Vuosttaš oktiilaktin máilmmis go laktet nationála heahteneahtaid
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta
Preassadieđáhus | Nr: 125 – 2016 | Almmustahtton: 21.11.2016
Norga ja Ruoŧŧa rasttildit dán vahkku historjjálaš olahusa davviriikkalaš gearggusvuođas go norgga ja ruoŧa heahteneahtat laktojuvvojit oktii. Lea vuosttaš geardde máilmmis go nationála heahteneahtaid oktiilaktet.
Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen ja inrikesminister Anders Ygeman čalmmustahttiba nationála heahteneahtaid oktiilaktima.
Govva: JD
Geahča/ viečča eanet govaid dáppe: Flickr
– Áitagat, lihkohisvuođat ja luonddukatastrofat eai čuovo riikarájiid – ja dalle fertejit maid reaiddut heivehuvvot dasa. Laktit oktii dan guokte heahteneahta lea deaŧalaš go galgá gieđahallat heahtediliid goappaš bealde rájiid, dadjá justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen (ovddádusbellodat).
Lea stuora riikkaidgaskasaš beroštupmi Nødnett, riikaviidosaš gulahallandoaibma heahte- ja gearggusvuođaaktevrraide, ja ruoŧa heahteneahta Rakel oktiilaktimis.
Odne vuolláičállojuvvo šiehtadus gaskal dan guovtti riikka. Lágiduvvo maid hárjehallan Meråkeris gos heahteetáhtat goappaš riikkain oassálastet ja geahččaladdet heahtegulahallama rastá riikkarájiid realisttalaš scenarios.
Geavaheaddjit politiijas, dearvvašvuođabálvalusas ja eará aktevrrat goappaš riikkain ožžot vejolašvuođa váldit mielde rádioterminála go fertejit veahkehit ránnjáriikkas ja gulahallat njuovžilit oktasaš hállanjoavkkuiguin.
– Rádji gaskal Norgga ja Ruoŧa lea guhkki, ja riikkain lea guhkes árbevierru veahkehit go deaividit stuora ja smávit dáhpáhusat. Oktasaš teknologiija dahká ahte ovttasbargu ráji rastá šaddá álkit ja buoret. Doaibmi veahkki jus lihkohisvuohta deaivida gáibida ahte lea buorre gulahallan rasta ráji, dadjá Anundsen.
Dan guovtti nationála heahteneahtaid oktiilaktin lea ovdánahttinbargu gaskal Heahtegulahallandirektoráhta (Direktoratet for nødkommunikasjon (DNK)) norgga bealde ja Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB) ruoŧa bealde. Oktiilaktin lea oassi EISITEP-prográmmas.
Veartenen voestes aktanimmie nasjonaalen neavroenedtijste
Norga ja Ruoŧŧa rasttildit dán vahkku historjjálaš olahusa davviriikkalaš gearggusvuođas go norgga ja ruoŧa heahteneahtat laktojuvvojit oktii. Lea vuosttaš geardde máilmmis go nationála heahteneahtaid oktiilaktet.
Justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen ja inrikesminister Anders Ygeman čalmmustahttiba nationála heahteneahtaid oktiilaktima. Govva: JD
Geahča/ viečča eanet govaid dáppe: Flickr
– Áitagat, lihkohisvuođat ja luonddukatastrofat eai čuovo riikarájiid – ja dalle fertejit maid reaiddut heivehuvvot dasa. Laktit oktii dan guokte heahteneahta lea deaŧalaš go galgá gieđahallat heahtediliid goappaš bealde rájiid, dadjá justiisa- ja gearggusvuođaministtar Anders Anundsen (ovddádusbellodat).
Lea stuora riikkaidgaskasaš beroštupmi Nødnett, riikaviidosaš gulahallandoaibma heahte- ja gearggusvuođaaktevrraide, ja ruoŧa heahteneahta Rakel oktiilaktimis.
Odne vuolláičállojuvvo šiehtadus gaskal dan guovtti riikka. Lágiduvvo maid hárjehallan Meråkeris gos heahteetáhtat goappaš riikkain oassálastet ja geahččaladdet heahtegulahallama rastá riikkarájiid realisttalaš scenarios.
Geavaheaddjit politiijas, dearvvašvuođabálvalusas ja eará aktevrrat goappaš riikkain ožžot vejolašvuođa váldit mielde rádioterminála go fertejit veahkehit ránnjáriikkas ja gulahallat njuovžilit oktasaš hállanjoavkkuiguin.
– Rádji gaskal Norgga ja Ruoŧa lea guhkki, ja riikkain lea guhkes árbevierru veahkehit go deaividit stuora ja smávit dáhpáhusat. Oktasaš teknologiija dahká ahte ovttasbargu ráji rastá šaddá álkit ja buoret. Doaibmi veahkki jus lihkohisvuohta deaivida gáibida ahte lea buorre gulahallan rasta ráji, dadjá Anundsen.
Dan guovtti nationála heahteneahtaid oktiilaktin lea ovdánahttinbargu gaskal Heahtegulahallandirektoráhta (Direktoratet for nødkommunikasjon (DNK)) norgga bealde ja Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB) ruoŧa bealde. Oktiilaktin lea oassi ISITEP-prográmmas.