaš muttus ráđđehus lea vuoruhan dáid doaimmaid:

• Doaimmaid, mat veahkehit dearvvašvuođasuorggi birget fáhkka čuožžilan dilis.
• Oanidit bargoaddiid bálkágeatnegasvuođa bággoluomu oktavuođas 15 beaivvis 2 beaivái ja heaittihit beaiveruđaid vuordinbeivviid bargiin, geat gártet bággolupmui. Seammás geahpedit bargoáiggi unnidangáibádusa, vai sáhttá beaiveruđaid oažžut bággoluomu áigge, 50 proseanttas 40 prosentii.
• Rievdadit vearuhannjuolggadusaid nu ahte fitnodagat, main lea vuollebáza, sáhttet fievrridit vuollebáhcaga ruovttoluotta ovddit jagiid vearuhuvvon badjebáhcaga vuostá.
• Rievdadit vearuhannjuolggadusaid nu ahte go fitnodagas lea vuollebáza, de eaiggát beassá máksit opmodatvearu maŋŋá. Dat buorida eaiggádiid likviditeahta nu ahte fitnodagat besset jo 2020 máksit unnit ovdagessosa.
• Gaskaboddasaččat heaittihit girdimátkkošteaddjidivada ođđajagemánu 1. beaivvis 2020 gitta golggotmánu 31. beaivái 2020.
• Gaskaboddasaččat heaittihit buot girdišilljodivadiid gitta geassemánu 30. beaivái.
• Lasihit gelbbolašvuođaloktema doarjaga ja fitnodagaid siskkáldas oahpu doarjaga daid fitnodagain, maidda virusa leavvan čuohcá. Lassidoarjja juolluduvvo fylkkagielddaid rámmadoarjaga bokte.
• Lasihit doarjaga, maid juolludit árvvoštallama vuođul gielddaide, main leat stuorra lassigolut virusa leavvama oktavuođas.
• Rievdadit penšuvdnanjuolggadusaid, nu ahte jotkkolaš ahkepenšuvdna ii sihkastuvvo iige geahpeduvvo eaktodáhtolaš barggu geažil dahje jos lea gohčohallan dearvvašvuođabargui korona leavvama oktavuođas.

Eanet dieđut iešguđet doaimmaid birra

Doaimmat dearvvašvuođasuorggis:

• Ráđđehus árvala álggahit doaimmaid dearvvašvuođasuorggis, vai birgejit fáhkka čuožžilan dilis. Mii fertet fuolahit, ahte mis leat vealtameahttun dálkasat, medisiinnalaš dárbašat ja návccat vealtameahttun koronaiskosiidda.
• Soaitá leat vealtameahttun gohččut bargui dearvvašvuođabargiid, geat leat penšuvnnas. Mii árvalit danin rievdadit lága nu, ahte barggu ovddas, maid dahket virusa leavvama oktavuođas, eai geahpet penšuvnna.

Bággoluopmonjuolggadusat

• Ráđđehus árvala geahpedit bargoaddiid bálkágeatnegasvuođa bággoluomu oktavuođas 15 beaivvis 2 beaivái. Dat mielddisbuktá, ahte fitnodagat, mat vásihit ahte sin buktagiid eai jearat gaskaboddasaččat dahje ahte buvttadeapmi gillá, sáhttet oažžut buoret likviditeahta, go golut geahppánit johtilit. Dan láhkai sáhttá bálkágeatnegas beivviid geahpedeapmi bággoluomu oktavuođas hehttet reastaluvvamiid. Geahpádus ásahuvvo gaskaboddasažžan golggotmánu 31. b. rádjai.
• Ráđđehus árvala heaittihit vuordinbeivviid, mat gustojit beaiveruđaid máksimiid sidjiide, geat gártet bággolupmui. Dalle bargit geat gártet bággolupmui, eai masse nu ollu boađuid. Doaibma ásahuvvo gaskaboddasaččat golggotmánu 31. b. rádjai.
• Ráđđehus árvala geahpedit bargoáiggi geahpedeami gáibádusa 50 proseanttas 40 prosentii, vai lea vuoigatvuohta oažžut beaiveruđaid bággoluomus. Geahpedus mearriduvvo gaskaboddasažžan golggotmánu 31. beaivvi rádjai.

Vuollebáhcaga ruovttoluotta fievrredeapmi 18/19 vearuhuvvon badjebáhcaga vuostá

• Ráđđehus árvala ahte gaskaboddasaččat besset fievrredit ruovttoluotta eanemustá 30 miljovnna kruvnno fitnodaga 2020 vuollebáhcagis guovtti ovddit jagi vearuhuvvon badjebáhcaga vuostá. Dálá dilis dakkár vuollebáhcaga ferte fievrridit ovddos ja geahpeduvvot boahttevaš badjebáhcagiin. 2020 vuollebáhcaga vearroárvu máksojuvvo fitnodagaide 2021 vearroloahpparehkegis.

Fitnodateaiggádiid opmodatvearru maŋiduvvo

• Ráđđehus árvala maid gaskaboddasaš ortnega, mas fitnodaga boahtojagi 2020 opmodatvearu beassá máksit maŋŋá. Árvaluvvon ortnet guoská persovnnalaš vearromáksiide, geat eaiggáduššet rehketdoallogeatnegas fitnodaga, man boahtojagi 2020 jahkeboađus lea negatiiva. Ortnega vuođul vearromáksi sáhttá ohcat jagi maŋideami boahtojagi 2020 opmodatvearu máksimii, go dat boahtá máksimii 2021.

Heaittihit girdimátkkošteaddjidivada

• Ráđđehus árvala heaittihit gaskaboddasaččat girdimátkkošteaddjidivada girdimiin ođđajagemánu 1. b. 2020 rájes gitta golggotmánu 31. beaivái 2020.
• Ráđđehus árvala gaskaboddasaččat heaittihit buot girdišilljodivadiid (Avinor) gitta geassemánu 30. beaivái.
• Girdifitnodagat mákset divadiid Avinor OS:i dan ovddas, go dat geavahit fitnodaga bálvalusaid ja infrastruktuvrra. Golmmain divadiin ruhtadit girdišiljuid, ja guvttiin ruhtadit girdisihkkarastinbálvalusaid. Roasu duođalašvuođa geažil ráđđehus oaivvilda vealtameahttumin rievdadit girdišilljodivadiid gaskaboddasaččat.

Juolludeamit fitnodagaid siskkáldas oahpahussii

• Ráđđehus árvala lasihit doarjaga gelbbolašvuođa loktemii ja fitnodaga siskkáldas ohppui. Áigodagas, mas eai leat nu ollu doaimmat, veadjá fitnodagaide leat ávkkálaš lasihit návccaid bargiid gelbbolašvuođa loktamii. Fylkkagielddat ožžot lassidoarjaga dán ulbmilii, vai sáhttet fuolahit guovllu dárbbuin. Áiggi mielde das lea ávki bargiide ja fitnodagaide.

Lassijuolludus gielddaide, main leat leamaš lassigolut virusa leavvama oktavuođas

• Ráđđehus árvala lasihit doarjaga, mii juolluduvvo árvvoštallama vuođul gielddaide, main leat leamaš stuorra lassigolut virusa leavvama oktavuođas.

Innovašuvdna Norgga loatnaortnet

• Gaskaoapmeapparáhtas, ja erenoamážit Innovašuvdna Norggas, leat ollu ortnegat, mat fállet loanaid, dáhkidemiid ja kapitála fitnodagaide. Innovašuvdna Norggas leat viidát oktavuođat ealáhusaiguin, ja sis leat kantuvrrat miehtá riikka ja lagaš ovttasbargu báŋkosurggiin. Innovašuvdna Norga sáhttá maid čujuhit fitnodagaid gaskaoapmeapparáhta eará osiide, jos dat heivejit buorebut daid dárbbuid gokčamii.
• Priváhta kapitálamárkan lea, ja galgá leat, Norgga fitnodagaid ruhtadeami mávssoleamos gáldu. Innovašuvdna Norga dievasmahttá dattetge dan gáldu, ja ovttasbargá dábálaččat báikkálaš báŋkkuiguin. Innovašuvdna Norgga vuollegisriskkaloatnaortnet, innovašuvdnaloatnaortnet ja dáhkidanortnegat árvvoštallojuvvojit eanemusat heivvolažžan dilis, mas fitnodagat soitet oažžut gaskaboddasaš hástalusaid likviditeahtain.