Njoammudávda galgá bissehuvvot
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra
Ođas | Almmustahtton: 15.03.2021
Dat ođđa rievdankoronavirus leavvá johtilit ja njoammunlogut lassánit. Suohkanat gos virus gávdno leat ásahan beaktilis njoammuneastadandoaimmaid. Jos njoammunlogut eai geahpeduvvo, de ferte ráđđehus ásahit ođđa riikkaviidosaš doaimmaid.
Read press release in English,Tigrinya, Polish, Urdu, Russian, Arabic and Somali:
-Buohcceviesut lassánit, nu maid olbmot geat dárbbašit intensiivadivššu. Dat fuolastahttá sakka, cealká stáhtaministtar Erna Solberg.
-Mii fertet njoammuma bissehit, danne go dat ođđa rievdankoronavirus leavvá hirbmat johtilit ja sáhttá dagahit duođalaš ja bistevaš buozalmasvuođaid.
Báikkálaš doaimmat
Miehtá riikka leat ollu eastadandoaimmat juo ásahuvvon pandemiija geažil. Njoammuma leavvan gáibida beaktileappot doaimmaid báikkálaš dásis. Dál lea deháleappot go goassige ovdal ahte suohkanat johtilit dávistit doaimmaiguin.
-Suohkanat, mat rámálmasat leat rahčan pandemiijain, galget ásahit dárbbašlaš ja beaktilis njoammuneastadandoaimmaid dakkaviđe go njoammun fuomášuvvo.
Suohkandoavttir galgá dakkaviđe árvvoštallat dili ja ásahit njoammuneastadandoaimmaid jos suohkanstivra ii nákce oanehis áiggis čoahkkanit, cealká dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.
Suohkanat galget go njoammudávda fuomášuvvo johtilit gávdnat čovdosiid ránnjásuohkaniiguin ovttas eastadan dihte njoammuma. Suohkandoaktárat guoskevaš suohkaniin galget fuolahit ahte oktasaš doaimmat ásahuvvojit johtilit jos suohkanat dárbbašit áiggi oktiiheivehit doaimmaid.
Regionála doaimmat
Ráđđehus dieđiha ahte dat áigu dávistit johtilit ja čavget njuolggadusaid jos njoammunlogut lassánit ja doaimmat eai biddjo johtui johtilit. Regionála doaimmat, maid ráđđehus lea mearridan galget árvvoštallojuvvojit earret eará čuovvovaš dilálašvuođain:
- jos dilli lea nu duođalaš ahte gáibit johtilis ja koordinerejuvvon doaimmaid, dahje jos suohkanat ádjánit menddo guhká dahkat dárbbašlaš mearrádusaid,
- jos suohkanat sullii seammalágan dárbbuiguin háliidit iešguđet lágan doaimmaid,
- jos eahpiduvvo ahte doaibmadássi muhtun guovllus ii leat doarvái buorre ásahit njoammuneastadandoaimmaid
- jos lea dárbu vuhtiiváldit eará riikkaviidosaš beroštumiid, ovdamearkka dihte spesialistadearvvašvuođabálvalusa kapasitehta.
Eanaš oassi norgga álbmogis vásihit doaimmaid mat leat hui gáibideaddji. Ráđđehus ásahii ovddit vahkus garra njoammuneastadandoaimmaid máŋgga suohkanis Vestfoldas ja Telemárkkus. Oslo álbmot leat vásihan hui čavga ja gáibideaddji ráddjehusaid máŋga mánu.
Riikkaviidosaš doaimmat
-Jos mii ovttas lihkostuvvat eastadit virusleavvama báikkálaš ja regionála njoammuneastadandoaimmaiguin, de sáhttit mii garvit garra riikkaviidosaš doaimmaid mat čuhcet maiddái daidda guovlluide gos njoammunvárra lea unni. Muhto jos báikkálaš, regionála ja riikkaviidosaš doaimmat eai veahket dasa ahte njoammuma bissehit, de fertet ásahit garraseappot ja beaktileappot riikkaviidosaš doaimmaid, cealká Erna Solberg.
Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta eai rávve ráđđehusa ásahit garraset riikkaviidosaš doaimmaid jur dál, muhto sii árvvoštallet dilálašvuođa beaivvis beaivái ovttas Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain.
Dá leat garraseamos doaimmat mat ásahuvvojit jos dálá doaimmat eai leat doarvái hehttet njoammudávdda leavvama:
- Rávvet doallat uhcimus guokte mehtera gaskka earáide earret daidda geaiguin ásat ovttas ja daidda geain lea lagasoktavuohta olbmuide geat okto ásset
- Rávvet deaivat eanemustá logi olbmo ovtta vahkus, lassin 5 guossi.
- Gielddus vuovdit alkohola
- Gielddus lágidit siste organiserejuvvon valáštallan- ja astoáiggedoaimmaid rávisolbmuide. Dat ii guoskka profeššunealla valáštalliide
- Hárjehallanguovddážat ja vuojadanhállat giddejuvvojit. Earret vuojadanhárjehallamat mánáide ja veajuidahttimii
- Suohtastallanfálaldagat nu go suohtastallanpárkkat, biŋgohállat ja sullasaččat giddejuvvojit
- Bargoaddi galgá fuolahit ahte bargit sáhttet ruovttus bargat jos dat geavatlaččat lea vejolaš
- Unnit oasseváldit lágiduvvon doaluin:
- Siste: Eanemustá 20 olbmo jos čohkkájit giddejuvvon stuoluin (ovdal 100)
- Siste: Eanemustá 50 olbmo hávdádusain (ovdal 100)
- Siste: Eanemustá 50 olbmo lágiduvvon doaluin vuollel 20 jahkásaččaid várás ja ásset seamma suohkanis
- Olgun: Eanemustá 50 olbmo lágiduvvon doaluin (ovdal 200 dahje 600 jos geahččit čohkkájit giddejuvvon stuoluin)
Árvvoštallat ođđajagimánu ávžžuhusaid
Ráđđehus árvvoštallá bidjat ođđajagimánu ávžžuhusaid fas fápmui jos lea dárbu, nu go:
- Ávžžuhus ahte ii váldit vuostá gussiid ruovttus guovtti vahkus
- Maŋidit buot doaluid
- Digitála oahpahus universitehtain, allaskuvllain ja fágaskuvllain
- Ruksesdássi nuoraidskuvllain ja joatkkaskuvllain
- Buot suohkanat gos lea stuora njoammunvárra berrejit árvvoštallat ruksesdási maiddái mánáidskuvllain ja mánáidgárddiin
-Jos vel eat ásat ge ođđa riikkaviidosaš doaimmaid dál, de háliidan muittuhit gustovaš njuolggadusaid. Buohkat, miehtá riikka, fertejit ráddjet sosiála oktavuođaid. Jos áiggut deaivat muhtuma gii ii ása seamma dálus go don, de galggat dan dahkat olgun. Ale vuolgge olgoriikii. Berret garvit dárbbašmeahttun sisriikkamátkkiid. Buohkat geat sáhttet berrejit bargat ruovttukantuvrras. Doaluid berre maŋidit dahje šluhttet jos daidda čoahkkanit máŋgga suohkana olbmot, cealká Solberg.
Mátkkit ja beassášluopmu
Cuoŋománu 15.beaivve rádjái gusto mátkkoštanráva olgoriikkaide, earret vealtameahttun mátkkiid. Dat mearkkaša ahte buohkat geat ásset Norggas eai berre mátkkoštit olgoriikii beassášluomus.
Norgalaččat ja earát geat ásset Norggas ja jurddašit luomustallat olgoriikkas, fertejit maid vuhtiiváldit dan ahte ráđđehus dál árvvoštallá viiddidit karantenahoteallaortnega nu ahte dat gusto maid ođđa joavkkuide. Dat mearkkaša ahte olbmot geat dál vulget olgoriikii luomustallat, jáhkkimis fertejit orrut karantenahoteallas go bohtet ruovttoluotta Norgii.
Ráđđehus árvvoštallá maid láhkaásahusa bokte mearridit ahte sis, geat válljejit errenbáikki ruovttus go bohtet ruovttoluotta riikii, galgá leat sierra oađđenlatnja ja basadanlatnja, ja doallat guokte mehtera gaskka.
Ráđđehus almmuha maŋŋil eanet konkrehta rávvagiid sin várás
geat háliidit luomustallat Norggas beassážiid. Njuolggadusat ráhkaduvvojit njoammudávdda dili ektui.
-Ráđđehus háliida dál jo ávžžuhit norgalaččaid geat ásset olgoriikkas, earret eará studeanttaid, ahte eai boađe ruoktot beassážiidda, dadjá Høie.
Ráđđehus ávžžuha maid plánet digitála oahpahusa universitehtain ja allaskuvllain vuosttaš vahku maŋŋil beassážiid.
Regionála doaimmat heivehuvvon suohkaniidda maidda 5A kapihttal guoská
Ráđđehus lea Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta ávžžuhusa vuođul mearridan rievdadit covid-19-láhkaásahusa kapihttala 5A nu, ahte suohkanat geat fertejit čuovvut garraseamos doaibmadási sáhttet čađahit hávdádusaid gos leat eanemustá 30 olbmo. Dálá láhkaásahus ráddjejuvvo 100 olbmos 30 olbmui, danne go dál lea dárbu ráddjet njoammudávdda leavvama ja álkidahttit njoammundárkkisteami.
Mearriduvvo maid láhkaásahus mii addá diekkár suohkaniidda vejolašvuođa vihahit náittospáraid guvttiin vihtaniin, ja ahte osku- ja eallinoaidnovisttit dan dohkkehit. Etáhtat vuođuštit evttohusa ahte sáhttet šaddat stuora rievttálaš váikkuhusat jos olbmot eai beasa náitalit ja ahte njoammudávdda fágalaš dássi dollojuvvo.
Skuvllat ja mánáidgárddit
Ráđđehus ii áiggo rievdadit riikkaviidosaš njuolggadusaid mat gusket skuvllaide ja mánáidgárddiide.
Máhttodepartemeanta áigu árvvoštallat dárbbu rievdadit bagadusa njoammudávdda birra, ja dan oktavuođas maid eará doaimmaid vai mánáidgárddit ja skuvllat doalahuvvojit rabasin.