Brekk Kárášjogas
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II
Almmustahtti: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta
Ođas | Almmustahtton: 21.02.2012 | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 06.03.2012
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk lei beaivvi Kárášjogas čoahkkinastimin Sámedikkiin, Sámediggeráđiin, Boazodoallohálddahusain ja rabas álbmotčoahkkimis eahkedis. Boazologu heiveheapmi, Boazodoallohálddahusa ođđasit organiseren ja Sámedikki ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ráđđádallamat ledje váldoáššin.
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk lei beaivvi Kárášjogas čoahkkinastimin Sámedikkiin, Sámediggeráđiin, Boazodoallohálddahusain ja rabas álbmotčoahkkimis eahkedis. Boazologu heiveheapmi, Boazodoallohálddahusa ođđasit organiseren ja Sámedikki ja Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta ráđđádallamat ledje váldoáššin.
Brekk lei boahtán ovdanbuktit ođđa Stuorradiggedieđáhusa eanandoallo- ja biebmopolitihka birra, "Velkommen til bords" ja ságaškuššat boazodoalu áigeguovdilis gažaldagaid.
Sámedikkis, gurot bealde: Sámedikki direktevra Rune Fjellheim, Sámediggepresideanta Egil Olli ja eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk. (Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta)
Čeavlás borramušbuvttadeapmi
- Sámi boazodoallu lea čeavlás borramušbuvttadeapmi. Dat doaimmaha hersko, mas lea áidnalunddot máistu ja biepmuskvaliteahtat, eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk dadjalii. – Boazodoalus lea buorre máistu, dearvvašlaš buoidesivrrat ja vitamiinnat. Dat gullá dearvvašleamos biergguide, maid sáhttit borrat, Brekk lasihasttii.
Bohccobierggus lea dasa lassin iežas historjá: Bierggu buvttada álbmot, mii lea máŋggaid jahkečuđiid eallán luonddus ja luondduin. Álbmot, mii dovdá buoremus guohtumiid, ja mii fuolalaččat jođiha elliid daidda, mii diehtá goas lea áigi johttát ealuin buoret guohtumiidda, mii čeavlájit juoigá guohtumiiddis, bohccuidis ja kultureanadagaidis. Dát lea buorre muitalus borramušas, mii buvttaduvvo elliid ja luonddu vuhtiiváldimiin.
- Boazodoalus lea áidnalunddot dilli, mas bierggu jearru sáhttá šaddat stuorábun go maid lea vejolaš buvttadit. Das leat stuorra vejolašvuođat lasihit árvoháhkama, Lars Peder Brekk dajai.
Ekologalaš nanuvuohta
- Dás duohko vuoruhit boazologu heiveheami guohtumiid ektui ja čuovvulit mearriduvvon boazologu, eanandoallu- ja biebmoministtar dajai.
Boazodoalu hástalusat laktásit máŋgii guohtumiidda. Jogo guohtumat gáržot go gilvalit earáiguin, geat dárbbašit guovlluid, dahje muhtin guovlluin geavvá nu, ahte guohtumat guorbagohtet, go boazolohku lea menddo allat.
- Lean erenoamážit fuolastuvvan sámi boazodoalu guovddášguovlluin - Sis-Finnmárkkus. Doppe leat eanaš badjeolbmot ja eanaš bohccot, Brekk dadjalii.
Dađi bahábut lea dan guovllu boazodoalus maid unnimus buvttadeapmi ja dienas, vaikko luonddu beales dáid duovdagiin leat buoremus eavttut alla buvttadeapmái. Dan dáfus dát mávssolaš ja árbevirolaš sámi ealáhus lea váldán lávkki maŋos guvlui.
- Ráđđehus háliida bissehit headjuma. Eanandoallo- ja biebmodieđáhus čájeha čielgasit, maid mii háliidit rievdadit, eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk celkkii.
Eanaš guovlluid siiddat ja orohagat leat dál ieža gávnnahan ja dohkkehahttán ekologalaččat nana boazologu. Lága áigumuš, ahte orohagat váldet eanet ovddasvástádusa valljodagaideaset hálddašeames, leage dakko ollašuvvan erenoamáš bures. Brekk rábmui dáid orohagaid go leat bargan hui vuđolaččat ja bures doallonjuolggadusaiguin.
Sis-Finnmárkku muhtin osiin fas eai leat iešguđet ákkaid geažil ráhkadan ekologalaččat nana boazologu. Boazodoallostivra lea danin ferten mearridit máŋgga Oarje-Finnmárkku orohaga boazologu, ja muhtin orohahkii maid Nuorta-Finnmárkku boazoguohtunguovllus.
- Lea ereliiggán mávssolaš, ahte eiseválddit ja ealáhus lihkostuvvet dáinna bargguin. Boazodoalu boahtteáigi dárbbaša legitimitehta sihke Stuorradikkis ja eará servodagas, Lars Peder Brekk dajai.
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk ja Sámediggeráđi ovddasteaddjit ráđđelahttu Marianne Balto, ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma, sámediggelahttu ja Sámediggepresideanta Egil Olli. (Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta)
Boazodoalu almmolaš hálddašeapmi
Ráđđehus lea árvalan rievdadit boazodoalu almmolaš hálddašeami, nu ahte dat šattašii beaktilut ja ollislaččat.
- Boazodoallohálddahus lea menddo sierralagaid buot eará almmolaš hálddašeamis, hálddahusa ráhkadus lea menddo eahpečielggas, áššiid meannudeapmi ádjána guhká ja lea váttis earuhit ealáhusa ja hálddahusa, eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk dajai.
Son čujuhii dasa ahte almmolaš hálddahusa árvvoštallan (evalueren) namuhuvvo mávssolaš bargun Soria Moria II boazodoallopolitihkas. 2001:s láhkalávdegoddi guorahalai boazodoallohálddahusa ja árvalii rievdadit dan. Árvalusaid vuođuštedje earret eará boazodoallohálddahusa guorahallama bohtosiiguin, maid Norsk institutt for by- og regionforskning (NIBR) almmustahtii 2000. 2010 Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta čađahii siskkáldas árvvoštallama, ja oaiviliskkadeami NIBR olis.
Čoahkkimis eanandoallo- ja biebmodieđáhusa birra guovvamánu 17. b. 2011 Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta almmuhii Sámedikki hálddahussii, ahte boazodoallohálddahus rievdaduvvo, ja ahte dan olis bovdejit sierra ráđđádallamiidda. Sámediggái sáddejedje bovdehusa ja ollislaččat čielggaduvvon árvalusrievdadusa cuoŋománus 2011. Boazodoallohálddahusa bargit ožžo dieđu plánejuvvon rievdadusain cuoŋománu 4. b. 2011.
- Almmuhuvvon rievdadusat mielddisbuktet, ahte boazodoallu oažžu ođđaáigásaččat ja áigái heivvolaččat hálddahusa, mii seammás ain nagoda oaidnit ealáhusa erenoamáš dárbbuid. Orohatkantuvrraid boazodoallogelbbolašvuohta ii jávkka, Lars Peder Brekk dajai.
- Lea mávssolaš čađahit dáid stuorra – ja muhtimiid mielas garra – doaimmaid, vai sáhttit ávkkástallat sámi boazodoalu erenoamáš vejolašvuođaiguin, Brekk dajai.
Kárášjoga álbmotčoahkkimii serve ollugat. (Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta)