Loga láhkaevttohusa: Prop. 68 L (2015–2016)

Dát guoská earret eará terrorláhkarihkkumiidda, goddimdda, olmmošsuollefievrridemiide, olmmošgávppašemiide, friddjavuođarievidemiide, dahkamušaide lobihis illástangovain mánáin ja mássábilidanvearjjuide. Lea dehálaš deattuhit ahte eanaš gustovaš vuogádat geavahit čiegus metodaid bisuhuvvo. Seamma garra vuođđoeavttut bisuhuvvojit, ja váldonjuolggadussan sáhttá metodaid geavahišgoahtit rievtti dohkkehemiin. 

– Rievdaduvvon rihkolašvuođa- ja áittagovva dagaha ahte politiijaid lohpi geavahit čiegus politiijametodaid ferte viiddiduvvot. Váilevaš metodageavaheapmi ii galgga hehttet čielggadit dahje heađuštit duođalaš rihkolaš daguid. Mii addit danne politiijaide eanet ja buoret bággogaskaomiid ja seammás áimmahuššat personsuodjalusa oadjudeaddji láhkai, lohká justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen (Ovddádusbellodat). 

Ráđđehus evttoha veahážiid mielde viiddidit lobi geavahit gulahallandárkkisteami, čiegus burgima, latnjaskaddarastima, kámeravákšuma ja bággogaskaomiid heađušteaddji ja eastadeaddji oktavuođain. Dasto evttohuvvo ođđa čiegus bággogaskaoapmi, diehtolohkan. Dálá čiegus bággogaskaoamit leat massán olu beavttu teknologalaš ovdáneami geažil. 

– Iešguđet krypterenčovdosiid geavaheapmi mielddisbuktá ahte politiijat dávjjit ahte dávjjit eai beasa oaidnit dieđuid maid rievttálaččat beasašedje oaidnit gustovaš njuolggadusaid vuođul diehtoskaddarastima ja čiegus burgima birra. Lea stuorra dárbu beaktilis lohpái oaidnit gulahallon ja elektrovnnalaš vurkejuvvon dieđuid, ja dáid mii áigut dál gokčat, dadjá Anundsen. 

Buot evttohusat leat vuđolaččat árvvoštallan Vuođđolága ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ektui, ja viiddidemiid čuovvolit vástideaddji buriid dárkkistandoaibmabijuiguin. Duopmostuollodárkkisteapmi bisuhuvvo ja čuovvovaš dárkkisteapmi galgá nannejuvvot sakka.

 

---

 

Buerebe vuekieh gæmhposne itjmies kriminaliteten vööste

Reerenasse daenbiejjien raeriestimmiem buakta jarkelimmiej bïjre bysvehtsprosesselaaken njoelkedassine tjeakoes noerhkemevierhtiej bïjre. Laakejarkelimmieh sijhtieh politijese vïjrebe luhpiem vedtedh tjeakoes noerhkemevierhtide nuhtjedh gosse itjmies kriminalitetem goerehtidh, hööptedh jïh heerredidh. 

Lohkh laakeraeriestimmiem: Prop. 68 L (2015–2016) 

Daate lea vuesiehtimmien gaavhtan terrorlaakemeadtoe, buvveme, sueleden almetjesaehteme, almetjedoekeme, frijjevoete-ryöveme, jïh luhpehts daaresjimmieguvvieh maanijste jïh bovvelimmie-vaeknieh gïetedidh. Dïhte vihkeles tjïerteste systeme, mij faamoe daelie åtna, åtnose tjeakoes vuekide tjåadtjohte. Dah seamma striengkie maadthtsiehkieh jåerhkieh, jïh åejvienjoelkedassine maahta dejtie vuekide nåhtadidh mænngan luhpiem reakteste åadtjodh. 

– Jarkelamme kriminalitete- jïh aajhtoeguvveste sjædta politijen luhpiem tjuara vijriedidh tjeakoes politijevuekieh  nåhtadidh. Ij edtjh faatoes vuekiebuektiehtimmie dan uvte årrodh guktie ij maehtieh itjmies kriminellen darjomh tjïelkestidh jallh heerredidh. Mijjieh dan gaavhtan politijese jienebe jïh buerebe noerhkemevierhtieh vedtebe seamma aejkien goh persovnevaarjelimmiem gorredibie jearsoes voetine, justijse- jïh riejriesvoeteministere Anders Anundsen (FrP) jeahta. 

Reerenasse raereste mojhteles vijrede luhpiem åtnose govlesadtemevaaksjomem, tjeakoes ransakadimmiem, tjïehtjelegoltelimmiem, kameravaaksjomem jïh noerhkemevierhtieh heerredimmien jïh tjïelkestimmien gaavhtan. Vijrebe orre tjeakoes noerhkemevierhtiem evtede, datalohkemem. Dah noerhkemevierhtieh mah gååvnesieh lea jïjnje dej effektem dasseme dan orre teknologije evtiedimmien gaavhtan. 

– Juktie ovmessie krypteremeilledahkh utnieh dellie politije sïejhmebe eah åadtjoeh bïevnesh mah reaktaj mietie edtjieh faamoem utnieh nænnoestimmieh govlesadteme-goltelimmie jïh tjeakoes ransakadimmie. Daarpesje radtjoes govlesadteme jïh elektrovneles vuarhkeme bïevnesh åadtjodh, jïh daam sïjhtebe daelie darjodh, jeahta Anundsen. 

Gaajhkh raeriestimmieh leah eensilaakan vuarjasjamme Maadthlaaken jïh Nöörjen internasjovnale dïedti mietie, jïh vijriedimmieh vuartasjieh seamma hijven vaaksjomeråajvarimmine. Dåapmestovlevaaksjome utniehtibie jïh edtja vaaksjomem dan mïnngesne lissiehtidh.

 

---

 

Buorep vuoge alvos vierredahkamij vuosstáj

Ráddidus uddni oajvvat rievddadit stráffaprosesslága njuolgadusájt tjiegadum nággovuogij birra. Láhkarievddadusá galjedi politija máhttelisvuodav adnet tjiegadum nággovuogijt barggonævvon gå politija galggá guoradallat ja hieredit alvos vierredahkamav.

Lågå láhkaárvvalusáv: : Prop. 68 L (2015–2016) 

Dát doajmmá duola degu gå terrorláhka doajeduvvá, gå ulmusj gåtteduvvá, gå ulmutjijt suollet njágadi, gå ulmutjijt vuobdatji, gå nágina friddjavuodav rievvu, ja duodden aj loabedis dahkamuháv adni gåvåj vierredahkamis mánáj vuosstij ja værjojs maj ållusijt máhttá gåddålit. Ájnas la dættodit juhte doajmme systiebma tjiegos vuogij hárráj ienemusát sjaddá bissot. Da sæmmi garra vuodoævto joarkeduvvi, ja oajvvenjuolgadussan máhtti vuoge adnuj váldeduvvat esski gå riektá dåhkkit dav. 

Ådå vierredahko- ja ájttogåvvå iesj tjielggi politija ienebut lulu adnet tjiegos politijavuogijt barggonævvon. Politijav buorggut adnet barggonævvon dakkir vuogijt ij galga árret tjoavddemav jali árret hieredimev alvos vierredagojs. Danen vaddep politijaj ienep ja buorep nággovuogijt ja sæmmi båttå persåvnnåsuodjalibme bærrájgåtseduvvá, javllá justijssa- ja gárvesvuodaministar Anders Anundsen(Frp). 

Dan diehti gå galggá ganugahttet ja hieredit vierredahkamijt, de Ráddidus oajvvat vijdedit ållu várrogisát máhttelisvvodav dárkestit guládallamijt, tjiegos láhkáj guoradallat, suollet gulldaladdat mij lanjánj dáhpáduvvá, kamera baktu váksjut ja nággovuogij baktu barggat. Vijddásappot oajvvaduvvá ådå nággovuohke, dáhtálåhkåm. Udnásj tjiegos nággovuoge li massám ietjasa vájkkudimvejulasjvuodav teknologija åvddånahttema diehti. 

– Gå nav moadda krypterimvuoge li anon, de politijav álu e besa dan diehtuj masi galggi riektáj milta bessat ja aj duodden doajmme njuolgadusáj milta bessat mij guosská guládallamváksjodibmáj ja tjiegos guoradallamij. Stuorra dárbbo le dåbmaris láhkáj bessat guládaláduvvam ja elektråvnålattjat vuorkkidum diedojda, ja dáv dárbov dal sihtap mij dálla dievddet, javllá Anundsen. 

Divna oajvvadusá li merustaládum Vuodolága ja Vuonarijka rijkajgasskasasj vælggogisvuodaj vuoksjuj, ja dájt ådå vuogijt tjuovvu aj buorre dárkestimdåjma. Duobbmoståvllådárkestibme bissu ja dárkestibme mij agev tjuovvu, dat nanniduvvá.