Norga máhccá dábálaš árgabeaivái ja doalaha gearggusvuođa

– Njoammunlogut geahppánit eaige nu gallis šat gártta buohccevissui. Moatti vahku siste lea stuorra oassi Norgga álbmogis ollásit boahkuhuvvon. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta oaivvilda, ahte lea unnán riska, ahte dávda fas njoammugoahtá kontrolla haga, dahje dagaha stuorra buohcannoađi ja nu áittášii dearvvašvuođabálvalusaid kapasiteahta. Danin sáhttit máhccat dábálaš árgabeaivái. Mii loahpahit eanaš njoammuneastadanráddjehusaid, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

Dearvvašvuođadirektoráhtta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (ÁDI) leat ávžžuhan máhccat dábálaš árgabeaivái čakča-/golggotmánu molsašumis, ja doalahit gearggusvuođa. Ráđđehus lea čuvvon dili ovdáneami dán vahkus, ja lea dan vuođul mearridan ahte mii máhccat dábálaš árgabeaivái lávvardaga čakčamánu 25. beaivve diibmu 16, ja doalahit gearggusvuođa.

– Vaikko árgabeaivi šaddá eatnašiidda dál fas dábálažžan, de ii leat pandemiija nohkan. Olbmot ain buohccájit, ja danin lea mávssolaš ahte buohkat boahkuhahttet iežaset. Servodagas lea maid alla gearggusvuohta ja sáhttit johtilit bidjat johtui ráddjehusaid, jos dilli dan gáibideaš. Gielddain lea ain mávssolaš rolla, jos dávda fas njoammugoahtá nu ahte čuohcá dearvvašvuođabálvalusaid kapasitehttii, deattasta Solberg.

Dát njuolggadusat ja rávvagat gustojit dábálaš árgabeaivin, mas doalahit gearggusvuođa
Dál go máhccat dábálaš árgabeaivái, de loahpahit buot ráddjehusaid sisriikkas, earret ahte ferte orrut sierra (isolašuvnnas), go buohcá covid-19:in. Dat gustogoahtá lávvardaga čakčamánu 25. b. dii 16 rájes.

– Ii šat dárbbaš doallat mehtera gaskka. Mii sáhttit de ovttastallat nu mo ovdal. 

Eat šat ráddje gallis besset čoahkkanit doaluide. Eat maid šat gáibit dárjuma dušše bevddiide, eatge ráddje gallis besset boahtit sisa, dadjá Solberg.

Jos dus leat vuoiŋŋahatvuolšši (luftveisinfeksjon) dávdamearkkat, de fertet ain iskkahit iežat, maiddái jos leat boahkuhuvvon.  

Jos oaččut korona, fertet orrut sierra (isoleret iežat), amat njoammudit earáid. Dat ii leat ávžžuhus, muhto njuolggadus, man rihkkumis sáhttá sáhkohallat.

Ávžžuhit, ahte boahkutkeahtes olbmot, geat orrot ovttas buohcciin, iskkahit iežaset dahje leat erremis. Dat guoská vaikko it oččošege dávdamearkkaid. Eará boahkutkeahtes lagašolbmot eai dárbbaš leat erremis, muhto berrejit iskkahit iežaset.

– Mii doalahit maid ávžžuhusaid, maidda leat bures oahpásmuvvan: Mii bassat gieđaid dávjá, gastit njunneliidnái dahje giehtagávvii ja orrut ruovttus jos leat buozas, dadjá Solberg.

Vaikko eanaš surggiid standárddat ja njoammuneastadanrávvagat loahpahuvvojit, de son ávžžuha fitnodagaid joatkit buriid njoammuneastadandoaimmaiguin, ovdamearkka dihte fállat kundariidda giehtadesinfiserenávdnasa.

– Mii doalahit skuvllaid ja mánáidgárddiid johtolatčuovgamodealla. Jos gielda oaivvilda, ahte njoammundili geažil dárbbašuvvojit báikkálaš ráddjehusat, de johtolatčuovgamodealla láidesta mo daid heive ollašuhttit. Lea maid mávssolaš, ahte oahppit vásihit nu dábálaš árgabeaivvi go sáhttet. Vaikko dađistaga ain eanebut leat boahkuhuvvon, de sáhttá ain badjánit dilli, mas dárbbašit báikkálaš ráddjehusaid, fuopmášuhttá stáhtaministtar.

– Oanehaš veršuvdna lea liikká: Dál sáhttit eallit nu mo dábálaččat, deattasta Solberg.

Muddejit strategiija
Ráđđehusa strategiija dássážii lea leamaš kontrolleret pandemiija. Dál go nu ollugat leat boahkuhuvvon, de árvvoštallat eará láhkai mii dárbbašuvvo pandemiija kontrolleremii. Máhccan dábálaš eallimii, mas doalahit gearggusvuođa, mearkkaša ahte Norga sirdása gozihanstrategiijas gearggusvuođastrategiijai.

– Ráđđehusa strategiija ođđa ulbmilin lea hehttet, ahte pandemiija geažil šaddá stuorra buohcannoađđi, mii čuohcá gielddaid ja buohcceviesuid kapasitehttii. Seammás olbmuin galggašii leat nu dábálaš eallin go vejolaš. Almmolaš bálvalusaid galgá fállat dohkálaš dásis, ja ruhtadoalu ferte suddjet, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar Bent Høie.

Eiseválddit geavahit njeallje indikáhtora, go árvvoštallet man stuorra buohcannođiin mii galgat birget:

• Gallis leat gártan buohccevissui
  
  
• Gallis leat intensiivadivššus
  
  
• Buohccevissui gártan olbmuid ahkečohkiidus
  
  
• Gielddaid kapasiteahtta

Covid-19 njoammunlogut geahppánit dás duohko, muhto ollislaš noađđái gullet maiddái influensa ja RS-virus, mat leat mielde ollislaš logus.

Gearggusvuohta dás duohko
– Mii loahpahit eanaš riikkaviidosaš njoammuneastadanráddjehusaid, ja gielddat ožžot váldoovddasvástádusa álggahit doaimmaid ja mearridit báikkálaš ráddjehusaid jos lea dárbu. Jos dávda fáhkka njoammugoahtá hui viidát, nu ahte dat čuohcá gieldda kapasitehttii, de sáhttet dárbbašuvvot ráddjehusat vai nagodit suddjet ovdamearkka dihte boarrásiid ja buohcciid. Mii leat gulahallan vuđolaččat gielddaiguin, ja leat almmuhan sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, ahte dat fertejit leat gergosat ásahit báikkálaš njuolggadusaid, jos šaddá dárbu, máinnaša Høie.

Gielddain ferte leat iskangearggusvuohta dás duohko. Dat galget sáhttit juohkit jođánes iskosiid 10 prosentii álbmogis guđege vahku. Dain galget maid návccat iskkahit 1 proseantta álbmogis guđege vahku. Vahku ráhkkananáiggiin dat galget nagodit viiddidit iskankapasiteahta viđa prosentii. Dat fertejit maid doalahit boahkuhankapasiteahttan 200.000 boahku vahkkui, ja galget leat gergosat viiddidit kapasiteahta mealgat njealji vahku siste.

Iešguđet guovlluid dearvvašvuođafitnodagain galget leat plánat dan hárrái gallása dat sáhttet oktanis váldit dikšui covid-19 ja eará njoammudávddaid geažil. Dain galgá maid leat gearggusvuohta laboratoriijaid analyserenkapasiteahta dáfus ja dan ektui jos sin bargit buohccájit eaige boađe bargui.

– Riikka dásis mis galget leat buorit gozihanvuogádagat, maiguin johtilit fuomášit jos ođđa virusvariánttat leavvagohtet, muhto gielddat galget diehttelasat maid čuovvut báikkálaččat. Dan mii dahkat, vai mii leat gergosat doaibmat, jos dilli fáhkka rievdá. Ráđđehus lea mearridan, ahte mii fertet doalahit gearggusvuođa ain jo jagi lohppii. Mii ávžžuhit gieđahallat strategiija jagi loahppageažes. Buohkat fertejit dattetge leat ráhkkanan dasa, ahte doalahit gearggusvuođa olles 2022 dálvvi. Ráđđehus lea dáhkidan, ahte sii gokčet gieldasuorggi goluid dan oktavuođas, dadjá Høie.

Riikkadási rávvagat ja njuolggadusat dábálaš árgabeaivvis, mas doalahit gearggusvuođa
Go eiseválddiin eai leat šat rávvagat ja njuolggadusat, de sáhttá eaŋkil olmmoš ieš válljet makkár riskka háliida váldit ja makkár ráddjehusaid mielde eallá. Vaikko eai leat šat oktasaš rávvagat ja njuolggadusat, de dat ii hehtte eaŋkil olbmo válljemis alcces alit suddjendási. Ovdamearkka dihte sii, geat háliidit buoret suddjema vuoiŋŋahatvuolšši vuostá, sáhttet válljet doallat guhkit gaskka earáide, ja ieža geavahit vuoigŋansuoji.

Doaibma	Rávvagat ja njuolggadusat
Gieđaid bassan	Basa gieđaid dávjá. Geavat sáibbo ja čázi dahje giehtadesinfiserenávdnasa, mas lea alkohola.
Gastin	Geavat bábernjunneliinni dahje gastte ja gosa giehtagávvii. Bálkes njunneliinni ja basa dasto gieđaid.
Vuoiŋŋahat- dávdamearkkat	Jos oaččut vuoiŋŋahatdávdamearkkaid (febera, gosahaga, it šat dovdda hájaid dahje máisttuid, veadjin hedjona): Oro ruovttus Iskkat leago dus covid-19. Dan berrejit ovddemustá ollesolbmot dahkat. Mánáid sáhttá iskkahit, go lea gulahallan fuolaheddjiin, ovdamearkka dihte jos mánná oažžu dávdamearkkaid dan maŋŋá go lea leamaš lagaš oktavuođas olbmuin, geas lea dávda. Goas sáhttá fas mannat bargui, skuvlii jna.: Nuorain ja ollesolbmuin berre leat váldon negatiiva covid-19-iskkus ovdalgo mannet fas bargui, skuvlii jna. Jos dávdamearkkat nohket ollásit beaivvi maŋŋá, de sáhttá fas mannat bargui ja skuvlii. Jos dávdamearkkat bistet, de berre orrut ruovttus dassáigo veadjigoahtá bures, dávdamearkkat leat geahppáneamen ja go lea leamaš febera haga 24 diimmu, geavatkeahttá dálkasiid febera vuolideapmái. Eanaš háviid berre orrut ruovttus moadde beaivve. Jos leat duođalut dávdamearkkat, mat bistet, váldde oktavuođa doaktáriin, gii árvvoštallá dili.   Go leat ožžon negativa vástádusa covid-19-iskosis, dávdamearkkat leat geahppasat, iige oppalaš veadju leat hedjonan, de it dárbbaš orrut ruovttus. Nuorat ja ollesolbmot sáhttet mannat fas skuvlii/bargui, go sii leat dearvvasmuvvamin dahje seammá beaivve go leat válddihan iskosa, jos iskkus lea váldojuvvon geahppa dávdamearkkaid geažil. Sáhtát mannat fas skuvlii/bargui, jos dutnje leat báhcán vehá geahppa dávdamearkkat, ovdamearkka dihte jos njunni golgá dahje don gosat vehá. Dearvvašvuođabargiide ja muhtun eará ámmátjoavkkuide vedjet leat sierra rávvagat.    Erenoamážit mánáidgárde- ja mánáidskuvlamánáide: Mánát, geat dušše snuolggistit dahje njunni lea dahppon, dahje geain leat bistevaš vuoiŋŋahatdávdamearkkat, eai dárbbaš orrut ruovttus. Mánát, geaidda aiddo leat šaddan dávdamearkkat, nu movt feber, gosahat, čottabávččas ja oppalaš veadju lea hedjonan, berrejit orrut ruovttus, muhto sáhttet fas mannat mánáidgárdái/skuvlii, go dearvvašmuvvagohtet. Dat guoská vaikko mánás ain leat muhtun dávdamearkkat, ovdamearkka dihte njunni golgá dahje lea geahppa gosahat.
Iskkadeapmi	Iskosa galget váldit: Buohkat, geat leat aiddobáliid ožžon vuoiŋŋahatdávdamearkkaid dahje eará covid-19-dávdamearkkaid, geahčakeahttá dasa leatgo sii boahkuhuvvon Boahkutkeahtes olbmot geat orrot ovttas covid-buohcciin dahje leat su lagaš olbmot Eará boahkutkeahtes lagašolbmot Viiddiduvvon jeavddálaš iskkaheapmi loahpahuvvo. Áiggiin ráddjejuvvon jeavddálaš iskkaheami sáhttá álggahit jos dávda njoammugoahtá sakka. Stuorát njoammumiid oktavuođas sáhttá leat ulbmillaš iskkahit jeavddálaččat ÁDI fágalaš rávvagiid vuođul. Ávžžuhuvvo ahte olbmot ieža váldet iskosiid alddiineaset. Jos oaččut positiiva vástádusa go ieš leat váldán iskosa alddát, ávžžuhit váldit PCR-iskosa, mainna nannet iskosa bohtosa.
Sierra orrun (isolašuvdna), go lea ožžon dávdda	Gáibiduvvo, ahte olbmot geain lea duođaštuvvon leat covid-19, galget orrut sierra (isolašuvnnas). Dat guoská maiddái sidjiide, geat leat boahkuhuvvon. Sierra orrun mearkkaša, ahte orut ruovttus dahje eará sajis, nu guhkkin go vejolaš earáin, geat orrot seammá ásodagas. Olbmot, geat orrot sierra (isolašuvnnas) ruovttus, sáhttet botket isolašuvnna vihtta beaivvi dan maŋŋá go ožžo vuosttaš dávdamearkkaid, ja go leat leamaš febera haga unnimustá 24 diimmu, febervuolidandálkasiid haga.   Jos oažžu positiiva vástádusa, iige leat ollásit boahkuhuvvon, eaige maid leat vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat, de lohkko vihtta jándora iskkahanbeaivvis.   Ollásit boahkuhuvvon olbmot, geain eai leat vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat, eai ávžžuhuvvo iskkahit iežaset. Jos sii liikká ožžot positiiva vástádusa iskosis, de berrejit leat sierra guokte jándora ja oaidnit ihtetgo dávdamearkkat.
Njoammuma guorran	Gielddat galget njoammuma guoradettiin kártet dušše seammá dállodoalu lahtuid ja vástideaddji vugiin lagaš olbmuid, nu mo irggiid ja moarsiid.  Jos dávda lea njommon dutnje, dahje don leat fuolaheaddji olbmui, geasa dávda lea njommon, de ávžžuhit du muitalit áššis eará lagašolbmuide ja ávžžuhit sin iskkahit iežaset. Dearvvašvuođa- ja fuolahanásahusain ja ruovttubálvalusain berrejit guorrat njoammumiid iežaset vugiid mielde.
Rávvagat lagaš olbmuide	Jos muhtun lea ožžon covid-19, de ávžžuhit seammá dállodoalu boahkutkeahtes olbmuid ja vástideaddji lagašolbmuid leat deaivvakeahttá eará olbmuid 7 beaivve, dahje iskkahit iežaset. Jos it leat šat oktavuođas buohcciin, nu ahte dávda sáhttá njoammut, de sáhtát baicce váldit iskosiid jeavddálaččat, dan sadjái go garvit eará olbmuid deaivama. Sáhtát jogo:  1. Iskat ieš iežat juohke beaivve čieža beaivvi áigodagas 2. Válddihit PCR-iskosa juohke nuppi beaivve čieža beaivvi áigodagas Seammá dállodoalu boahkuhuvvon lahtut eai dárbbaš leat deaivvakeahttá eará olbmuid, muhto berrejit iskkahit iežaset, jos ožžot dávdamearkkaid.  Lagašolbmot, geat eai oro seammá ásodagas buohcciin, dahje geat vástideaddji vugiin leat lagaš olbmot, ávžžuhuvvojit: Iskkahit iežaset dalán go ožžot dieđu, ahte sii leat lagašolbmot Ráddjet sosiála ovttastallama dassáigo leat ožžon negatiiva vástádusa iskosis Čuovvut dárkilit vejolaš dávdamearkkaid ihtima 10 beaivvi maŋŋá go lea leamaš lagaš oktavuođas buohcciin Leat gergosat iskkahit iežaset oktii vel, jos ožžot dávdamearkkaid Gielddadoavttir sáhttá árvvoštallat errema geavaheami ja errenávžžuhusaid.
Vuoigŋansuodji	Báikkálaččat sáhttet dárbbu mielde ávžžuhit dahje mearridit vuoigŋansuoji geavaheami. Dearvvašvuođabálvalusas vuoigŋansuodji lea mávssolaš njoammuneastadanvuohki.

Fáktadieđut