Norgga eanandoallu galgá stuorrut

Ráđđehus áigu lasihit biebmobuvttadeami ja deattuhit norgga resurssaid geavaheami. Buvttadeapmi galgá lassánit olmmošlogu lassáneami mielde. Norga galgá boahttevaš jagiin buvttadit unnimusat seammá ollu iežas biepmu ieš. Eanandoalu sisaboahtovejolašvuođaid galgá ovdánahttit viidáset, ja kapitálagávdnan galgá buoriduvvot. Jus lassána jearru muoraide, de ráđđehus áigu láhčit dili dasa ahte norgga vuvddiin sáhttá čuollat eambbo muoraid.

• St.dieđ. 9 (2011–2012) Eanandoallo- ja biebmopolitihkka 
• Preassakonferánsa Neahtta-TV:s Stuoradikki dieđáhusa eanandoallo- ja biebmopolitihka birra
• Geahča maiddái video Eanandoallo- ja biebmoministtariin Lars Peder Brekk kommentáraiguin

- Lea vuohččan ahte olles eanandoallo- ja biebmosuorgi, olles viidodat ja buot árvogoallus lea čohkkejuvvon oktasaš dieđáhussii. Dát lea Stuoradiggedieđáhus biepmu, eanandoalu, vuovddi, boazodoalu, giliealáhusaid, máhtu, innovašuvnna ja guovllupolitihka birra, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

- Dalle go rukses-ruoná ráđđehus válddii badjelasas stivrema, de eanandoalus dienasdássi lei balddihahtti vuollegis dásis. Gaska eará servodatjoavkkuide lei lassánan jagiin ovdalgo mii válddiimet badjelasas stivrema. Lei áibbas dárbbašlaš jorgalahttit dán dili, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar.

- Danin lea rukses- ruoná ráđđehus 2005 rájes bargan vuogádatlaččat buoridit eanandoalus sisaboahtovejolašvuođaid. Dán rádjái mii leat olahan eanandollui addit vejolašvuođa seamma lassáneapmái go mii eará joavkkuin lea leamašan, mihtiduvvon ruvnnuid mielde, dadjá Brekk.

- 2006:s – 2012 rádjái lea sisaboahtolassáneapmi sullii 110.000 ruvnno juohke jahkedoaimmas, dahje 70 proseantta. Dát lea min boađus 2005 rájes, ja dán politihka ráđđehus háliida ovdánahttit viidáset, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

Našunála biebmosihkarvuohta
ON meroštallá ahte máilmmi biebmobuvttadeami dárbbaša lasihit 70 proseanttain jagi 2050 rádjái. Máilmmiviidosaš biebmodilli lea dehálaš duogážin Ráđđehussii go Norggas galgá árvvoštallat boahtteáigásaš biebmobuvttadeami.

Norga gullá daidda riikkaide máilmmis gos lea unnimus muoldoeanan juohke ássi nammii.

Ráđđehus danin háliida nanu eanangáhttema vai sihkkarastá gilvvaeatnamiid boahtteáiggi biebmobuvttadeapmái. Ráđđehus áigu árvvoštallat dárbbu fas ásahit biebmogortniide našuvnnalaš gearggusvuođarájuid. Ođđa njuolggadusat gilvvagortniid gearggusvuođarádjamii bohtet fápmui 2012:s.

Eanandoallu miehtá riikka
Ráđđehusa mihttomearri lea eanandoallu miehtá riikka, ja dat lea dehálaš eaktun lasihti biebmobuvttadeami. Eanandoallopolitihka váikkuhangaskaoamit galget danin oažžut čielgaset guovlluprofiila. Mii dárbbašit sihke smávva ja stuora dáluid, vai sáhttit geavahit resursaid juohke sajes riikkas

Sisafievrredansuddjen
Sisafievrredansuddjen lea dat mii doallá badjin norgga eanandoallopolitihka, ja lea eaktun dasa ahte bisuhit norgga biebmobuvttadeami. Ráđđehus áigu vejolaš ođđa WTO-šiehtadusas váldit atnui šiehtadusa váikkuhangaskaomiid mat sihkkarastet norgga biebmogálvosuorggi. Dakkár šiehtadusas galgá boanda oažžut buhtadusa go massá sisaboađuid. 

Luondu balánssas
Luondu mii lea balánssas lea iešalddis mihttomearri, ja lea eaktun buot eanandoalloealáhussii. Eanandoallu galgá váldit iežas oasi ovddasvástádusas geahpedit iežas nuoskkidemiid, dálkkádatgássaluoitimiid, ja áimmahuššat luondduvalljivuođa. Sihke vuovdi ja eanan leat stuora kárbonvuorkkát, ja álgoávdnasat vuovddis sáhttet geavahuvvot fossiila boaldámušaid sajis. Eanandoallu galgá leat oassin das mot dálkkádathástalusaid čoavdá.

Deaivilis eanandoallopolitihkka
Buvttadusdoarjagiin galgá nannet guovlluprofiilla vai eanandoallopolitihkka šaddá eambbo deaivilin, ja ealáhusovdánahttinruđaid galget guovlulaččat eanet beassat hálddašit. Ráđđehus áigu nannet barggu dain suohkaniin gos eanandoallu lea stuora oassi ealáhusdoaimmain.

Ráđđehus háliida eanet jođu ávdin eanandoalloopmodagaide ja unnit opmodagaid eambbo  geavahit ássamii ja astoáiggegeavaheapmái. Galgá šaddat álkit oastit viesu dahje astoáiggeopmodaga go čáhkkilis huksensajiid, olgošiljuid ja orrunviesuid várás oažžu dahkat eanajuohkimiid.

Ráđđehus áigu:

• Gávpepolitihkalaš rámmaid siskkobealde, láhčit dili eambbo buvttadit eanandoallogálvvuid maidda lea lunddolaš vuođđu ja maid márkan ohcala, nu ahte iešbirgendási sáhttá bisuhit sullii otná dásis.
• Sihkkarasit eanandolliide sisaboahtoovdáneami ja sosiála eavttuid seamma ládje go eará joavkkuin leat. Ráđđehus áigu danin ovdánahttit eanandoalu sisaboahto- ja čálgopolitihka dan eanandoallopolitihka vuođul mii lea jođihuvvon maŋŋel 2005.
• Kapitálagávdnan galgá buorránit. Investerengaskaoamit galget, eanandoallošiehtadusa rámma siskkobealde, vuoruhuvvot eambbo ja váikkuhit dasa ahte oažžu máŋggalágan doallostruktuvrra miehtá riikka.
• Hukset vuovderesurssaid ja jus lassána jearru vuovddi álgoávdnasiidda, de dan dustet dalle ja láhčit dili ceavzilis vuovdečuollamii ja vuovddi bio-mássa eret váldimiidda.  Vuovdedoalu infrastruktuvrra galgá ovdánahttojuvvot.
• Sihkkarastit ceavzilis boazodoalu go boazologu heiveha guohtuneatnamiid ektui.
• Ovdánahttit Biebmonašuvnna Norgga ja buvttadit biepmu mas báikkálaš identitehta galgá leat deháleamos nannensuorgin dasa ahte biebmosuorggis ovdánahttit ođđa ealáhusaid. 
• Geavahit giliealáhusaid oktasašnamahussan ealáhusdoaimmaide ja ealáhusovdánahttimiidda main eanandoalu resurssat leat vuođđun.  
• Viidáset fievrredit daid ollu dutkanárjjaid eanandoallo- ja biebmosuorggis. Dutkan ja ovdánahttin leat mearrideaddji faktorat ođđa ealáhusdoaimmaide ja eanet árvoháhkamii.
• Čađahit doaimmaid vai buorida rekrutterema eanandollui. Eanet sisaboahto- ja investerenvejolašvuođat leat dehálaččat. Árvvoštallat eanandoallo- ja gilvvagárddebargioahpu struktuvrra ja sisdoalu joatkkaskuvlla dásis.