DGT lea buohcci dearvvašvuođabálvalusa eaktun

Jus galgá ásahit buori dearvvašvuođabálvalusa mas buohcci lea guovddážis de fertejit buori DGT-čovdosat leat sajis ja gávdnomis. Danin ráđđehus evttoha nannet DGT-barggu 80 miljovnna ruvnnuin 2015 stáhtabušeahtas.

- Ráđđehus háhká buoret DGT-čovdosiid dál, vai mii sáhttit ásahit buhcciid dearvvašvuođabálvalusa. Mun oaivvildan ahte buoret DGT-čoavddus lea eaktun jus galggaš lihkostuvvat. Mii evttohan nannet DGT-barggu 80 miljovnna ruvnnuin vai sihkkarastit buhcciid vuoigatvuođaid ja buoridit dorvvolašvuođa. Min áigumuš lea ahte ássit galget álkibut oažžut oktavuođa dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaiguin ja vejolašvuođa láhččet iežaset dálkkodeami, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Ráđđehus áigu ođasmahttit DGT-čovdosiid dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis. Ovttasráđiid dearvvašvuođasurggiin Dearvvašvuođadirektoráhtta čielggada boahttevaš molssaevttolaš dearvvašvuođa diehtojuohkinvuogádaga álgoevttohusaid. Bargu mearkkaša suorgái dárbbašlaš ja vurdojuvvon DGT-ahtanuššama. Ráđđehus evttoha ahte juolludit sullii 390 miljovnna ruvdno nationála bargui DGT:in dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas, mii lea 80 miljovdna lassáneapmi 2014 rájes. Lassin dása vel bohtet dat áŋgiruššamat maid regiovnnalaš dearvvašvuođaásahusat čađahit iežaset dábálaš doaimma siskkobealde.

Vai nannet personsuodjalusa ja diehtosihkarvuođa de lea dehálaš adnit daid teknologalaš vejolašvuođaid mat juo leat gávdnamis. Buohccit galget ieža buorebut sáhttit stivret geat galget sáhttit oaidnit mii sin journálii lea čállojuvvon, ja ovdamearkka dihte suddjet journála vai ovdamearkka dihte bearašlahtut, geat barget dearvvašvuođabálvalusas, ránnját dahje earát eai beasa oaidnit journála du dohkkeheami haga. Buori dearvvašvuođahálddahuslaš registarat, leat eaktun go galgat ovdánahttit buori bálvalusaid identitehtahálddašeami, guorrama ja dábuheami stivrejupmái. Ráđđehus áigu danin ođasmahttit dálá registariid vai sihkkarastit ahte dat šaddet ávkkálačča, leat olámuttolaččat ja ahte lea buorre dihtorkvalitehta.

- Ássit galget luohttit ahte dieđut meannuduvvojit dorvvolaš ja sihkkaris vuogi mielde. Dearvvašvuođabargit galget áššáisoahppevaš dieđut leat gávdnamis beroškeahttá gos buohcci lea leamašan divššus ovdal. Mun áiggun danin ođasmahttit dálá DGT-čovdosiid ja álgit ovdánahttimis sisriikkalaš dorvvolašvuođa vuođđostruktuvra, dadjá Høie.

Ráđđehus evttoha ahte dát 80 miljovnna ruvnno galget juhkkojuvvot ná:

• 55 miljovnna ruvdno diehtojuohkindorvvolašvuhtii dearvvašvuođahálddahuslaš registariidda
  Ođđa láhka buhcciidjournála birra ja ođđa dearvvašvuođaregisttarláhka daga liige vejolašvuođaid digitála dieđuid lonohallat gaskal ásahusaid ja ássiid. Dát gáibida ahte ovdánahttit digitála čovdosiid mat vuhtiiváldet diehtosihkarvuođa ja personsuodjalusa gáibádusaid.
• 20 miljovdna én journála čielggadeapmái
  Ráđđehus áigu ođasmahttit DGT-vuođđovuogádaga nu ahte dárbbašlaš dearvvašvuođadieđut sáhttet čuovvut pasieanta olles dálkkodanmannolagas. Nannen galgá geavahuvvot čađahit konseaptačielggadeami boahttevaš dearvvašvuođadieđuid vuogádaga ovdánahttima.
• 5 miljovdna DGT-čovdosiidda helsenorge- uskkádagas ráhkkanahttimis ođđa buhcciid- ja geavaheaddjivuoigatvuođa lága.
  Ruđat evttohuvvojit earret eará adnot frittsykehusvalg.no bálvalusa sirdit helsenorge.no vuollái. Dát dagaha vai geahpidit elektrovnnalaš dearvvašvuođabálvalusaid nu ahte buohccit daid sáhttet gávdnat ovtta báikkis.

Lassin dáid 80 miljovnna ruvnnuide, evttoha ráđđehus juolludit 20 miljovnna dan oktavuođas go friddja dálkkodanválljejumi álggahuvvo. Oassi das galgá adnot buoret DGT-čovdosiidda friddja buohcciviesu válljemii, áigemeari ortnegii ja olgoriikkas dálkkodan ortnegiidda, ja doarjjan friddja dálkkodanválljejupmái. Dát šaddet leat ávkin buhcciide geat ávkkástallet dáid ortnegiid.