Johtolat ain vuoruhuvvo

Dan lohká johtalusministtar Jon Georg Dale dan oktavuođas go odne ovdanbuktojuvvo jagi 2019 stáhtabušeahtta.

– Buorre infravuogádat lea investeren boahttevaš čálgui. Jagi 2019:ái evttoha ráđđehus juolludit 73,1 miljárdda ruvnna johtolahkii. Dain manná 65,2 miljárdda ruvnna čuovvolat Našunála fievrredanplána 2018-2029. Min váldovuoruhemiid vuolggasadji johtolatbušeahtas váldá maid vuhtii Našunála fievrredanplána váldoulbmiliid, dan ahte galgá leat álki sihke olbmuide johtit ja fievrredit gálvvuid olles riikkas, unnit fievrredanlihkohisvuođat ja unnit áibmonuoskideapmi dálkkádatgássaid ektui, dadjá Dale.

Luottat ja johtalusoadjebasvuohta vuoruhuvvo ain viidáseappot

– Buoret luottat addet buoret mátkkoštanárgabeaivvi sidjiide geat vudjet bargui beaivválaččat ja midjiide buohkaide, ja váikkuha dasa ahte gálvojohtalus manná jođáneappot. Dasa lassin diehtit mii ahte oadjebas ja sihkkaris luottat leat vuođđun bargguin mot nannet johtalusoadjebasvuođa. Dálá ráđđehus lea garrasit lasihan luottaid dibašteami ja investeremiid vuoruhemiid. Riikageaidnovuogádaga dibaštanhealban vuoliduvvui vuosttaš geardde máŋggaid logenárjagiide 2015:s. Dáinna bušeahttaevttohusain gártá riikageainnuid dibaštanhealban oktiibuot geahpeduvvot sullii 1,8 miljárdda ruvnnain 2019:s, lohká Dale.

Ráđđehus evttoha juolludit sullii 5,7 miljárdda ruvnna riikageainnuid dibaštan- ja ođastandoaimmaide 2019:s. Dat lea sullii 600 milliuvnna ruvnna lassáneapmi 2018 ektui. 2015 rájes lea dibaštanhealban geahpeduvvon sullii 7 miljárdda ruvnnain.

– Go rahpat máŋggaid ođđa luottaid ja oktiibuot 104 kilomehtera mohtorluotta mas leat 4-vuodjinjuogu, de laktit mii riikka lávgadeappot oktii. 2019:s evttohit mii viidáseappot álggahit eanet ođđa luoddaprošeavttaid, dadjá Dale.

Dihto johtalusoadjebasvuohtadoaimmaide evttoha ráđđehus 514,4 milliuvnna ruvnna 2019:s. Lassin dasa boahtá maiddái sullii 40 milliuvnna ruvnna mii boahtá olggobeale ruhtademiid bokte. Dát ruđat adnojuvvojit eanas doaimmaide hehttet duođalaš lihkohisvuođaid, nugo biillaid oktiibeaškkehemiid ja badjeluottavuodjimiid. Dát ruđat bohtet lassin daidda vuoruhemiide mat gusket hukset ođđa luottaid ja dibaštit dálá luottaid.

Ruovdemáđija nannen jotkojuvvo

Ruovdemáđija vuoruheapmi lea addán bohtosiid. Mátkkošteaddjit ja ealáhusdoaimmat leat ožžon dađistaga buoret ruovdemáđii-fálaldaga. Mii oaidnit ahte mátkkošteddjiid lohku lea garrasit lassánan, togat vudjet dávjjibut ja togavuovnnat ođastuvvojit.
– Mii joatkit nannet bargguid mat loktejit norgga ruovdemáđija ođđaáigásaš ja doaibmi fievrredanvuogádahkan, mii sáhttá fievrredit ollu olbmuid bargguide beaivválaččat birasustitlaš vuogi mielde. Ruovdemáđii-bušeahtta lea 26,4 miljárdda ruvnna 2019:s, mii lea sullii 2,9 miljárdda ruvnna, dehe 12,4 proseantta eanet ruovdemáđija vuoruheapmái go lei 2018:s, lohká Dale.

Viidáseappot evttoha ráđđehus juolludit 160 milliuvnna ruvnna ođastit ja váldit atnuid ođđa togavuovnnaid. Ođđa togavuovnnat váldojuvvojit atnui Østlánddas ja Vossebánas.

Buoret kollektiivvalašfálaldat

– Galgá leat geasuheaddji válljet birasustitlaš mátkkoštanvugiid. Ráđđehus joatká vuoruhit ruovdemáđija, ja evttoha dasa lassin lasihit vuoruhemiid mat gusket eará kollektiivajohtalusaide, ja vázzin- ja sihkkelluottaide. Ráđđehus evttoha badjel 3,7 miljárdda ruvnna gávpotbiras- ja gávpotahtanuššanšiehtadusaide ja bálkáhanortnegii  daidda ovcci stuorámus gávpogiidda. Dat lea sullii 50 proseantta lassáneapmi 2018 ektui, lohká Dale.

Daidda njealji stuorámus gávpotguovlluide mat leat fárus gávpotbiras- ja gávpotahtanuššanšiehtadusas, váldá stáhta badjelasas beali goluin mat gusket stuorit kollektiivainfravuogádatprošeavttaide. 2019:ái evttoha ráđđehus measta duppalastit vuoruhemiid jagi 2018 ektui. Fornebu-bána Oslos ja Akershusas, Gávpotbána Fyllingsdalenii Bergenis, Metrobusse Troandimis ja Busseluodda Davvi-Jærenis ožžot badjel 1,5 miljárdda ruvnna.

Láhčit buoret dili mearrajohtolatfievrredeapmái

Ráđđehusas lea ulbmil sirdit eanet gálvofievrredeami luottaid nalde meara nala. Dat nanne lagas mearrajohtolaga, addá birasvuoittuid ja unnit guorbmebiillaid min luottaid nalde.

– Mii joatkit ain bargguiguin mot láhčit dili buorebut nannet mearrajohtolatfievrredeami. Mii oaidnit ahte dađistaga huksejuvvojit stuorit ahte stuorit fatnasat, ja dat buktá stuora hástalusaid go dat galget láddet hámmaniidda. Danne lea áibbas dárbbašlaš buoridit mearrajohtolatoliid vai nákce láhčit dili buorebut stuorit fatnasiidda láddet hámmaniidda. Ráđđehus evttoha ruhtadeami mearrajohtolatprošektii 2019:s, sihke gárvvisteapmái ja álggaheapmái, dadjá Dale.  

Viidáseappot evttoha ráđđehus lasihit 40 milliuvnna ruvnna hoahpuhit barggu mii guoská merrii navigerenrusttegiid dibašteapmái.

Áibmojohtolat

– Ráđđehus vuoruha garrasit sihkkarastit buriid fievrredanfálaldagaid guovlluide miehtá Norgga. Okta dehálaš oassi dás lea sihkkarastit buori girdifálaldaga guovlluide. Danne doalahit mii máŋggaid doaimmaid jođus mat dagahit dan ahte mii sáhttit doalahit viiddis regiovnnalaš girdijohtolatvuogádaga, lohká Dale.

Dain sullii 1,1 miljárdda ruvnnas maid ráđđehus evttoha juolludit áibmojohtolatdoaimmaide 2019:s, manná 717,4 milliuvnna ruvnna oastit girdifievrredeami, ja 31 milliuvnna ruvnna fas doaibmadoarjjan girdišiljuide mat eai gula stáhtii.

Boastabálvalusat

Ráđđehus evttoha juolludit 534 milliuvnna ruvnna stáhta oastimii gánnáhahtikeahtes boastta- ja báŋkobálvalusaid. Dáinnalágiin sáhttit ruhtadit boastajuohkima vihtta beaivvi vahkus olles riikkas 2019:s, vuđolaš báŋkobálvalusaid mat gullet riikaboastavuogádahkii ja čuokkesčálusboasttaid nuvttá sáddema. Dasa lassin evttoha ráđđehus juolludit 83,4 milliuvnna ruvnna juohkit aviissaid lávvordagaid.

Álggahit 5G vuogádaga árabut

Buoret mobiltelevuogádat lea eaktun sihkarastit ássama ja ealáhusdoaimma olles riikkas. Ráđđehus áigu láhčit dili boahttebuolva mobiltelevuogádahkii, 5G:ii. Stáhta lea danne šiehttan dan, ahte 700 MHz-sáttavuogádaga frekveanssat luvvejuvvojit árabut go lea jurdda. Ráđđehus evttoha juolludit 150 milliuvnna ruvnna dasa, mii addá vejolašvuođa ásahit alla ovdáneaddji mobiilabálvalusaid ja álggahit 5G árabut Norggas.   

– Mihttomearri lea ahte Norga galgá leat njunnožis váldime atnui ođđa teknologiija. Galgá leat geasuheaddji investeret Norggas, ja mii eiseválddiid bealis galgat searvat dasa. 5G:ain eat oaččo dušše jođáneappot 4G veršuvnna maid mii dovdat odne, dat šaddá innovašuvnna ja árvoháhkama vuođđun. Mii oaidnit juo dál ahte norgga fitnodagat ja fitnodatálggaheaddjit leat álgán ohcat sajiset ja heivehallat dán márkanii. Dás leat stuora vejolašvuođat norgga oassálasttiide, lohká Dale.