Nuoraide fállet boahkuid árat

- Boahkut leat min ovddemuš reaidu go bargat koronavirusa vuostá. Boahkuhemiin mii máhccat dábálaš eallimii ja luvvosut eallimii. Lean movtta go nu ollugat Norggas servet boahkuhanprográmmii. 1,5 miljovnna norgalačča leat boahkuhuvvon dássážii. Mii leat fargga boahkuhan unnimustá 90 proseantta boarráseamos ahkejoavkkus, mii lea vuoruhuvvon dássážii, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

Nuoraid boahkuhit árat
Ráđđehus bijai Álbmotdearvvašvuođainstituhta (ÁDI) bargun geahčadit galgetgo vuoruhit nuoraid, ja ráđđehus lea dál mearridan rievdadit boahkuhanortnega. Go leat fállan boahkuid buohkaide, geat leat deavdán 45 jagi, de fállagohtet boahkuid 18-24 jahkásaččaide ja 40-44 jahkásaččaide oktanaga. Sin maŋŋá fállet boahkuid 25-39 jahkásaččaide. Dat lea Álbmotdearvvašvuođainstituhta ávžžuhusaid mielde. Maiddái Vorland-lávdegoddi lea ávžžuhan vuoruhit nuoraid. Nuoraid boahkuheapmi álgá iešguđet áigge iešguđet guovlluin, muhtun gielddain dat álgá jo geassemánu álggus.

- Ráđđehus lea olles pandemiija áigge vuoruhan mánáid ja nuoraid ovddemužžii. Vaikko mii leat geahččalan suddjet sin dan muddui go leamaš vejolaš, de leat ráddjehusat liikká čuohcan ollu nuoraide. Lea mávssolaš, ahte nuorat sáhttet leat oktavuođas nuppiiguin ja eallit friddjat eallima, seammás nuoraid ovddimužžan boahkuheapmi hehtte virusa njoammumis, dadjá Solberg.

 Sáhttet juohkit eanet boahkuid dihto guovlluide
Dálá dilis Moss, Sarpsborg, Fredrikstad, Lørenskog ja Oslo ožžot 20 proseantta eanet boahkuid go riikka eará oasit. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ávžžuhan addit eanet boahkuid 24 Østlánda gildii, main leat leamaš alla njoammunlogut guhkit áigge. Sii ávžžuhit addit daid gielddaide 80 proseantta eanet boahkuid go muđui oččošedje, gitta dassái go buohkat badjel 18-jahkásaččat leat boahkuhuvvon vuosttaš háve.

Ráđđehus háliida buori muddui čuovvut rávvaga, ja juohkit eanet boahkuid dihto guovlluide. ÁDI árvvoštallá, ahte sihke 60 ja 80 proseantta eanet boahkut 24 Østlánda gildii mielddisbuvttášii sullii seammá ovddu. Ráđđehus vállje de juolludit 60 proseantta eanet boahkuid gielddaide, main leat leamaš alla njoammunlogut jo guhká. Dat geahpeda eará gielddaid deattu suoidnemánus.

- Ráđđehusa mearrádusas leat mávssolaš eavttut: Mii fertet sihkkarastit ahte daid gielddain, mat eai oaččo nu ollu boahkuid geassemánus ja suoidnemánus, lea kapasiteahtta boahkuhit eanet suoidnemánu loahpas. Mii áigut ovttas stáhtahálddašeddjiiguin gulahallat gielddaiguin ja iskat sáhttágo boahkuheapmi ovdánit plánaid mielde luopmománus. Jos mii rievdadit juogu, de fertet leat sihkkarat ahte dat ii maŋit olles álbmoga boahkuheami, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

Ráđđehus lea maid dáhtton ÁDI ja Dearvvašvuođadirektoráhta johtilit árvvoštallat galgágo daid gielddaid listtu, mat galget oažžut eanet dahje unnit boahkuid, rievdadit dan vuođul mo dilli lea rievdan dan rájes go listu ráhkaduvvui, ja dan vuođul mo dávda lea maŋimuš áiggiid leavvan.

Logahallama 24 gielddas leat guhká leamaš alla njoammunlogut, muhto ferte maid árvvoštallat leatgo eará gielddain hui alla njoammunlogut, nu ahte daid galgá vuoruhit, dahje diktit sin doalahit iežaset boahkuid, attekeahttá daid earáide.

ÁDI evttohusa vuođul 319 gieldda oččošedje sullii 35 proseantta unnit boahkuid, go mat sidjiide gulašedje ássiidlogu vuođul, oktiibuot 7 vahku. Dáid gielddaid ássit leat sullii bealli Norgga ássiin. 13 gieldda ožžot nu ollu boahkuid go álggus leamaš plánejuvvon.

Ođđa juohku eaktuda, ahte gielddat mat gártet addit oasi boahkuineaset geassemánus ja suoidnemánu álggus, nagodit boahkuhit čielgasit eanet olbmuid suoidnemánu loahpas, go álggus lea plánejuvvon.

Ođđa juogu sáhttá čađahit áramustá vahku 23.  

- Ođđa juogu ovdun lea ahte daid gielddaid ássit, gos guhká leat leamaš alla njoammunlogut, ožžot vuosttaš boahkuid johtileappot. Das sáhttá maid leat čuovvumuššan, ahte sáhttit árat geahpedit ráddjehusaid, mat dan guovllus leat jo hui guhká leamaš, ja dađistaga rahpat olles riikka servodaga, dadjá Høie.

Go jo muhtun gávpotosiin leat alla njoammunlogut ja garra ráddjehusat, de besset Oslos boahkuhišgoahtit vuollái 45-jahkásaččaid vuoruhuvvon gávpotosiin, go buot badjel 45-jahkásaččat leat boahkuhuvvon daid gávpotosiin.

Boahkuheamis eai vuorut guđege fidnojoavkkuid
Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ii ávžžut vuoruhit maidge fidnojoavkkuid iige olbmuid, geain lea servodatkritihkalaš bargu. Ráđđehus lea čuvvon ávžžuhusa.

Instituhtta cealká ahte servodatkritihkalaš joavkkuid vuoruheapmi dearvvašvuođabargiid lassin ráhkada gielddaide issoras liigebarggu, iige erenoamážit jođálmahte boahkuheami.

DIEĐUT:
Dát gielddat ožžot ÁDI ávžžuhusaid mielde eanet boahkuid (dieđut soitet rievdat):

• Asker
• Bærum
• Drammen
• Eidsvoll
• Enebakk
• Fredrikstad (ožžot dál 20 % eanet boahkuid go ássiidlogu vuođul oččošedje)
• Frogn
• Gjerdrum
• Halden
• Indre Østfold
• Lier
• Lillestrøm
• Lørenskog (ožžot dál 20 % eanet boahkuid go ássiidlogu vuođul oččošedje)
• Moss (ožžot dál 20 % eanet boahkuid go ássiidlogu vuođul oččošedje)
• Nannestad
• Nittedal
• Nordre Follo
• Oslo (ožžot dál 20 % eanet boahkuid go ássiidlogu vuođul oččošedje)
• Rælingen
• Råde
• Sarpsborg (ožžot dál 20 % eanet boahkuid go ássiidlogu vuođul oččošedje)
• Ullensaker
• Vestby
• Ås

ÁDI ávžžuha, ahte dát gielddat ožžot seammá ollu boahkuid go dássážii (dieđut vedjet rievdat):

• Bergen
• Førde
• Hamar
• Kongsvinger
• Kristiansand
• Larvik
• Nes
• Ringerike
• Ringsaker
• Sandnes
• Skien
• Stavanger
• Trondheim

Loahpat riikka 319 gielddas galget addit boahkuid.